Minkä voimalla jaksat puuduttavan pikkulapsiarjen?

Up

Piri.

Viini.

Up

Ei tarvi mennä seitsemään töihin. Työvuorolistat eivät kahlitse.. olen vapaa tekemään mitä tahansa mihin lasten kanssa voi mennä. Aikaa harrastaa paremmin. Opin tuntemaan lapseni. Kukaan ei tietämättäni kiusaa heitä esim päiväkodissa. Nimimerkillä tänä keväänä 1 ulkomaan reissu lasten kanssa ja paljon muuta ihanaa.. välillä vähän tylsääkin mutta olemme vapaita oravanpyörästä! 3 pientä lasta. Nauti sinäkin.

Sisustus. Kirppikset. Lenkki. Kuntosali. Suklaa. Kyläily. Ääääh en halua töihin ikinä vakituiseksi. Antakaa mun elää ilman niitä kaameita työvuorolistoja.. :D (kutonen jatkaa)

Eli pakoilet vain paskaa duunia.

Kuntoilun. Lenkille tai salille.

Jeesuksen voimalla!

Vaunulenkeillä, ystäviä tapaamalla, keksimällä tekemistä (kaikki Helsingin museot hanke), lukemalla, leikkimällä lapsen kanssa, valokuvaamalla lasta, miettimällä maailman asioita, nukkumalla...

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 21:40"]Eli pakoilet vain paskaa duunia.
[/quote] heippa, en pakoile. En ole missään vakituisena töissä. En haluakaan olla. Työni on sen luontoista että voin itse päättää menenkö vai en. Työnantajua riittäisi.. työtarjouksiakin.Haluan kuitenkin itse päättää kuinka täällä maan päällä aikani vietän. Siksi en halua sitoutua minnekään :) oma elämäni :)vapaus ja rakkaus omaan perheeseen ennen kaikkea. Mieheni on vakityössä.

En oikein ehkä ole tähän oikea ihminen vastaaaan, koska en koe pikkulapsiarkea kovin puuduttavaksi. Minulla on neljä lasta, vanhin on ekalla luokalla, joten meillä on neljä pikkulasta talossa. Minä rakastan tätä aikaa! Toki olen välillä väsynyt, toki olen välillä kiukkuinen, välilä en jaksa tehdä lasten kanssa mitään ja välillä en jaksa pitää kotia siistinä. Mutta ehkä siinä se minun "salaisuuteni" piileekin, että minun ei ole mikään pakko aina jaksaa. En aseta itselleni mitään pakotteita, vaan elelen ihan päivä kerrallaan vaan. Jos tänään ei huvita mikään, niin sitten lapsille piirretyt ja ite lepäämään. Tai jos tekee mieli treenata, niin lapset peräkärryyn ja pyörälenkille. Jos taas iskee siivousvimma, niin tehdään lasten kanssa siivouskilpailu, siivoavatko he omat huoneensa ennen kuin minä olohuoneen ja keittiön, jos taas tekee mieli olla 100% läsnä lapille, niin sitten lähdetään eväsretkelle, askarrellaan ja leikitään piilosta, kotityöt joutaa odottamaan. Jos kaipaan omaa aikaa, niin otan omaa aikaa ja isä on lasten kanssa, jos kaipaan parisuhde aikaa, niin otan parisuhde aikaa ja hankitaan vaikka maksullinen lastenhoitaja, että päästään treffeille. En siis koe pikkulapsi aikaa puuduttavaksi. Nautin tästä ajasta ja pelkään sitä aikaa kun lapset kasvaa isoksi ja eivät ole enää ikinä kotona. 

Miten jaksat vielä puuduttavamman teiniarjen?