ELOTÄHKÄT vk33 to-su

Hyvin menee kotona 1vrk ikäisen tytön kanssa, eihän tämä oikeen tunnu todelta vielä. Isosisko 3v. on ihana siskolleen, vähän liiankin innokas välillä :) Esikoisen hoitoa tuli stressattua kovasti juu, ja sekin meni ihan mahtavasti. Oli hyvä, että lähtö tuli yöllä, niin ei ollut lähtöitkuja. Ajattelin, että itkee tyttö sitten poissaolomme huomattuaan, kun herää, mutta enpä ole sitä näkemässä, niin itellekin kivempi lähteä.



No esikoinen nukkui synnytysyön läpi heräämättä, hoitaja meillä tietysti nukkui viereisessä huoneessa. Tyttö kun syntyi 03:12, ja tarkoituskaan ei ollut perhehuonetta ottaa, eikä niitä olisi vapaina kyllä ollutkaan, niin minä kun menin vauvan kanssa lapsivuodeosastolle, niin mies lähti aika pian kotiin aamulla. Esikoinen oli herännyt juuri 20min sitten ja oli tietty ihmetellyt hoitajalle, että missä me ollaan, mutta sekin oli mennyt ok. Sitten esikoinen pääsikin aika pian isänsä kanssa vauvaa katsomaan ja viipyivät muutaman tunnin sairaalassa, että samalla taksilla sitten pöräytettiin kotiin koko perhe :)



Eka yö takana ja taitaa ilmavaivat vähän pientä vaivata. Imetystä hän on vielä vähän harjoitellut, nuolee, muttei kovin helposti tarraa kiinni oikeaan imuotteeseen, mutta se nyt toivottavasti paranee pian. Toiv ilmavaivoista päästään, niin kaikki olisi ihan täydellistä :) Saisi ehkä sitten joskus pian nukkua edes muutaman tunnin yössä, flunssien takia sitä univelkaa on ihan mielettömästi ja nyt tekisi vähän enempi uni poikaa. Oli se flunssaisena muuten kurjaa synnyttää, välillä niistää jne, mutta minkäs teet. Ja samoin lapsivuodeosastolla ei ollut kiva yskiä ja niistellä, kun oli vierustoveri ja muutenkin, jo oman vauvan takia. No, sama hikoilu jatkuu öisin edelleen, äsh.



Meni se loppusynnytys niin rytinällä eteenpäin, että tuli kai jonkinlainen paniikki, kun kuulin, etten mitään lääkitystä enää saa. Ja sitten tuntui niin erilainen ja pitkä suppari, että huhheijaa... Vedet poksahti ja se oli menoa. Hillitön itku vaan päällä, joka ei sitten vauvan synnyttyä meinannut loppua :) Aikamoista hormonimyrskyä kyllä! Jalat tärisi ties kuinka pitkään :) Vaikka niin nopea ponnistusvaihe (tosiaan max 1min), niin pieni nirhauma vaan tuli, joka kuulemma pissatessa voi kirvellä, mutta eipä edes kirvele :) Loppujenlopuksi siis hyvin meni, uskomatonta vaan, että kuinka erilailla nämä voi mennä aikaisempiin nähden ja niin päinvastoin, kun itse "suunnittelee".



Pistää vieläkin vähän tärisyttämään, kun tuota muistelee...



Laittelenkin nyt vauvauutisia mailitse tutuille.. Tsemppiä niille, joilla "koitos" vielä edessä! :)



Seiskaseiska ja pikkuinen tyttö 1vrk

Olipa hurjan nopeaa toimintaa 77:lla. Muillakin on ollut todella lyhyet ponnistusvaiheet - 5 minuuttia ja alle. Vahan kay kateeksi. Mulle sanottiin, etta toisen kohdalla ponnistus ei kesta kauan, ja mita viela. Ponnistin 1 h 45 min ja repesin armottomasti. Taas laakari sanoo, etta kun on kolmas, niin sutjakkasti se sielta tulee. En enaa uskalla luottaa siihen. Mua vahan suorastaan pelottaa se ponnistusvaihe.



Olimme eilen appivanhempien kanssa ulkona syomassa. Jaanee viimeiseksi kerraksi vahaan aikaa. Jollakin oli pikkuvauva ravintolassa mukana ja vauva itki ihan hillittomasti. Sita se sitten tulee olemaan. Just kun on tottunut siihen, etta 5- ja 7-vuotiaamme ovat niin itsenaisia ja rauhallisia, niin nyt tulee vauva ja kaikki alkaa alusta. Oliskohan nyt vahan myohasta katua ;) Ma taidan olla vaan vasynyt tahan odotteluun...Vauvat on IHANIA.



Laakarin kanssahan juttelimme, etta jollei tana viikonloppuna vauva synny, niin kaynistetaan maanantaina. Kylla se taitaa maanantaille jaada....alan nyt laskea minuutteja :D Ja toivon, etta ponnistus olisi parempi kokemus talla kertaa.



Kyselisin teilta mielipidetta sterilisaatio-kysymykseen. Meille kolme lasta on riittava luku, ja multa kyseltiin, haluaisinko synnytyksen jalkeen sterilisaation kun sairaalassa kerran olen. Sitten ei tartteis enaa miettia pillereita eika muita, mutta mutta....miten se tuntuu niin radikaalilta. Voiko naisen sterilisaation peruuttaa, vai oliko se ainoastaan miehen? Tata nyt mietin taman viikonlopun aikana, ja maanantaina pitaisi antaa vastaus ennen kaynnistysta. Kommentoikaa toki ja auttakaa tekemaan paatos. Mies vastustaa ajatusta, mutta musta olisi kiva saada unohtaa ehkaisy kun olen pillereitakin jo napsinut 15-vuotiaasta saakka eli 20 vuotta!!!



B.S. rv 40+1 (enpa olisi uskonut tallaisiin lukuihin tulevani)

Ystävien läsnä jaksan ja jotenkin pinna venyy eikä paukahda. Mutta sitten ne hetket, kun olen yksin lasten kanssa on yhtä kiristelyä. Meillä myös, kuten Tiittiksellä, on eskarilainen ollut hyvin uhmakas ja tottelematon, mutta ymmärtäähän sen kun kaikki uusi on alkanut ja vielä 2,5kk loman jälkeen. Tänään olen huomannut, että menetän erityisesti hermoni aivan ventovieraiden ihmisten kanssa. Puistossa sain kuulla joka äidiltä ja mummolta kommentteja mahastani (paras oli: "ei tuo maha vielä siltä näytä että sieltä mitään tulisi viikkoihin"). Mä yritin vältellä puhekontaktia - epäonnistuin - ja yritin sitten olla sanomatta kaikkia niitä nasevia kommentteja joita mieleeni putkahti. En jaksa puida raskauttani vieraiden kanssa. Huomaan, etten myöskään yhtään siedä mitään ylimääräistä small talkia tai muuta.. Ja ihmeellisellä tavalla tekis myös mieli itseni lisäksi pullottaa lapseni hetkeksi, koska en yhtään siedä heihin kohdistuvaa kritiikkiä.Vaan minkäs teet.. Pikkasen on siis tämä mamma pinna piukeella ;=)



B.S, olen myöskin miettinyt sterilisaatiota yhtenä vaihtoehtona, mutta ristiriitaisin fiiliksin. KÄsittääkseni se on naisella peruuttamaton, miehellä voidaan tehdä kahdella tapaa..



Voi että kun nimimerkki nyt katosi, mutta kiitos jaetusta kokemuksesta tuosta toispuoleisesta vihlonnasta tai kivusta. Mulla oli eka tuollainen vatsaan kohdistuva siis tänään. Sen sijaan noita jalkaan säteileviä on ollut pitkin matkaa, tänään ihan erityisesti. Olo on muutenkin sellainen, et tänään vois tapahtua, mutta ääneen en sitä kellekään sanois.. Meinaan varmana hoen samaa sitten seuraavat viikot, kuten puiston mamma ennusti.



Joo, takakiree rouva panee nyt sohvalle maate ja odottaa parempaa mieltä ;=)



Lyle 38+5

Onnea kamalasti seiskaseiskalle tyttövauvasta=)) Oliko kättärillä ruuhkaa???Sinne pitäisi mennä kunhan vaavi päättäisi tulla maailmaan.Tosin haikaranpesään ollaan ilmottauduttu.

Viime yö taas meni aivan per.....lleen, menin sänkyyn lukemaan että samalla tunnen vaavin liikkeet ja siinä jo tovin ollessa ei tapahtunut mitään, vaikka kuinka tönein ja kaikkeni tein, alkoi vai supistamaan ja vähän menkkamaisia kipuja ja sitten vessaan, taas supisteli....vessaan ja sitten vaavi jo liikkuikin ja nukahdin, puolen tunnin päästä neiti tuli väliin ja sitten taas vessaan, pientä valvomista ja taas kahden tunnin päästä vessaan ja taas supisteli.....pari tuntia meni ja taas vessaan, sitten kuudelta heräsin kun mies heräsi ja mulla kamala päänsärky, kävin ottamassa panadolin ja ajattelin että nyt nukun niin eikun taas alkoivat kunnon supparit ja kivut selässä ja alamasussa. Kun sitten vihdoin nousin niin kaikki kivut loppuivat eikä paljon niitä ole päivän aikana ollutkaan......

Välillä tuntuu että jos nyt täytyy naillä univeloilla alkaa synnyttämään niin kuinka sitä jaksaa ja sitten pitäisi jaksaa vielä valvoa vauvan kanssa......hmm. Katsotaan kuinka ensi yö menee.Jännää kun noita supistuksia tulee(siis kipeitä) aamulla ja illalla nukkumaan mennessä, ei muuten.Ruokahalu on muuten jotenkin kadonnut, kun alkaa syömään niin se maistuu mutta voisin hyvin olla syömättäkin.



Lyle: Mulla on aivan sama juttu, pinna on tosi kireällä enkä jaksa lainkaan jutella niitä näitä puolituttujen tai vieraiden kanssa.Kun vain saisi olla sisällä taikka vaikka ulkonakin omissa oloissaan.Meillä on kyllä ollut neljän viikon aikana niin paljon vieraita kylässäkin että voi hyvin johtua siitä että olen saanut koko ajan seurustella jonkun kanssa.



Nyt sohvalle katsomaan tv:tä. Hyvää viikonloppua, toivottavasti joku meistä saisi vaavin maailmaan viikonlopun aikana=))



Nelli 39+2

Lyle: mulla myös ollut samanlaista toispuoleista vihlontaa, kylläkin voinut tuntua molemmilla puolilla, mutta ei siis samaan aikaan. Mulla tosin liittynyt usein kyljellä nukkumiseen, välillä iskenyt ihan muutenkin. Nukkumiseen liittyen kestänyt aika kauankin, muuten mennyt tosi nopeasti ohi.



BS: en itse ottaisi sterilisaatiota jos yhtään epäilyttää, tosin jos itse on varma, miksei... Tosin miehelle toimenpide on helpompi ja voi olla mahdollista purkaa joten meilläkin on mietinnässä ottaisiko mies sen. Lapsia ei pitäisi tulla enempää enää, mutta luulenpa, että se vauvakuume iskisi vielä...



Joo, täällä kanssa välillä tuntuu että jotain vois tapahtua, mutta sitten heti kun suppareita on säännöllisesti ne alkaa harventumaan... Surkeella tuurilla olisin yhdessä kasassa vielä syyskuussakin :( Ei kiitos näillä supistuksilla :`(

Unohtui onnitella vielä 77:aa vauvasta! Kirjoitin myös viestin äsken, katosikohan se jonnekin kun ei tullut näkyviin...? Vai ilmestyyköhän kohta...

Olipas vallan "ihana" herätys aamulla, neiti nuorimmainen repi mua hiuksista ja vielä sikakipeesti, meinas ihan veet kihota silmäkulmiin - taas tuli mieleen, että miksi mulla onkaan pitkät hiukset, vaan en raski näistä enää luopua, ko joskus aikoinaan oon ollu lyhythiuksinen ja voi että, ko inhosin niitä...



*BS* Sterilisaatiosta - sehän on naiselle lopullinen toimenpide ja sitä todellakin kannattaa harkita pitkään ja tarkkaan. Mulle itelle myönnettiin lupa siihen apaut 8 vee sitten (terveydellisistä syistä), mutta luojan kiitos, etten silloin sitä tehnyt (vaikka päätöksen piti olla vakaa ja kestävä). Aina ajattelin, että nostan asian kohta pöydälle ja varaan sen ajan, mutta tosiaan, en vielä tänäkään päivänä sitä oo tehnyt ;) Ja onneksi näin :) Mieleni on muuttunut (samoin mies ;) ja vieläkään en sitä tekisi, koska haluan EHKÄ vielä enemmänkin lapsia tän kolmosen jälkeen. Harkintaa, harkintaa ja taas harkintaa asian tiimoille - päätöstä kannattaa kyllä idättää ja kauan.



*Tiittis* No voi mahoton teän tulokasta, ko ittensä puskenut väärään tarjontaan - toivotaan kääntymistä, ettei tarttis tehä mitään ylimääräsiä toimenpiteitä. Kakkonen oli mullakin perätilassa aina alusta lähtien viikolle 37 saakka ja onneksi tajusi ite kääntyä - mulle sektio ei kuulosta houkuttelevalta vaihtoehdolta ja täällä ei perätilasia ees anneta normisti alakautta syntyä. Jameillä noi isommat lapset (tosin jo 12 ja 8 veet) oottavat ja kyselevät päivittäin, että milloin tää syntyy :)



*Lyle* Täällä ilmassa myös pinnankiristymistä - alan oleen jo melkosen finaalissa tähän olotilaan eikä sitä tosiaan helpota muiden utelut voinnista. Itekkin oon alkanut nyt kuulosteleen omia merkkejä ja oottamaan sitä lähtöä, mutta sehän se vaan enemmän pistää ärsyttämään mua ;) Jaksamista!



Oma olo on tosiaan jo vähän odottavalla kannalla, koska haluaisin NIIIIN kovasti, ettei tarttis mennä käynnistykseölle, vaan lähtis omin voimin syntymään. Oireina isonevassa määrin sisäreisien/jalkojen hellänäolo, painetta, vessahätä vähän väliä, pieniä supistuksia - yleensä aamuyöstä MUTTA ei mitään kunnon merkkiä lähtölaskentaan, kunhan vaan kiusii ;)



Nyt lisää kahvia ja sitten varmaan jotain aktiviteettia tähän päivään :)



-AJ&Elil 38+6-

pinna kireällä täälläkin, alkaa kyllä olla tosi uuvuttavaa tämä loputtonalta tuntuva odottaminen... kaipa palkinto sitten lopulta sen mukainen! =)



BS niin kannattaa kyllä miettiä tosi tarkkaan se sterilisaatioasia. vaikea päätös varmasti.



juu, helteet kylläkin ohi, mutta TODELLA kuuma on mullakin etenkin öisin...



eipä mitään asiaa, joten kotihommien kimppuun taas..



nallekas 40+3 JO!!!! =(

pitää tulla tsemppaamaan kaikkia näille viiimesille odotuspäiville...jotka varmasti ovat raskaita, kokemusta on kun esikoinen meni 11päivää yli.

Muuta en voi sanoa, kuin että nukkukaa nyt kun voitte...:)



Onnea myös erittäin paljon kaikille vauvan saaneille...eiköhän kohta tuolla vauva puolellakin ruveta vähän aktiivimmiksi...



Meillä neiti jo viikon vanha, kyllä se aika nyt rientää, kun vielä 2viikkoa sitten tuntui että ei ikinä mee aika niin että vauva syntyy..

ekat yöt meni täysin valvoen kun tyttö vain itki, mutta nyt rupeaa jo näyttää huomattavasti paremmalta...kun tuo syöttäminen on lähtenyt sujumaan.

Eilen käytiin jo ulkoilemassa, ja tänää jo kävin 5km lenkillä, voi että kun oli ihanaa...:)



mutta palaamme tuolla vauva puolella sittne kun aika antaa kaikilla periksi...

onnea kaikille koitokseen....:) ja voimia...kyllä ne sieltä joku päivä tulee...



miijo ja neiti 1vko

Täällä odotellaan jotain edes tapahtuvaksi.

Edes kolmen tunnin seisominen sateessa miehen poijan turnauksessa ei aiheuttanut muuta kun kireää pinnaa.. Eikä tunnin napakka saunominen...



Olo on kuin valaalla rantahietikolla... Tämäkö on nyt sitä ihaninta aikaa? Viikolla oli niin lupaavia polttoja alaseässä ja lievää vihlomista alavatsassa, mutta kaikki on hävinneet. Taitaa jäädä asumaan meikäläiseen...



Huomenna kyllä lähden lenkille tai uimaan, että edes jotain tapahtuisi!



Kovasti pyörii oman navan ympärillä tämä elämä, huoh!



Maija, rv 38+5

Ja taas on täällä pohjolassa hyvät kelit - pitkästä aikaa :)



Kuten *Maija.Mansikkakin* sanoi, että tääkö on sitä ihaninta aikaa...? Allekirjotan kyllä samaisen lauseen, koska mie oon niiiin kypsä tähän oloon ja eloon. Viime yönä valvoin puol 5 eteenpäin apaut 3 tuntia, ko ensin heräsin vessaan ja sitten alko maha tuntumaan siltä, että se joko räjähtää tai poksahtaa kahtia enkä saanut nukuttua enää, valvoin pirteenä, ko peipponen. Oottelin jotain tapahtuvan, mutta parit hullut supistukset vaan :p Jos ei muuta, nii 4 yön päästä sitten tapahtuu jotain positiivista, mutta ei luonnollisesti - käynnistys! Ois niin mukavaa, ko pääsis lähtee synnärille omilla avuilla eikä lääkkeellisesti, mutta ainahan ei voi voittaa. Jästipäitä nämä tulevat leijonalapset näköjään ;)



Nyt lähen siivoomaan ja sitten ulos aurinkoon! Vointeja ja kovasti nyt hermoja jokaiselle-



AJ&Elli 39+0 (vau!)

Oltiin eilen koko perheen voimin ystävillämme "grillipippaloissa" ja touhua riitti. Kymmenen aikuisen ja kymmenen lapsen voimin mentiin ja kyllä voitte kuvitella, ettei tylsää hetkeä ollut. KOtiin tultiin kymmeneltä, sillä lapset alkoivat väsähtää. Nyt onkin sitten äidin vuoro olla täysin rätti. Nipistelee ja kolottelee, muttei sen kummempaa lupaavaa...



Me aateltiin ajaa mun vanhempien luo käymään tänään, ovat vain 45km päässä.. Aika ja odotus menee nopeammin, kun on seurassa. Ja toisaalta on ihanaa, et arkisin saan olla nuo aamupäivät ihan itsekseen.



Joo, ei kummempaa. Rv 39 tasan täys!



Lyle 39

Täällä kanssa on koettu nyt eka oikea supistus =) Yöllä näin unta että supisteli hirveästi ja soitin synnärille, mutta siellä vaan sanottiin että me tässä päätettiin että ei me oteta sua synnyttämään, näyt kuulemma pärjäävän hyvin kotona kipujesi kanssa, sitten heräsin ja sit tuli ihan oikea supistus, kestikin ihan kivan aikaa, mutta jäi siihen yhteen =( Tunnin vielä pyörin sängyssä, kunnes sain unen päästä kiinni.



Mutta siis lisäsupistuksia odotellessa =)



Tänään on viimeinen navetta päivä mulla, joten senkin puolesta joutais hyvin synnärille, aamulla tulee lomittaja eli vielä iltalypsy pitää meikän käydä. Voi että onpa ihana aamulla nukkua vähän pidempään! (paitsi jos olen synnärillä, toivottavasti)



Huomenna tulee uusi hella ja uuni ja yksi kaapisto keittiöön, ihanaa kun saa hellan joka toimii kunnolla, entisestä ei toimi enää kuin yksi levy kunnolla =) Mutta tietysti on eriasia että milloin ne on paikallaan, eli milloin isäntä selviää ne laittamaan ja sähkömies käymään. Kysäisin jo aiemmin teiltä induktioliesi ohjeita ja jollain sellainen oli, AJ ? Mutta siis toimiiko siinä samanlailla ku tavan hellalla että kun laittaa "ritilän" kattilan ja levyn väliin, niin ei kiehu niin kovaa/pitää lämpimänä, muttei polta ? Vai häviääkö se magneettikenttä silloin kokonaan ? Voipi olla että tälläisiä lukee sitten ohjeissa, mutta rätnäilin sitä tässä männä päivänä ja kysynpähän muistaessani =) jos joku osannee kertoa.



Joku kysyi sektioni syytä, syy on kaksi aiempaa sektiota, eivät (ja itse en vähäisimpänä)usko että alatie synnytys olisi turvallinen, koska haavakipuakin on ollut aikas paljon.



No jos vielä ens viikon kasassa pysyn, niin sittenhän se jo leikkauspäivä koittaa.. tuskastuttavaa odottaa!!



Ja voi kauhistuksen kanahäkki tätä turvotuksen määrää!!! Jaik, nilkka ei meinaa taipua enää ja jalkapöydällä vaan hyllyy nestepatja.



Höh, tulipas kyllä valitusvirsimäinen viesti, mutta kuten monella muullakin olo alkaa olla aikas tuskainen =)



-E- 38+

Täällä on aivan pilvistä mutta onneksi ei sada, niin ollaan päästy neidin kanssa ulkoilemaan.

Viime yö meni taas vesassa ravatessa ja aina kun käänsin kylkeä niin alkoi supistamaan niin että vatsa oli aivan kivikova pitkän aikaa enkä pystynyt nukahtaaan pitkiin aikoihin, täytyi nousta ylös istumaan tai kävelemään, mutta noi supistukset olivat vain harjoitus suppareita.Nyt aamulla on taas supistellut ja menkkamaista kipua on koko ajan selässä ja välillä nipistää alavatsaltakin, mutta ei näytä etenevän niin että päästäisiin synnyttämään=))

Nyt alkaa ärsyttämään kun joka päivä joku soittaa tai laittaa viestiä että jokos vauva antaa merkkejä tulostaan.....ark!!!!olen jokaiselle sanonut että kyllä ilmoitan kun lähtö tulee taikka vauva on maailmassa.Omalle äidille sanoinkin että ilmoitan sitten kun on ristiäiset, niin kiukustuin kun joka päivä soittelee ja kyselee vointia.

Jotenkin riittää kun itse odottaa kuin kuuta nousevaa lähtöä=))Taidanpa mennä neidin kanssa sohvalle makoilemaan ja katsomaan muumeja.



nelli 39+4

Täällä vaan edelleen odotellaan ja odotellaan, ei yhtään oikeaa supistusta edelleenkään ja oon melkein luopunu toivosta että itsestään synnytys käynnistyisi. tiistaina aika kättärille kontrolliin ja kai ne sit osaa sano millon käynnistetään...



Yöt menee huonosti täälläkin, alakertaa vihloo ja kädet puutuu, jalat puutuu tai sit vetelee suonta, mutta muuten olo edelleen (ihme kyllä) ihan Ok.



Anoppi tulee tänään meille ja asustelee täällä niin kauan kun on tarvis. Kivaa kyllä ni ei tarttee miettiä mihin soittaa kun joskus se lähtö tulee... Molemmat isovanhemmat asuu 250km päässä, mutta kummit löytyy samasta kaupungista, ovat vaan töissä niin eivät niin helposti pysty esikoista hoitamaan, mutta tästä eteenpäin ei ole sitä ongelmaa.... että saisa alkaa TODELLAKIN syntyä!!!!



Onnea kaikille vauvansa saaneille ja jaksamista odottajille!!!!



fiona77 rv 41+3

Ihanaa kun muillakin on kamala olo... Täällä ei ainakaan lähipiiri tunnu ymmärtävän miksi olen jatkuvasti huonolla tuulella. Pitäisi jaksaa hymyillä vaikka kunnon yöunista on ainakin kuukausi ja salamatkustaja tekee olemisen mahdottomaksi.

Oikeasti tämä johtuu varmasti väsymyksestä, mutta mietin eilen tosissani, että koska olen viimeksi tuntenut oloni hyväksi? Tai tehnyt jotain "kivaa". Käy psyykeen päälle nämä viimeiset kuukaudet...



Tekisi mieli syödä koko ajan :( Kaksin käsin...



Olisiko piristäviä vauvauutisia muilla?



Maija + salamatkustaja 39+0!