isä-tytär suhde?
Oletko/olitko läheinen isäsi kanssa ja mitä se sinulle merkitsee? Minulla oli isä, joka jaksoi tehdä kaikki niin kuin halusin :D
Kommentit (37)
Olin tekemisissä isäni kanssa ainoastaan alakoulu-ikäisenä. Huono suhde, olisipa ollut parempi:)
Hyvä ja lämmin suhde aina ollut, pienenä silitti selkää ja lämmitti kylmiä käsiäni hikikainalossaan=) olin isän kalakaveri aina mukana, verkkoja katsomassa, vaikka kiusoittli ja airolla roiskas vettä vähän päälle, kalaa syötiinkin paljon! KUSKAS joka paikkaa kun olin nuori, tosimme muutimme maalle eikä julkisia ollut.. mm. Ratsastamaan, kavereille vaikka väli matkaa oli toista kymmentä kilometriä, diskoon tai tanhuhoviin katsomaan bändejä...ja nyt hoita lapsiani =)
Iskä veti perseeseen 8-vuotiaasta 17-vuotiaaksi. Ei hirveän ikävä sitä "ihmistä".
Iskäni on ihana ♡ Maailman herttaisin ihminen, ei tapa edes kärpäsiä. Pitää aina musta huolta ja vaikka olen asunut omillani jo viisi vuotta niin laitellaan joka päivä viestiä ja nähdään useita kertoja viikossa.
Käydään kahdestaan urheilutapahtumissa ja puhutaan tuntikausia siitä, että mihin tämä maailma on menossa. En vaihtaisi isääni mihinkään ♡
Vieras ihminen. Ei tiedä elämästäni juuri mitään, ei soita ikinä, ei ole ollut elämässä mukana sen jälkeen, kun muutin omilleni ja sekin tapahtui ala-ikäisenä. Ei tunne minua ihmisenä millään tavalla. Elämä menee viinaan ja itsesäälissä kieriskelyyn. Laosena ei ollut koskaan kotona ja jos oli, oli kännissä ja agressiivinen. On ainut elossa oleva vanhempi. Teini-iässä hupritteli, kun minulla oli 2 poikaystävää vuoden sisällä. Sellainen isukki...
Ikävä narsisti, josta näen vieläkin painajaista. Esittää nykyään muuta kuin mitä oikeasti on. Arvet eivät umpeudu, inhoan häntä.
Mulla tytär ihanainen nuori nainen! Soitellaan melkein päivittäin kuulumiset, käydään leffassa, keilaamassa, syömässä yms.... Teen ruokaa himassa pyytelen syömään.... Silmäteräni ... Toivottavasti maailma ja elämä kohtelee sua hyvin! <3
On tosi läheinen suhde, vaikka olen jo 40. Kyläillään toistemme luona, whatsappaillaan, soitellaan, Facebookissa tsättäillään. Joudun antamaan paljon neuvoja tietotekniikkaan liittyen kun hän teknisten laitteiden kanssa aina sekoilee. :)
Ollaan yhteydessä harvoin ja yhteistä meillä ei oikeastaan ole. Olen aina ollut äidin kanssa hyvissä väleissä. Oudon tilanteesta tekee se, että ovat äitini kanssa yhdessä, mutta aina kun soitellaan, soitellaan äidin kanssa. Joskus harvoin, kun menen käymään ei paljoa vietetä aikaa yhdessä. Lapsena olisi halunnut isän joka on läsnä muutenkin, kuin jos on jotain huomautettavaa. Nyt en enää jaksa välittää. Muistan aina kun 18 v. menin kotona käymään ja isän ensimmäinen kommentti on "oletpas sä pyöristynyt".
Ehkä kerran pari nähdään 3vuoden aikana. Välillä ehkä joku viesti, mutta ei sen enempää. Lapsena ei nähty oikein koskaan. En silti ole katkera. Hän on paras iskä ikinä aina kun ollaan nähty. Näin aikuisenakin.
Olin isän tyttö ja läheinen isäni kanssa siihen asti, kun hän petti äitiäni ja lähti lopulta toisen naisen matkaan. Olisin halunnut olla läheinen isäni kanssa senkin jälkeen, mutta hän ei ollut enää kiinnostunut minusta, vaan rakensi uutta elämäänsä. Tästä on kohta 20 vuotta aikaa ja välimme ovat asialliset, mutta etäiset.
Mulla oli tuuria, että sain isäni silloin kun hän oli jo vähän vanhempi. Isäni oli leskimies ja ensimmäisen avioliittonsa aikana hän oli hyvin erilainen kuin toisessa liitossa. Isäni oli 55 kun synnyin ja siitä kaksi vuotta eteenpäin joutui sairaseläkkeelle. Hän oli aina kotona ja keitti mannapuuroa meille koululaisille. Myöhemmin oppi laittamaan muitakin ruokia. Häneltä jäi viinanjuonti pois sen jälkeen kun oltiin muutettu uuteen kotiin ja hänestä tuli sellainen leppoisa vanha mies. Ei hän humalassakaan koskaan meitä lyönyt, mutta saattoi olla joskus pelottava. Minä olin isän suosikki ja ainoa, jonka äiti uskalsi jättää mökille kahdestaan isän kanssa.
Ihan vanhoilla päivillään isästä tuli sellainen suloinen vanha höppänä. Joistain vanhuksista tulee kiukkuisia ja kärttyisiä, mutta minun isällä luonne pehmeni. Isä piti tappeluissa minun puolia ja koin, että hän hyväksyi minut, kun äidille taas en millään kelvannut. En voi sanoa että kauhean läheisiä oltaisiin oltu, mutta lämmin suhde meillä kuitenkin oli. Joskus nuorena aikuisena olin vahtimassa isää sen aikaa, kun äiti kävi iltalukiota (eläkeläisenä). Olen syöttänyt häntä sairaalassa ja auttanut kotona pytylle ja pyyhkinyt takapuolen. Tuollaisiin tilanteisiin kun joutuu, niin jotenkin se lähentää - kun toinen on niin toisten avun armoilla.
Kyllä isä oli omalla tavallaan hyvä isä ainakin minulle. Muistelen häntä lämmöllä.