Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mitä mieltä, jos parisuhteessa ei asuta yhdessä?
19.12.2021 |
Olen seurustellut vuosia miehen kanssa, joka asuu toisella paikkakunnalla. Olemme molemmat eronneet ja molemmilla asuu lapset vuoroviikoin. Minusta tämä toimii hyvin ja luulen, etten halua enää tehdä taloudellisia sopimuksia kenenkään kanssa. Muita tämä kovasti kummastuttaa, kun emme muuta yhteen. Onko sinusta outoa?
Kommentit (50)
Ei ole outoa laisinkaan. Jos nyt eron jälkeen sattumalta löydän vielä uuden suhteen, niin ehdottomasti molemmilla pitää olla omat asunnot. En halua enää yhteistä taloutta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei lainkaan! Me olemme olleet yhdessä 15 vuotta, emme asu yhdessä, mutta muutaman kilometrin päässä toisistamme, toimii hyvin!
Viisainta on, että ei muuta yhteen niin kauan, kuin kummallakaan asuu vielä lapsia kotona.
Suosittelen jos suinkin molemmille sopii. Meille on sopinut ja tätä on jatkunut 22 vuotta.
Välimatkaa n 250km. Suhde pysyy parempana, kun ei olla yhdessä kaiken aikaa. Emme valita ja molemmat olemme samantyyppisiä, että haluamme olla yksin ison osan ajasta. Luottamus on säilynyt ja se pitää olla kunnossa.
Ei. Olin joskus operaatiossa sairaalassa ja toivuin huoneessa, jossa oli myös eläkeläisnainen, jonka aviomies asui Norjassa ja oli norjalainen. Mies oli saapunut rakkaan vaimonsa tueksi sairaalaan ja suhde vaikutti läheisemmältä kuin monilla muilla sen ikäisillä. Ei välimatkalla ole merkitystä, jos suhde on muuten toimiva. Joillekin varmasti myös sopii se, että on välillä paljon omaa tilaa ja aikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole minusta outoa. Olen nykyisin samoilla linjoilla, vaikka miesystävän kanssa asummekin samalla paikkakunnalla, eikä lapsiakaan ole kuvioissa.
Liikaa riskejä jos ottaisin miehen kämppääni, ja tuskin hän haluaakaan lähteä "omilta kulmiltaan".
Minusta on vähän outoa kysyä tällaista. Ihan yleinen käytäntö nykyään varsinkin kun on niitä lapsia ja vähän iäkkäämpien parien keskuudessa. Jo 60-luvulla radikaalimmat naiset muuttivat erilleen siitä puolisostaan säilyttääkseen tästä irrallisuutensa miehestään. Pyörää ei ole nyt valitettavasti keksitty uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuo olisi se tilanne, jota itsekin parisuhteelta toivon ja tuollainen suhde minulla olikin, mutta se päättyi hiljattain (valitettavasti). Olen tällä palstalla suhteestamme joskus keskustellutkin ja olen saanut todella paljon hämmästelyä ja jopa pilkkaamista, että miehellä on kuitenkin joku muu, kun ei ole suostunut asumaan yhteen (vaikka nimenomaan itsekin olen halunnut, ettei muuteta yhteen juuri lapsien ja taloudellisten asioiden takia). Aika monelle tätä tilannetta olen saanut selitellä, vaikka tässäkin ketjussa monet tulevat kertomaan, että ei tuossa ole mitään ihmeellistä. Kyllä tällaisiin parisuhteisiin tuntuu olevan monella tietynlainen asenne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse useammassakin avoliitossa asuneena miehenä en enää halua jakaa arkeani eli asua yhdessä naisen kanssa. Olen tottunut omaan vapauteeni.
Ideaalisuhde olisi sellainen, että yhdessä vietetään laatuaikaa vuorotellen kummankin luona ja sitten esimerkiksi työviikot vietetään enimmäkseen erillään omissa lukaaleissa.
Äitini erosi isästäni -85 ja parin vuoden päästä tästä hän tapasi miehensä, jonka kanssa ei asu yhdessä vaikka asuvat samalla paikkakunnalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole outoa mutta jotkut haluavat pakottaa kaikki samaan muottiin. Erilaisuutta ei hyväksytä. Sinkkujen pitää paritua ja parisuhteessa olevien pitää muuttaa yhteen.
On se hieman omituista. Oikeastaan siinä haetaan sellaista suhdetta jossa voi olla sekä sinkku että parisuhteessa. Avioliittoon tai muuhun syvempään sitoutumiseen suhde ei tähtää. Jos se kuitenkin on ok molemmille niin sittenhän molemmat ovat tyytyväisiä suhteessa. Itse olen mieluummin sinkku kokonaan kuin roikun jossakin välimaastossa. Eri asia jos olisi esimerkiksi naimisissa ja silloin toinen olisi töissä vaikka muualla. Sitoutumattomassa parisuhteessa en jaksaisi enää sellaista sävellystä. Ihmisen on hyvä tietää mitä haluaa itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Järkevää asuakin erillään. Olen itse vasta eronnut, enkä voisi kuvitella asuvani kenenkään kanssa nyt saman katon alla. Seurustella voi hyvin, vaikka kummallakin on omat asunnot. Varsinkin jos vielä lapsia asuu kotona.
Ei ole outoa ollenkaan. Päinvastoin. On viisasta. Jos itselleni vielä parisuhde tulee haluan toimia samalla tavoin, kumpikin asuu omillaan.
Ei lainkaan. Minulle sopii, että arkipäivänä saan rauhassa hoitaa työni , opinnot ja harrastukseni. La-su on yhteistä aikaa.
Mulla sama tilanne. Olen ollut jo vuosia erillissuhteessa. Omat katot, omat rahat. Muuten olemme kuin kuka tahansa pariskunta. Teemme samoja asioita kuin muutkin, olemme rakastuneita ja sitoutuneita. Yllättävän usein kuitenkin kuulee kommenttia, että tämä on vain joku kevyt tapailusuhde. Ihan kuin se sama katto olisi sitoutuneen parisuhteen määritelmä. Itse luulen, että sellainen heijastelee ihmisten omia pelkoja ja ennakkoluuloja. Joillekin tuntuu olevan vaikea ajatus, että se kumppani ei olisikaan siinä heidän valvovan silmän alla (ihan kuin se edes petturuutta estäisi, jos niikseen tulee).
Vierailija kirjoitti:
On se hieman omituista. Oikeastaan siinä haetaan sellaista suhdetta jossa voi olla sekä sinkku että parisuhteessa. Avioliittoon tai muuhun syvempään sitoutumiseen suhde ei tähtää. Jos se kuitenkin on ok molemmille niin sittenhän molemmat ovat tyytyväisiä suhteessa. Itse olen mieluummin sinkku kokonaan kuin roikun jossakin välimaastossa. Eri asia jos olisi esimerkiksi naimisissa ja silloin toinen olisi töissä vaikka muualla. Sitoutumattomassa parisuhteessa en jaksaisi enää sellaista sävellystä. Ihmisen on hyvä tietää mitä haluaa itse.
Minusta siinä ei ole mitään outoa, jos haluaa myös säilyttää sen itsenäisyytensä parisuhteessa. Olen ihan yhtä sitoutunut siihen yhteen ihmiseen vaikka ei ole sormusta tai yhteistä osoitetta.
Vierailija kirjoitti:
On se hieman omituista. Oikeastaan siinä haetaan sellaista suhdetta jossa voi olla sekä sinkku että parisuhteessa. Avioliittoon tai muuhun syvempään sitoutumiseen suhde ei tähtää. Jos se kuitenkin on ok molemmille niin sittenhän molemmat ovat tyytyväisiä suhteessa. Itse olen mieluummin sinkku kokonaan kuin roikun jossakin välimaastossa. Eri asia jos olisi esimerkiksi naimisissa ja silloin toinen olisi töissä vaikka muualla. Sitoutumattomassa parisuhteessa en jaksaisi enää sellaista sävellystä. Ihmisen on hyvä tietää mitä haluaa itse.
Pidetään tämä mielessä. Ihminen on sitoutunut vasta, kun nimet on samassa postiluukussa.
Alue: Aihe vapaa
Mulle on ihan sama mitä teette kunhan olette onnellisia. Minä elän elämääni niin kuin haluan ja te elätte niin kuin te haluatte. Asia ei kiinnosta minua yhtään tämän enempää.