Millaisessa kunnossa n. 10-vuotias koirasi on?

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 22:03"]

Syksyllä parhaimmillaan metsästyskaudella teki 100 km lenkin pe-su aikana. Eli metsässä menee kymmeniä kilometrejä parin pv:n aikana helposti.
Kotona pyöräillään tällä hetkellä n. 5 km lenkkejä 3krt/viikko ja kesää kohden aletaan asteittain kunnon mukaan kasvattamaan. Liike on hyvin ketterää ja kevyttä vaikka onkin raskasrakenteinen rotusekseen.
Hyppää koppinsa katolle (120m) ihan tasajaloilta edelleen. Leikkii/painii samassa taloudessa olevan koiran kanssa.
Ikääntymisen huomaa vain harmaudesta mikä alkoi jo joskus 5 vuoden jälkeen. Tai oikeastaan ne on valkoisia karvoja mustien seassa, joten näyttää harmaalta. On aina ollut aika rauhallinen sielu niin sanotusti, mutta on ehkä entistä rauhallisempi ja huomion kipeämpi. Myös pieniä ''vanhan kärttysen ukon'' merkkejä tullut joskus. 

Karjalankarhukoira siis kyseessä.

[/quote]

Ainiin ja on siiis 11 vuotta. Eikä ole eläinlääkärissä täytynyt käydä muuten kuin rokotuksissa ja joka syksyisessä perustarkastuksessa. Ollut terve kuin pukki koko ikänsä.. 
Jotakin hyviäkin puolia tuossa alkukantaisuudessa! Joskus osaa olla niiiiin jääriä :D

10v lapinkoira ja painaa menemään nuoremman painoksen kanssa siihen malliin, että pelkään vielä venäyttävän jonkun paikan... Kaulaheltta on alkanut pikkaisen roikkua eli maan vetovoima tekee tehtävänsä koirillakin, mutta noin muuten ei päällepäin kauheesti ikä näy. Aamuisin se ei heti ekalla oven avauksella viitsi vaivautua pihalle asti, mutta on toki tikkana paikalla, kun jääkaapin ovi käy :D 

Vaikka se edelleen leikkii ja riekkuu, niin kyllähän se nopeammin väsyy kuin kesällä 2v täyttävä kaverinsa. Ja oikoo mutkissa enemmän :D

10v kääpiösnautseri, viimeisten kk aikana ollut kaikenlaista remppaa: hampaiden poistoa, kohtutulehdus ja kohdun poisto, nisätulehdus... Raukka alkaa olla selvästi vanha, ei aina ruoka maistu, eikä todellakaan jaksa juosta/kävellä samoin kuin ennen. Aika paljon viettää aikaa ihan vaan nukkuen.

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 21:48"]

Meillä on kohta kymmenvuotias pieni terrieri, joka on edelleen reipas ja terve. Pientä vaivaa on ollut, kuten korvatulehduksia ja allergiasta johtunutta ihottumaa, mutta jälkimmäinenkin on saatu ruokavalion avulla kuriin. Ainoa, mistä huomaa, että koira on vanha, on ettei se enää jaksa juosta kuin muutamia kymmeniä metrejä kerrallaan. Aiemmin kävin sen kanssa 5-6 km juoksulenkeillä muutaman kerran viikossa. Lähinnä iän huomaa siitä, että koira on rauhallisempi. Yhteiset rutiinit ovat muotoutuneet vuosien varrella ja ymmärrämme toistemme viestintää hyvin. Koira on tärkeä ja rakas osa perhettämme ja tulee toivottavasti olemaan vielä monta vuotta. <3 

[/quote]

Tarkennan vielä, että koira jaksaa siis edelleen kävellä ja osan matkaa hölkötellä pitkiäkin lenkkejä, mutta varsinainen juoksu hengästyttää liikaa. 

Joku mainitsi tuosta kaulaheltasta - samaan kiinnitin yhtenä päivänä huomiota koiran leukaa rapsutellessani. Siihen kohtaan on tosiaan maan vetovoima vaikuttanut, vaikkei se turkin läpi näykään, tuntuu vain. :) T. 2 

Noin 10v staffi, ikä näkyy lähinnä harmaina karvoina kunnossa, vähän on myös rauhottunut, nukkuu enemmän. Jaksaa leikkiä 2-vuotiaan pojan kanssa ja haastaa nuoremman koiran leikkiin usein.

10v 15kg supermix narttu. Harmaantunut, vähän kangistunut ja nukkuu enemmän. Muuten kuin pentu

Noh haittaako jos sanon vähän vanhemmasta koirat. 11v, tänävuonna 12v täyttävä beagleherra. Vanhempieni koira, ite kun olen jo muuttanut pois kotoa niin nään nykyään harvemmin...

Erittäin virkeä yhä. Harmaantunut naama jo, ja palautuminen liikunnasta vie nykyään pidempään, niinku ihmisilläki vanhetessa. Kankeammin lähtee liikkeelle jos on ollut pitempään lepäämässä. 

Silti tosi energinen ja jaksaa yhä käydä metsästämässäkin tuntejakin jänöjen perässä juoksemassa iskän mukana, vaikka se jo enempi metsästää 2v beaglensa kanssa - vanhempi on siis jo jäämässä eläkkeelle, mutta vielä jaksaa niin välillä sitten tulee mukaan :) Iskä käy edelleen senkin kanssa viikottain juoksulenkeillä metsssä ja kickbikella lenkeillä, hyvin innokas se on, kun vauhtiin lämmittelykävelyn jälkeen pääsee. 
Ikäsekseen kuitenkin todella hyväkuntoinen. nnostuu myös leikkimään jos yllytetään, mutta yleensä mielummin kattelee rauhassa vierestä nuorempien koirien leikkimistä ja ärähtää jos ne kauhesti yrittää sitä härnätä.

Meillä syksyllä 11v. täyttävä tiibetinspanieli narttu, jota ei ikä paljoa näytä painavan. Jaksaa tehdä reippaita lenkkejä ja touhuta iloisena ihmisten seurassa. Vanhuus näkyy siinä että on vähän nassusta harmaantunut, turkki on sellaista "vanumaista" (hyvässä, kiiltävässä kunnossa kuitenkin!) ja nukkuu mielellään paljon. Vanhuus on muuttanut luonnetta vähän "herkemmäksi", eli rähjää helpommin muille ja on ahne ruokansa kanssa. Eli kiukuttelee! Vaivoja on ollut mm. ruoansulatuksen kanssa, johtuen haiman reistailusta. Näistä selvittiin vaihtamalla ruoka eläinlääkärin määräämään lääkeruokaan. Nyt suoli toimii taas ja mummokoira pelaa hyvin :) !

Just 9v täyttänyt sekarotuinen mutta pääosin suomenlpinkoira. Ei ole ollut vaivoja ja juoksee ja ulkoilee normaalisti.

Meillä lojuu 10-vuotias snautseri-bordercolliemix, painaa semmoiset 25 kg. Muorille on tullut vähitellen kaihet silmiin, kärsä on alkanut vaalentua jo ennestään vaaleaan turkkiin. Jaloissa jäykkyyttä levon jälkeen. Nukkuu mielellään, jaksaa silti kirmailla kissojen pelään ja heittää lenkkiä pellolla. Tarvittaessa löytyy virtaa. Kovin kärkkäänä on keittiössä, vahtii enemmän ruokiaan kissoilta, röyhkeämmin varastelee lapsitaaperon ruokia. Alkanut herkistyä tunteille, sielukkuus puskee esiin, juttelee mielellään ja huumorintaju kehittynyt vanhemmiten :D :D Hieman muistamattomuutta, päässä lyö välillä tyhjää :)

10 v. coton de tulear. 

On vielä jopa pentumainen, leikkii toisten koirien kanssa ja itsekseen sisällä leluilla. Ei ole niin pitkää lenkkiä, ettei jaksaisi mukana. 

Muuten täysin terve ollut aina, mutta joitain hampaita on poistettu. Tämähän on tietysti minun vikani, kun en ole tarpeeksi hampaita hoitanut. Kerran olen vienyt eläinlääkärille, kun tassussa vaikutti olevan jotain vikaa, ajattelin, että lasinpala tms. 

Mutta olikin astunut ampiaisen päälle ja siksi aristi. 

Hyvä rotu lapsille, tosi seurallinen ja kivalla tavalla vilkas. Suosittelen! Turkkia pidetään työläänä hoitaa, mutta me pidämme sen lyhyenä, niin ei tarvitse ollenkaan hoitoa. Talvella kyllä täytyy pitää jotain vaatetta tällöin. 

Meillä on kohta kymmenvuotias pieni terrieri, joka on edelleen reipas ja terve. Pientä vaivaa on ollut, kuten korvatulehduksia ja allergiasta johtunutta ihottumaa, mutta jälkimmäinenkin on saatu ruokavalion avulla kuriin. Ainoa, mistä huomaa, että koira on vanha, on ettei se enää jaksa juosta kuin muutamia kymmeniä metrejä kerrallaan. Aiemmin kävin sen kanssa 5-6 km juoksulenkeillä muutaman kerran viikossa. Lähinnä iän huomaa siitä, että koira on rauhallisempi. Yhteiset rutiinit ovat muotoutuneet vuosien varrella ja ymmärrämme toistemme viestintää hyvin. Koira on tärkeä ja rakas osa perhettämme ja tulee toivottavasti olemaan vielä monta vuotta. <3 

Meidän 10-vuotias chihuahua on terve ja reipas ja energinen hassu pieni perheenjäsenemme, jota ikä ei näytä painavan ollenkaan.

11-vuotias länsiylämaanterrieri. Ei huomaa vielä ikää mitenkään. Nämä on yleensä pitkäikäisiä, minulta kuoli muutama vuosi sitten 16-vuotiaana toinen westie. 14-vuotiaana siitä alkoi vasta huomata että ei jaksa enää kuten nuorempana. 

Mitään juoksulenkkejä näidne mun koirien kanssa ei olisi kyllä voinut tehdä ikinä, ovat olleet sen lajin nuuskunokkia että eteneminen on aina hyyyyvin rauhallista ja pysähtelevää ;) Enkä ole viitsinyt kiusata juoksemisella, olen aina lähtenyt lenkeille sillä ajatukselle että koiria varten ja koirien ehdoilla mennään.

Syksyllä parhaimmillaan metsästyskaudella teki 100 km lenkin pe-su aikana. Eli metsässä menee kymmeniä kilometrejä parin pv:n aikana helposti.
Kotona pyöräillään tällä hetkellä n. 5 km lenkkejä 3krt/viikko ja kesää kohden aletaan asteittain kunnon mukaan kasvattamaan. Liike on hyvin ketterää ja kevyttä vaikka onkin raskasrakenteinen rotusekseen.
Hyppää koppinsa katolle (120m) ihan tasajaloilta edelleen. Leikkii/painii samassa taloudessa olevan koiran kanssa.
Ikääntymisen huomaa vain harmaudesta mikä alkoi jo joskus 5 vuoden jälkeen. Tai oikeastaan ne on valkoisia karvoja mustien seassa, joten näyttää harmaalta. On aina ollut aika rauhallinen sielu niin sanotusti, mutta on ehkä entistä rauhallisempi ja huomion kipeämpi. Myös pieniä ''vanhan kärttysen ukon'' merkkejä tullut joskus. 

Karjalankarhukoira siis kyseessä.

11v noutajasekoitus, vielä heiluu häntä ja leikkii leluilla. Nivelrikkoa on ja juuri eilen tehtiin sterilisaatio kohdun rakkuloiden, vuodon ja kohonneiden tulehdusarvojen takia. Mietin jo että onko enää järkeä leikata vai pitäisikkö muori jo päästää pois, mutta ell oli sitämieltä että koiran muu kunto on hyvä (sydän, keuhkot javerenkuva).

Tuossa se nytkin nukkuu "potkupuvussa" ettei pääse koskemaan haavaan. Tämä aamuna oli jo virkeä ja olisi halunnut myllätä yöllä sataneessa lumessa. 

10v terrieri jaksaa tehdä 10km lenkkejä ja muutenkin juoksentelee ja leikkii yhä, mutta aamuisin on alkanut olla vähän jäykät tassut. 10v tolleri on koko elämänsä ollut laiskempi tapaus, mutta nukkuu nykyään enemmän mitä ennen. Leikkimisestä ei ole koskaan oikein välittänyt, mutta välillä tunkee syliin, mitä ei ole ennen tehnyt ja muutenkin tykkää enemmän olla rapsuteltavana. Ruokahalu ennallaan ja ruoka-aikaan on aina valppaana keittiössä, vaikka ruoka-aika olisi kesken unien :D