Mitä mieltä miehestä, joka asuu vanhusten hoitolaitoksen vieressä jossa oma äitinsä ollut 20 vuotta, eikä ole käynyt kertaakaan katsomassa
Tämän miehen talosta on vanhainkotiin 100m, ehkä ei sitäkään.
Tytär käy naista katsomassa mahdollisimman usein, vaikka asuu toisella paikkakunnalla.
Onko pojat aina tällaisia, onko niistä oikeasti mitään hyötyä vanhemmille? Yleistä on että vain tyttäret välittävät vanhoista äideistään ja isistään.
Miehet haluavat aina pojan, mutta paljon arvokkaampi yksi tytär on kuin viisi poikaa, kun olet vanha.
Toki on myös hyviä poikia, mutta kyllä tyttäret yleisesti ottaen enemmän välittävät.
Minä en voisi elää itseni kanssa jos olisin toi mies, oikein sika. Päivittäin ajaa kotiinsa vanhustenkodin ohi, jossa äitinsä rullatuolissa istuu. 🤮
Kommentit (64)
Ajattelisin, että tuolla miehellä saattaa monenlaista kerrottavaa äidistään. Ei ne äidit ole hyviä ja jaloja.
Kuka sinä olet tuomitsemaan muiden asioita? Mistä tiedät, että äiti on "hyvis" ja poika "pahis"?
Vierailija kirjoitti:
Ajattelisin, että tuolla miehellä saattaa monenlaista kerrottavaa äidistään. Ei ne äidit ole hyviä ja jaloja.
*aina* hyviä ja jaloja! Joskus sentään, useimmiten ihan hyviä kuitenkin.
Näitähän löytyy. Kerran vuodessa, jouluna tullaan pikavisiitille. Tuodaan kukkapuska ja vältellään hoitajia. Sähköpostitse valitetaan, kun vaarilla/ muorilla oli vääränväriset sukat jaloissa. T. Vanhushoitaja.
Veikkaan että miehellä ei ole ollut mikään maailman paras äiti...
Vierailija kirjoitti:
Hän ehtii kyllä perunkirjoitukseen, silloin aikaa löytyy.
Juu, ei epäilystäkään. 😠
Ap
Se varmaan vain odottaa ja ihmettelee miksei äiskä kai katsomassa HÄNTÄ vaikka vieressä asuu.
On kyllä hyvin tavattoman pitkä aika kun jo varmaan työikäisenä jo joutunut eikä ehkä niin tavanomainen ikääntyminen ollut kun laitoksissa jo noutaja tulee muutamien vuosien jälkeen ikääntyneelle?
Vierailija kirjoitti:
Veikkaan että miehellä ei ole ollut mikään maailman paras äiti...
Väärin veikkaat.
Olen tuntenut perheen lapsesta asti, nimittäin tuo tytär on ystäväni jo kouluajoilta.
Veljensä syy miksei käy äitiään katsomassa, "ei pysty, liian rankkaa" ym paskaa.
Ap
No minä en ole äitiäni tavannut 30 vuoteen. Ei kaikki äidit ole hyviä kaikille lapsilleen.
No mistä sitä voi kenenkään äitisuhteen laadusta tietää. Kyseinen tyyppi voi olla ihan mulkku, tai sitten ei. Ihan mitä vaan voi olla taustalla, joskus esim. avuttomuuden tunne, etäiset välit, ei vaan tiedä mitä sille äidille pitäisi puhua tms. Miehille ehkä vieläkin tyypillisempää että kaikkea ikävää ja vaikeaa vältellään kun mitään tunteidenkohtaamistaitoa ei ole. Surullistahan tuommoinen on mistä tahansa johtuukin, siitä ei mihinkään pääse.
Hoitolaitoksissa on satoja mummoja ja pappoja, joita lapset ”eivät ehdi” käydä katsomassa. Eivät he kaikki voi olla huonoja tai pahoja vanhempia.
Täällä suosituin vastaus on tuo huono äiti, näinköhän tuolla jotain muuta yritetään selitellä?
Muistakaa vielä, että teistäkin, nyt mielestänne hyvistä äideistä, tulee avuttomia vanhuksia. Ehkä sitten mietitte, että olitteko oikeasti niin pazkoja äitejä, kun lapsia ei näy, ei kuulu.
Vierailija kirjoitti:
Näitähän löytyy. Kerran vuodessa, jouluna tullaan pikavisiitille. Tuodaan kukkapuska ja vältellään hoitajia. Sähköpostitse valitetaan, kun vaarilla/ muorilla oli vääränväriset sukat jaloissa. T. Vanhushoitaja.
Toi ukko ei vaivaudu EDES jouluna käymään.
Ei tosiaan ole yhtäkään kertaa käynyt vaikka ohi ajaa monta kertaa päivässä ja liki tien toisella puolella asuu.
Ap
Tullaan kerran vuodessa, ylimielisinä porukalla, laitokseen tuupattua omaistaan vilkaisemaan ja valitetaan samalla huonosta hoidosta. Mistään ylimääräisestä ei olla valmiita maksamaan. Ei parturia, jalkahoitoa, hammashoitoa. Ei osteta vaatteita, ei mitään. Monilla iäkkäillä on surkea vaatevarasto. Emme me hoitajat ole partureita, jalkahoitajia, hammaslääkäreitä. Nämä kaikki maksavat ja usein vanhuksilla ei hoivamaksujen jälkeen jää kuin muutama kymppi. Vanhuksella ei ole varaa osallistua mihinkään, kun omaiset ovat niin pihejä. Sitten valitetaan hoitajille, kun hoito on huonoa.
Ei kukaan ole vanhusten hoitolaitoksessa 20 vuotta. Sinne päästäkseen täytyy olla lähes kuollut.
Juu ei kyllä ole veljistäni mitään hyötyä vanhojen vanhempien asioiden hoitamisessa, ei juuri edes seuran pitämisessä. Yksikin veli sössötti kännissä, kuinka tekee niin pahaa nähdä omat vanhemmat niin huonona. No voi voi, se on elämää. Ei hylkäämisen pitäisi olla mikään vaihtoehto.
Joku tietty sanoo, että älä hoida, laita ne veljet vastuuseen. En halua asiasta mitään taistelua ja vanhemmatkin kyllä huomaa, jos heistä on vaivaa ja heidän takiaan riidellään. Ne on mun rakas äiti ja isä, mielelläni huolehdin niin paljon kuin pystyn. Ei näköjään sitten yhtä rakkaita veljilleni. Vaikka usein voivottelevat ja surkuttelevat, kuinka kurjaa kun omat vanhemmat ovat vanhuksia.
Pojat huolehtivat usein iäkkäistä vanhemmistaan paremmin kuin tytöt. Miehiä käy ainakin täälläpäin myös paljon enemmän vapaaehtoisina avustajina kuin naisia, esim. syöttämässä ja ulkoiluttamassa tiettyjä vanhuksia. Tästä on aina sovittava, paitsi laitoksen ,myös omaisten kanssa.
Hän ehtii kyllä perunkirjoitukseen, silloin aikaa löytyy.