mitä töitä esim. 40-luvulla syntyneet ovat tehneet?

Mummi on syntynyt -34, ja ollut töissä mm talotehtaalla ja ruokakaupan myyjänä nuorena

Ap:lla historia "vähän" hakusessa :D

Minun tätini oli radiotoimittaja, eno rehtori, äiti opettaja, isä opettaja ja yksi täti kielenkääntäjä ja suuryrityksen johtajan sihteeri. Maistereita kaikki.

Joo, kaikki alle 30 v olivat tuolloin renkejä ja piikoja.

Jos kysymyksellä tarkoitetaan että mitä tekivät 50-ja 60-luvulla eikä sen jälkeen, niin kouluja käymättömät työskentelivät pääasiassa tehtaissa, rakennuksilla tai maataloudessa. Kouluja käyneet sitten koulutustaan vaativissa hommissa, esim. sähkömiehinä, opettajina, pappeina, tehtaissa esimiehinä, kirjanpitäjinä, sairaanhoitajina, lääkäreinä jne jne jne, onhan tuona aikana ollut muitakin hommia kuin rengin tai piian, hyvänen aika sentään.

Ap:n kannattaisi vaikka lukea kirjoja joista saisi vähän käsitystä tuon ajan ajankuvista. Ja muiltakin ajoilta jos tietämys on tuota luokkaa.

Isäni syntyi 1947, opiskeli sukunsa ensimmäiseksi ylioppilaaksi ja sittemmin matemaatikoksi. 50-60-luvulla ennen opiskelemaan lähtöä osallistui kyllä vanhempiensa kotitilalla maataloushommiinkin, mutta ei jäänyt alalle...

Olen syntynyt 40-luvulla ja 50- ja 60-luvulla olin ensin koululainen ja sitten opiskelija. Eläkkeelle pääsin aikanaan peruskoulun lehtorin virasta.

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 13:59"]Kaikenmaailman kysyjiä riittää. Varmasti 40-luvulla syntyneistä suurempi osuus jätti koulut 'elämämkorkeakoulu' -tasolle kuin nykyisin, toisaalta työelämän vaatimukset olivat paljon kevyemmät. Omat vanhempani syntyivät 40-50-lukujen vaihteessa ja ovat molemmat taloustieteilijöitä.
[/quote]

Et viittis verrata entisajan ahkeria duunareita nykyajan idiootteihin elämäntapaloisijoihin! "Elämäm koulu"-ilmiö liittyy nykyaikaan, ei 40-luvulla syntyneisiin, joilla ei monilla ollut mahdollisuutta opiskella pidemmälle vaikka olisivat halunneetkin! Töihinkin piti mennä henkensä pitimiksi, kun ei ollut toimeentulotukia ja muita.
.
(Ei tarvi sit vetää herneenpalkoa nenäänsä, itsekin olen saanut tt-tukea, ja totta on, että työelämän vaatimukset olivat vähäisemmät ennen vanhaan ja töihin pääsi jos vain halusi, toisin kuin nykyään. Mutta toisaalta kouluttautuminen on nykyään kaikkien saatavilla jos on älliä, raha ei ole este.)

"55-60-luvulla" eli VUOSINA -55-60 1940-syntyneet ovat olleet 15-20-vuotiaita ;) Opiskelemassa, tehtaassa, sahalla, juoksupoikana, apulaisena, kisällinä, kodinhoitajana, lastenhoitajana, jne jne. 1949 syntyneet ovat olleet 6-11-vuotiaita, eli eivät ole tainneet kauheasti mitään töitä vielä tehdä ;)

Esim. vuonna -49 syntyneet ovat olleet tuohon aikaan 6-11-vuotiaita eli tuskin ovat tehneet työkseen juurikaan mitään. Omissa sukulaisissa ja tutuissa 40-luvulla syntyneissä on mm. toimittaja, pankinjohtaja, tutkija, arkkitehti ja sihteeri. Käsittääkseni ihan valideja ammatteja nykypäivänäkin. Piikoja ja renkejä taisi olla silloin muutama vuosikymmen aikaisemmin. 

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 11:58"]

Miehet /naiset? En osaa kuvitellakaan, eli ovat työikäisiä olleet 55-60 luvulla. Renkejä? Piikoja?

[/quote] Voi suo "lapsonen", olisiko aiheellista miettiä mitä sanoo. Ota tarkemmin selvää siitä kuka teki mitä ja kuka oli renki tai piika. Itse olen syntynyt 46 ja töissä edelleen, enkä renkinä ikinä.

Mitäs itse olet saanut aikaan?

Mits itse olet saanut aikaan?

40-luvun lopussa syntynyt sisko opiskeli meijeristiki. Toki oli -55-60 luvuilla vasta  8-13 vuotias. 40-luvulla syntyneet ovat olleet -55 olleet vielä enimmäkseen lapsia. Ammatit ovat olleet samoja kuin nytkin esim. leipureita, ompelioita, keittäjiä, myyjiä, tarjoilijoita, autonasentajia, autonkuljettajia, takseja ym ym.. työn kuva vaan saattaa nykyään olla erilainen kuin ennen.

Äitini oli toimistoapulainen ja sitten arkistonhoitaja ja eläkkeelle jäi tiedoituspäällikön hommista. Opiskeli siis lisää töiden ohella kauppaopistosta tohtoriksi.

40-luvun alkupuolella syntyneet vanhempani olivat 50-luvun lopulla lukiossa. Muutamaa vuotta myöhemmin isästä tuli kansakoulunopettaja ja äidistä merkonomi ja sihteeri.

Minun molemmat vanhemmat on syntyneet 30-luvulla ja menivät 50-luvulla töihin. Isä oli tehdasduunari ja äiti kaupanmyyjä. Siihen aikaan sai suurinpiirtein valita, minne meni töihin. Äitinikin muutti jo 16 vuotiaana pois kotoa kaupunkiin töihin ja kertoi, että sai valita, mihin kauppaan halusi ja jos ei ollut tyytyväinen niin vaihtoi kauppaa. Palkka tosin ei ollut hääppöinen, mutta töitä riitti yllinkyllin, eikä työttömyydestä tietoakaan.

Eli ei ne 30-luvulla syntyneetkään enään mitään renkejä ja piikoja olleet, saatika 40-luvulla syntyneet.

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 14:14"]

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 13:59"]Kaikenmaailman kysyjiä riittää. Varmasti 40-luvulla syntyneistä suurempi osuus jätti koulut 'elämämkorkeakoulu' -tasolle kuin nykyisin, toisaalta työelämän vaatimukset olivat paljon kevyemmät. Omat vanhempani syntyivät 40-50-lukujen vaihteessa ja ovat molemmat taloustieteilijöitä. [/quote] Et viittis verrata entisajan ahkeria duunareita nykyajan idiootteihin elämäntapaloisijoihin! "Elämäm koulu"-ilmiö liittyy nykyaikaan, ei 40-luvulla syntyneisiin, joilla ei monilla ollut mahdollisuutta opiskella pidemmälle vaikka olisivat halunneetkin! Töihinkin piti mennä henkensä pitimiksi, kun ei ollut toimeentulotukia ja muita. . (Ei tarvi sit vetää herneenpalkoa nenäänsä, itsekin olen saanut tt-tukea, ja totta on, että työelämän vaatimukset olivat vähäisemmät ennen vanhaan ja töihin pääsi jos vain halusi, toisin kuin nykyään. Mutta toisaalta kouluttautuminen on nykyään kaikkien saatavilla jos on älliä, raha ei ole este.)

[/quote]

Asiaa puhut jonkin verran, mutta nykyään koulutus ei ole myöskään tae että saa alan tai töitä yleensäkään. Eli moni on koulunsa kyllä käynyt nykyäänkin.

Aineenopettaja, fysiikan tohtori (tutkimustyössä), tehtaanjohtaja, maistraatin toimistotyö, postin autonkuljettaja, painokoneenhoitaja nyt ekana tulee lähisuvusta mieleen.

Näiden vanhemmat ovat viljelleet omaa tilaa, siis 1910-luvulla syntyneet. Ja juu, meidän suvussa lapset on aina hankittu myöhään...kolmikymppisenä.

Aivan samoja töitä suurin osa kansasta teki kuin nytkin. Ei ollut enää renkejä eikä piikoja, mutta oli kyllä maataloustyöntekijöitä, karjakoita ja kotiapulaisia. Minäkin, 1950-luvulla syntynyt olen ollut yhden päivän kotiapulaisena.

Tietotekniikkatyötä ei ollut, mutta kyllä oli mm. puhelinkeskuksia, lehtien toimittajia, latojia ja tietenkin fyysistä työtä oli paljon enemmän kuin nyt.

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 13:59"]

Kaikenmaailman kysyjiä riittää. Varmasti 40-luvulla syntyneistä suurempi osuus jätti koulut 'elämämkorkeakoulu' -tasolle kuin nykyisin, toisaalta työelämän vaatimukset olivat paljon kevyemmät. Omat vanhempani syntyivät 40-50-lukujen vaihteessa ja ovat molemmat taloustieteilijöitä.

[/quote]

Työelämän vaatimukset ei todellakaan olleet kevyemmät, ei todellakaan. Tämän päivän pullamössösukupolvella ei olisi ollut mitään jakoa sen ajan hommissa, nimittäin se vaativuus oli fyysistä!

Töitä painettiin kuusi päivää viikossa, eikä pekkasista tietoakaan ja se työ oli todella raskasta, siis nimenomaan niillä kouluja käymättömillä. Herrat taas paukutteli konttoreissa henkseleitään ja räki kattoon, eli suurinpiirtein samoja hommia kun tämän päivän byrokraatit, jotka pitää töitään niin hemmetin raskaina.

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 15:38"]

[quote author="Vierailija" time="26.03.2015 klo 13:59"]

Kaikenmaailman kysyjiä riittää. Varmasti 40-luvulla syntyneistä suurempi osuus jätti koulut 'elämämkorkeakoulu' -tasolle kuin nykyisin, toisaalta työelämän vaatimukset olivat paljon kevyemmät. Omat vanhempani syntyivät 40-50-lukujen vaihteessa ja ovat molemmat taloustieteilijöitä.

[/quote]

Työelämän vaatimukset ei todellakaan olleet kevyemmät, ei todellakaan. Tämän päivän pullamössösukupolvella ei olisi ollut mitään jakoa sen ajan hommissa, nimittäin se vaativuus oli fyysistä!

Töitä painettiin kuusi päivää viikossa, eikä pekkasista tietoakaan ja se työ oli todella raskasta, siis nimenomaan niillä kouluja käymättömillä. Herrat taas paukutteli konttoreissa henkseleitään ja räki kattoon, eli suurinpiirtein samoja hommia kun tämän päivän byrokraatit, jotka pitää töitään niin hemmetin raskaina.

[/quote]

Sen ajan ihminen oli lapsesta saakka tottunut fyysiseen toimintaan. Tietysti fyysinen työ käy kropan päälle, mutta henkinen työ on stressaavampaa ja moni ei pääse siitä irti edes iltaisin, viikonloppuisin ja lomilla.

Ennen työelämä oli myöskin selkeämpää ja turvallisempaa. Samassa työpaikassa saatettiin olla teini-ikäisestä eläkkeelle saakka. Ei tarvinnut stressata siitä, mitä tämän parin viikon työpätkän jälkeen tapahtuu, eikä tarvinnut jatkuvasti olla lähettämässä työhakemuksia ja markkinoimassa itseään.