Ihminen, joka loukkaantuu joululahjan lähettämisestä

Isäni on 81-vuotias ja hyvässä kunnossa, muisti hieman temppuilee.
Viimeiset joulut hän on ollut melko passiivinen, eli normaalia kutsua edes aattona kotiin ei ole kuulunut. Viime vuonna ei tullut edes joulukorttia enää, mikä oli kummallista. Isäni on aina ollut hyvin aktiivinen itse, ja olemme sopineet joulunkin vietosta jo hyvissä ajoin. Koska hänestä ei viimekään jouluna kuulunut lainkaan, lähetimme hänelle mieheni kanssa pienen paketin, jossa oli kirja ja muutamia vaatimattomia juttuja mukana.

Isäni soitti hieman ennen aattoa saamastaan paketista, jonka luulin ilahduttaneen vastaannottajaansa. Kävikin niin, että hän oli närkästynyt ja väitti, että hänelle tuli nyt vastalahjavelvoite ja paineita. En osannut edes sanoa mitään nasevaa; tokaisin vain, että lähettäjältä lahja on aina vapaaehtoinen muistaminen, ja mielestäni omaa perhettä on ihan kiva muistaa edes jouluna. Keskustelu jatkui samoilla urilla ja lopulta sen päättyessä mieli oli lähinnä apea.

Onko todellakin niin, että omat vanhemmatkin voivat ajatella vilpittömän aikuisen lapsen lahjan jonain ikävän ä velvoitteena? Kun ei viitsitä edes vastata kutsuuni tulla meille kylään, niin tuntuu oudolta , että ns syljetään lahjahevosen suuhun. Loukkaannutko sinä, jos saat lahjoja, eli tuntuuko se vain ikävältä ja velvottavalta?