Lue keskustelun säännöt.
Onko eläimelle puhuttaessa pakko kuullostaa idiootilta?
30.03.2015 |
Kuuntelin tossa puistossa kun joku rapsutti koiraansa. Kuullosti niin saatanan tyhmältä, että en pystynyt kuuntelemaan. Tuli nyt vaan mieleen, mutta yleensäkin lemmikin omistajilla on tapana taantua täyisin eläimelle puhuessaan. Tällästä idioottimaista hokemista varmaatti minuutti putkeen:
"nii kuka on hyvä poika nii kiva poika hyvä koiraa nii hyvä poika hyvä poika nii tykkääääkkö se tästä ku rapsuttaa hyvä nii vähä rapsuttaa täältä hyvä poika..."
hyhhyh..
Kommentit (34)
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 15:31"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 15:27"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 15:22"]
Eläimet tykkää lässyttämisestä :)
[/quote]
Evidenssiä? Tutkimustuloksia siis, jos sivistyssana ei ole tuttu.
Ehkä vain itse tykkäät lässyttämisestä. Minä en puhu koirilleni mitään. Elekieli riittää. Pienikin käännähdys, niin tietävät, mistä on kyse.
[/quote]
"Jos sivistyssana ei ole tuttu". :D kroooh... "Pienikin ele riittää koirilleni"
Vaikutat hei todella värikkäältä persoonalta, sulla on varmasti paljon ystäviä ja vietät riemukkaita iltoja.
[/quote]
:D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 15:29"]
Miksi useat vanhemmat puhuvat itsestään kolmannessa persoonassa? Nyt ÄITI lähtee kauppaan jne. , vaikka vieressä seisoisi.
Mikä juttu tämä on. Ikään kuin tervejärkinen parivuotias ei ymmärtäisi sanaa MINÄ, vaikka vielä itse ei koko verbaalista sanansäilää täysin pystyisi käyttämään. Ihan takuusti ymmärtää, jos sanoo minä.
[/quote]
Koska puhumaan opettelevalle lapselle on helpompi ymmärtää käsite "äiti" ja "Yorma" (lapsen nimi) kuin pronominit "minä" ja "sinä". Lapsella menee helposti sekaisin se, kehen "minä" tai "sinä" viittaa. Lapsi alkaa usein puhua itsestään aluksi kolmannessa persoonassa, koska on tottunut siihen, että hänestä puhutaan nimellä "Yorma" eikä "sinä". Ihminen oppii puheen matkimalla, puhumaan oppimalla lapsella ei ole vielä muodostettuna kokonaiskukuvaa kielestä (langue De Saussuren käsitteenä, jos jotakuta kiinnostaa), vaan hän oppii sitä pala kerrallaan.
On. Koira ymmärtää äänen painon ja korkeuden, ei niitä sanoja. Normaali puheääni on meillä varattu käskyihin ja matala ääni siihen kun pitää kieltää.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 15:29"]
Miksi useat vanhemmat puhuvat itsestään kolmannessa persoonassa? Nyt ÄITI lähtee kauppaan jne. , vaikka vieressä seisoisi.
Mikä juttu tämä on. Ikään kuin tervejärkinen parivuotias ei ymmärtäisi sanaa MINÄ, vaikka vielä itse ei koko verbaalista sanansäilää täysin pystyisi käyttämään. Ihan takuusti ymmärtää, jos sanoo minä.
[/quote]
Totta turiset.
Hirveintä on kuunnella pakosta pitkä aika sitä, että äiti toistaa lapsen jokaikisen jokelluksen ja älähdyksen. Se on varmaan jotain vuorovaikutuspeliä, jota en ymmärrä. Se vain tuntuu kiusalliselta, kun tilanteesta ei pääse pois.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 15:34"]
Meillä ainakin koira tunnistaa heti korkeamman "lässytysäänensävyni" joka on linkittynyt kehumiseen vahvasti. Siksi koira tulee iloiseksi, heiluttaa häntäänsä ja kiemurtelee onnesta kun lässytän tuolla äänensävyllä, vaikka luettelisin sämpyläreseptiä enkä aidosti kehuisi häntä.
Siksi on tärkeämpää miten sen sanoo kuin se mitä sanoo.
[/quote]
Jossain eläinohjelmassa kouluttaja puhui koiralle imelällä äänellä:"Kohta tapan sinut ruma ja ilkeä koira..." ja koira vain heilutti häntäänsä ja odotti lisää "kehuja".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 15:34"]
Eläimille ja naisille on mukava sössöttää.
-Mies 29v-
♥
[/quote]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 15:31"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 15:27"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 15:22"]
Eläimet tykkää lässyttämisestä :)
[/quote]
Evidenssiä? Tutkimustuloksia siis, jos sivistyssana ei ole tuttu.
Ehkä vain itse tykkäät lässyttämisestä. Minä en puhu koirilleni mitään. Elekieli riittää. Pienikin käännähdys, niin tietävät, mistä on kyse.
[/quote]
"Jos sivistyssana ei ole tuttu". :D kroooh... "Pienikin ele riittää koirilleni"
Vaikutat hei todella värikkäältä persoonalta, sulla on varmasti paljon ystäviä ja vietät riemukkaita iltoja.
[/quote]
Jep, juuri nyt en vietä erityisemmin riemukasta iltaa.
Mutta torstaina täällä on bileet Haluutko tulla? Laita sun (anonyymisti tietysti) tiedot tänne.
Oot tervetullut, jos oot hauska tyyppi! Useinkin kutsutaan joitain ihan tuntemattomia koirapolulta tai mitä nyt milloinkin.
Kuusisaaressa Helsingissä, oletko liepeillä? Tykkään ihan vittuilustakin, että tänne vaan....
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 15:38"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 15:29"]
Miksi useat vanhemmat puhuvat itsestään kolmannessa persoonassa? Nyt ÄITI lähtee kauppaan jne. , vaikka vieressä seisoisi.
Mikä juttu tämä on. Ikään kuin tervejärkinen parivuotias ei ymmärtäisi sanaa MINÄ, vaikka vielä itse ei koko verbaalista sanansäilää täysin pystyisi käyttämään. Ihan takuusti ymmärtää, jos sanoo minä.
[/quote]
Totta turiset.
Hirveintä on kuunnella pakosta pitkä aika sitä, että äiti toistaa lapsen jokaikisen jokelluksen ja älähdyksen. Se on varmaan jotain vuorovaikutuspeliä, jota en ymmärrä. Se vain tuntuu kiusalliselta, kun tilanteesta ei pääse pois.
[/quote]
No se on juuri sitä vuorovaikutusta. Se on vauvalle hirveän tärkeää kommunikaatiota. Kun seuraavan kerran olet siinä tilanteessa, mieti, miksi se tuntuu susta kiusalliselta. Mitään järkevää syytähän sille ei ole, kyse on ainoastaan tunteesta. Vauvan kanssa kommunikoidaan vauvan tasolla, ei semmoisen kanssa voi keskustella vaikkapa politiikasta lainkaan. Se on gäggäggää ja bäbbäbbää, mitä puheenaiheisiin tulee.
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 15:42"][quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 15:34"]
Meillä ainakin koira tunnistaa heti korkeamman "lässytysäänensävyni" joka on linkittynyt kehumiseen vahvasti. Siksi koira tulee iloiseksi, heiluttaa häntäänsä ja kiemurtelee onnesta kun lässytän tuolla äänensävyllä, vaikka luettelisin sämpyläreseptiä enkä aidosti kehuisi häntä.
Siksi on tärkeämpää miten sen sanoo kuin se mitä sanoo.
[/quote]
Jossain eläinohjelmassa kouluttaja puhui koiralle imelällä äänellä:"Kohta tapan sinut ruma ja ilkeä koira..." ja koira vain heilutti häntäänsä ja odotti lisää "kehuja".
[/quote]
Minä just yhdelle koiralleni selitin, että "senkin pöljä karvaturri. Syötän sut imurille kojta. Hyvin mahtuu tuommoinen pieni pölyhuisku sinne. Oisko kiva?" Joo sinut imuroin siitä kivasti" semmoisella lässytysäänellä ja koira onnesta soikeana heilutti häntää ja työnsi päätä mun käsiin että rapsuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mäkin lässytän ja kimitän eläimille, sekä omille että muiden. Lässytän omille kissoille ja siskon tai kaverin koirille tyyliin: "sinä senkin ihana paskanaama älä yhtään tule siihen söpöilemään senkin pikku kusipää taidanpa laittaa sut uuniin ja syödä iltapalaksi." semmosta. Mut joo, ymmärrän kyllä toisaalta että noi on vähän sama kuin lässyttäminen vaikka puolisolleen - ihan jees neljän seinän sisällä ja tutulla porukalla mut et alkais julkisella paikalla kuitenkaan..
Ja joo, kyllä mäkin vähän pyörittelen silmiäni tollasille "lässynmässyn kuka on niin hyvä poika kuka joo sinä olet kyllä olet niin oletkin lässymässyn" vaikka en sinänsä tuomitse, kuin ehkä hiljaa omassa päässäni vähä vajaiksi tuon tyyppiset lässyttäjät.
Ja lässytän myös vauvoille. Tai en lässytä, mutta muutan ääntä sellaiseksi vauvaystävälliseksi jne, kyl te tiiätte. Harvemmin jokeltelen vauvan mukana mutta joskus omien pienten kanssa sitäkin tehnyt.
Ja lapsilleni kutsun itseäni äidiksi. "Äiti lähtee nyt käymään töissä, antakaas äidille hali" jne. Tosin tolle 3,5-vuotiaalle olen jo alkanut välillä sanomaan "Minä lähden nyt". Kehitystason mukaan mennään siis.
Kissoilleni puhun välillä myös kuin ihmisille: "joo joo noniin onks hirvee nälkä vai, no mennään ni mä laitan sulle ruokaa." Ärsyttääkö? ;)
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 15:44"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 15:38"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 15:29"]
Miksi useat vanhemmat puhuvat itsestään kolmannessa persoonassa? Nyt ÄITI lähtee kauppaan jne. , vaikka vieressä seisoisi.
Mikä juttu tämä on. Ikään kuin tervejärkinen parivuotias ei ymmärtäisi sanaa MINÄ, vaikka vielä itse ei koko verbaalista sanansäilää täysin pystyisi käyttämään. Ihan takuusti ymmärtää, jos sanoo minä.
[/quote]
Totta turiset.
Hirveintä on kuunnella pakosta pitkä aika sitä, että äiti toistaa lapsen jokaikisen jokelluksen ja älähdyksen. Se on varmaan jotain vuorovaikutuspeliä, jota en ymmärrä. Se vain tuntuu kiusalliselta, kun tilanteesta ei pääse pois.
[/quote]
No se on juuri sitä vuorovaikutusta. Se on vauvalle hirveän tärkeää kommunikaatiota. Kun seuraavan kerran olet siinä tilanteessa, mieti, miksi se tuntuu susta kiusalliselta. Mitään järkevää syytähän sille ei ole, kyse on ainoastaan tunteesta. Vauvan kanssa kommunikoidaan vauvan tasolla, ei semmoisen kanssa voi keskustella vaikkapa politiikasta lainkaan. Se on gäggäggää ja bäbbäbbää, mitä puheenaiheisiin tulee.
[/quote]
Se on kiusallista siksi, että kaikkien on pakko kuunnella tuota vuorovaikutussessiota, koska sitä ei voi hoitaa normaalilla äänenvoimakkuudella. Miksi äidin on pakko puhua vauvakieltä? Miksi ei voi käyttää normaaleja sanoja? Miesten en ole kuullut vauvakieltä kauppajonossa puhuvan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä lässytän meidän lemmikeille :) Ne on niin söpöjä että väkisinkin puhuu niille höpösti! :D Lauseissani ei välttämättä ole muutenkaan silloin järkeä. Ihanaa että voi nolostelematta puhua ihan höpöjä ja toinen vaan kuuntelee mielissään :) Kyllä mä niille järkevästikin puhun jos on asiaa.
Meillä lässytetään ja vielä vastataankin eläimen puolesta, molemmilla koirilla on oma äänensä :D "joo mun äiti tykkää musta ku mää oon nii komee, kattokaa nyt tulee venytys, ai että mä oon hieno"
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 15:27"]
[quote author="Vierailija" time="30.03.2015 klo 15:22"]
Eläimet tykkää lässyttämisestä :)
[/quote]
Evidenssiä? Tutkimustuloksia siis, jos sivistyssana ei ole tuttu.
Ehkä vain itse tykkäät lässyttämisestä. Minä en puhu koirilleni mitään. Elekieli riittää. Pienikin käännähdys, niin tietävät, mistä on kyse.
[/quote]
Ei ehkä pitäisi käyttää "sivistyssanoja", jos ei itse tiedä mitä ne tarkoittavat... Yhtä nolo olet kuin aloittaja.
Voisit käydä tutustumassa vähän tarkemmin tutkimuksiin ihan omatoimisesti; pakkoko niitä on sinulle valmiiksi pureskella ja syöttää, jos suuressa viisaudessasi olet koirasikin äänettömästi kouluttanut.