Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Valtion todellinen rahasyöppö ovat valtion työntekijät, eivät työttömät

Vierailija
24.03.2015 |

"Työmarkkinatuki on yleisin työttömyysturvan muoto Suomessa. Vuonna 2013 sitä sai 243 300 henkeä.[4] Vuonna 2011 työttömille maksetun työmarkkinatuen kokonaiskustannukset olivat 777 270 000 euroa[5][6], mikä vastasi puoltatoista prosenttia valtion budjetista[7]."

http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ty%C3%B6markkinatuki

Sosiaali- ja terveysministeriön kulut arvioidaan olevan silti 12,7 miljardia vuonna 2015. Eli rahat menevät lähes 100%:sti valtion työntekijöiden lompsaan, lääketiede ja eläkkeet osittain vievät toisen osan, ja onhan muitakin tukia kuin työttömystuki, ja mamuillekin reilu siivu. Työttömille jää oikeasti luu kouraan, mutta kuitenkin heitä syytetään eniten valtion rahojen tuhlaamisesta.

Kommentit (165)

Vierailija
121/165 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minusta poistolistalle voisi laittaa

- tiestöstä vastaaavat, koska ei ne teitä kunnosta, se ostetaan yksityisiltä

- mielisairaaloissa työskentelevät: hullut voi päästää vapaaksi

- maksatuksesta vastaavat: tietokoneet tekee työt, painetaan nappia ja se on siinä, 1 ihminen riittää

- poliisit: ajavat juoppoja paikasta toiseen

Vierailija
122/165 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:18"]

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:11"]

Miksi ihmeessä ette tule tänne valtiolle töihin? Huikea palkka, vähän töitä, aikaa istua kahvilla koko ajan. Joka viikko valtiolle on haussa satoja ihmisiä, mutta ei vaan tunnu olevan tunkua näihin hommiin.

[/quote]

Ai ei vai tunkua? Mitähän roskaa sä puhut. Kyllä niihin hommiin on kuule todella paljonkin hakijoita, mulla on viimeaikaista faktatietoa kyllä siitä. Se osa puheestasi onkin sitten ihan totta, että todennäköisesti sullakin on vielä rasvat edellisestä taukomunkista näpeissäsi ja hanuriasi kolottaa lähinnä se istuminen turhan pölpötysen parissa. Puhutte päivittäin läpi osaston ja naapuriosastonkin ihmisten yksityisasiat ja etenkin otatte kynsiinne ne, jotka siellä tekevät tehokkaasti ja ammattimaisella otteella - uskomatonta kyllä - TÖITÄ!

[/quote]

Ei minusta 8 hakemusta suunnittelijantehäviin mitään varsinainen tunku ole. Sen verran oli hakijoita yksikön, ei vanhanaikaisesti osaston, vakituiseen virkaan.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
123/165 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:16"]

Huomautuksena, minä olen itselleni hankkinut akateemisen koulutuksen ja itse työpaikkaani hakenut josta myöhemmin tullut valtion virka. Pitäisikä minn tuntea huonoa omaa tuntoa, jos olen jaksanut lukea sen 6 - 7 vuotta yliopistossa ja sen jälkeen työllistynyt hyvään työpaikkaan. Anteeksi vaan, mutta ei todellakaan. Kuka vain voi kouluttautua miksi haluaa ja valita onko työnantaja yksityinen vai valtio. Ja kyllä työssäni todellakin tarvitsee tehdä ja olla tietämystä näistä asioista. Kaikilla ei ole käsitystä millaisissa tehtävissä valtion viroissa toimitaan.

[/quote]

Ei siitä tarvitse olla huonoa omatuntoa, mutta järjestelmän pitää olla sellainen, ettei sitä pysty sisältä päin paisuttamaan vaikka mieli tekisi. Työntekijöillä pitää olla johto joka on vastuussa tuloksesta eli siitä että jokaisen työaika käytetään tehokkaasti eikä turhanpäiväisyyksiin tai epätarkoituksenmukaisiin projekteihin. Tällä johdolla edelleen esimiehet jotka tietävät mitä alempana tapahtuu ja joiden intresseissä ei ole antaa oman alansa paisua. Tämä ei ole sinänsä virkamiesten vika, mutta liittyy myös lainsäädäntöön jne. Totta kai julkiselle sektorille on tullut lisää töitä sitä mukaa kun kehitys kehittyy ja väestökin kasvaa ja vanhenee, mutta vielä muutama vuosikymmen sitten asiat hoitui vaikka ei ollut kännyköitä, tietokoneita, sähköpostiliitteitä, videotapaamisia...

Se on monimutkainen asia, mistä kaivaa se vastuu johtotasolle toisaalta huolehtia että asiat tehdään hyvin, toisaalta olla tuhlaamatta resursseja ja paisuttamatta omaa vastuualuetta.

Vierailija
124/165 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:24"]

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:16"]

Huomautuksena, minä olen itselleni hankkinut akateemisen koulutuksen ja itse työpaikkaani hakenut josta myöhemmin tullut valtion virka. Pitäisikä minn tuntea huonoa omaa tuntoa, jos olen jaksanut lukea sen 6 - 7 vuotta yliopistossa ja sen jälkeen työllistynyt hyvään työpaikkaan. Anteeksi vaan, mutta ei todellakaan. Kuka vain voi kouluttautua miksi haluaa ja valita onko työnantaja yksityinen vai valtio. Ja kyllä työssäni todellakin tarvitsee tehdä ja olla tietämystä näistä asioista. Kaikilla ei ole käsitystä millaisissa tehtävissä valtion viroissa toimitaan.

[/quote]

Ei siitä tarvitse olla huonoa omatuntoa, mutta järjestelmän pitää olla sellainen, ettei sitä pysty sisältä päin paisuttamaan vaikka mieli tekisi. Työntekijöillä pitää olla johto joka on vastuussa tuloksesta eli siitä että jokaisen työaika käytetään tehokkaasti eikä turhanpäiväisyyksiin tai epätarkoituksenmukaisiin projekteihin. Tällä johdolla edelleen esimiehet jotka tietävät mitä alempana tapahtuu ja joiden intresseissä ei ole antaa oman alansa paisua. Tämä ei ole sinänsä virkamiesten vika, mutta liittyy myös lainsäädäntöön jne. Totta kai julkiselle sektorille on tullut lisää töitä sitä mukaa kun kehitys kehittyy ja väestökin kasvaa ja vanhenee, mutta vielä muutama vuosikymmen sitten asiat hoitui vaikka ei ollut kännyköitä, tietokoneita, sähköpostiliitteitä, videotapaamisia...

Se on monimutkainen asia, mistä kaivaa se vastuu johtotasolle toisaalta huolehtia että asiat tehdään hyvin, toisaalta olla tuhlaamatta resursseja ja paisuttamatta omaa vastuualuetta.

[/quote]

Muutama vuosikymmen sitten asioiden ei haluttu olevan valmiita samantien, oli aikaa odottaa lupia kuukasitolkulla. Ihmiset toivat ihan itse hakemuksensa, vastasivat siitä, että tiedot olivat oikein ja kirjoittivat kiltisti täydennyksiä ja odottivat. Papereita kopioitiin ja arkistoitiin, säädöksiä oli paljonn vähemmän. Taloon riitti yksi rakennuslupa. Nyt täytyy olla erilaisia lupapapereita kahden kansion verran ja piirustuksia erikseen pohjarakenteista, seinistä ja katosta sähköstä ja viemäreistä puhumattakaan.

Vierailija
125/165 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:19"]

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:18"]

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:11"]

Miksi ihmeessä ette tule tänne valtiolle töihin? Huikea palkka, vähän töitä, aikaa istua kahvilla koko ajan. Joka viikko valtiolle on haussa satoja ihmisiä, mutta ei vaan tunnu olevan tunkua näihin hommiin.

[/quote]

Ai ei vai tunkua? Mitähän roskaa sä puhut. Kyllä niihin hommiin on kuule todella paljonkin hakijoita, mulla on viimeaikaista faktatietoa kyllä siitä. Se osa puheestasi onkin sitten ihan totta, että todennäköisesti sullakin on vielä rasvat edellisestä taukomunkista näpeissäsi ja hanuriasi kolottaa lähinnä se istuminen turhan pölpötysen parissa. Puhutte päivittäin läpi osaston ja naapuriosastonkin ihmisten yksityisasiat ja etenkin otatte kynsiinne ne, jotka siellä tekevät tehokkaasti ja ammattimaisella otteella - uskomatonta kyllä - TÖITÄ!

[/quote]

Ei minusta 8 hakemusta suunnittelijantehäviin mitään varsinainen tunku ole. Sen verran oli hakijoita yksikön, ei vanhanaikaisesti osaston, vakituiseen virkaan.

[/quote]

No niin, ja sinä vedät siitä nohevana hakijamääräpäätelmät kaikkiin haettavissa oleviin virkoihin? Briljanttia... Jos mitään käsistät työelämän rakenteista laajemmin, niin asiantuntijatehtäviin on lähes kaikkialla vähemmän hakijoita, kuin alan suorittavan tason tehtäviin. Minä puhuin ennen kaikka näistä jälkimmäisistä, jospa nyt vielä tarkennan. On valtavat määrät hakijoita, mutta kun ei meistä kaikista ole tullut niitä asiantuntijoita eikä tulekaan, eikä ole tarpeen tullakaan. Ja jos taasen tulisi, niin sitten ongelma olisi myös sillä asiantuntijatasolla, joten sielläkin olisi 200 hakijaa per pesti, ei 8. Että näin.

Vierailija
126/165 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minä en ole missään vaiheessa ollut syyttämässä työntekijöitä, vaan sitä järjestelmää. En halua että lasten päiväkodissa vaikka joka asia on palaverin ja kirjallisen selvityksen tai suunnitelman laatimisen ja suunnitelman päivittämisen aihe, koska se on pois siitä tärkeämmästä työstä ja kun olen ihan varma että kukaan ei niitä muistioita lue. Jos lukee niin se on taas pois siitä päiväkodin ja päivähoidon johtajien työajasta. En halua että päiväkodin hoitajia tai lastensuojelun työntekijöitä tms. vähennetään, haluan että työaika on järkevästi käytetty niin että nämä ihmiset voi hyödyntää ammattitaitoaan käytännössä. Edelleenkin tämä on laaja asia, johon liittyy mm. turha ja liian monimutkainen lainsäädäntö.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
127/165 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:16"]

Huomautuksena, minä olen itselleni hankkinut akateemisen koulutuksen ja itse työpaikkaani hakenut josta myöhemmin tullut valtion virka. Pitäisikä minn tuntea huonoa omaa tuntoa, jos olen jaksanut lukea sen 6 - 7 vuotta yliopistossa ja sen jälkeen työllistynyt hyvään työpaikkaan. Anteeksi vaan, mutta ei todellakaan. Kuka vain voi kouluttautua miksi haluaa ja valita onko työnantaja yksityinen vai valtio. Ja kyllä työssäni todellakin tarvitsee tehdä ja olla tietämystä näistä asioista. Kaikilla ei ole käsitystä millaisissa tehtävissä valtion viroissa toimitaan.

[/quote]

Mitä vittua? Luulitko, että opiskelemalla 7 vuotta saat juoda kahvia ja juoruilla koko päivän valtion suojatyöpaikassa koko lopputyöurasi?  

Vierailija
128/165 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:17"]

Mitä on nämä huudellut valtion/kunnan suojatyöpaikat? Opettajat? Hoitajat? Lääkärit? Sosiaalityöntekijät?

[/quote]

Kun toimeentulotuki menee Kelaan 2017 niin kuin on suunniteltu niin laitetaanhan sieltä sosssusta sitten väkeä pihalle. Tosin kokonaiskustannukset vaan näemmä kasvavat.

Säästöjä tila- ja työvoimakustannuksissa. Kuntien hallintokustannukset voisivat alentua arviolta enimmillään 69 milj. euroa ja Kelan hallintokulut kasvaa arviolta 32 milj. eurolla.  Uudistuksen myötä tukeen oikeutettujen hakiessa toimeentulotukea aikaisempaa laajemmin, arvioidaan syntyvän lisäkustannuksia noin 75 - 100 miljoonaa euroa.

Noin muuten valtiolla palkkakehitys on ollut huimaa ja kaikki aikana jolloin valtion ottaa lainaa 14 miljoonaa joka päivä. Vaikuttaa huonolta yhtälöltä minusta.

http://taloudentulkki.com/2014/03/27/valtio-jatkaa-palkkajohtajana/

Valtiolla työskentelevien keskiansiot ovat kasvaneet Suomessa muita sektoreita enemmän. Kunnan ja yksityisen puolen palkat ovatkin jääneet selvästi jälkeen valtion palkoista.

Kokoaikaisten palkansaajien keskiansio oli valtiolla viime vuoden lopulla 3 647 euroa, kun yksityisillä vastaava luku oli 3 279 euroa ja kunnilla 2 932 euroa.

Kymmenessä vuodessa keskiansiot ovat nousseet valtiolla 44 prosenttia ja kunta- sekä yksityissektorilla 35 prosenttia.

Tilastokeskuksen palkkarakennetilaston mukaan valtion palkat ovat nousseet muita enemmän lähes kaikissa ammattiryhmissä. Erityisesti ansiot ovat kasvaneet johtajilla, erityisasiantuntijoilla ja asiantuntijoilla.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
129/165 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Julkissektorin ongelma on kyvyttömyys kohdistaa resursseja palveluihin joita kansalaiset tarvitsevat. Samaan aikaan kun pulaa on sosiaalityöntekijöistä, opettajista, poliiseista yms. palveluista joita kansalaiset oikeasti haluavat ja tarvitsevat, julkissektori resursoi ministeröihin ja erilaisiin virastoihin.

Esimerkkinä vaikka Kela ja Työvoimatoimisto - tuottaako kumpikaan niistä palveluita joita juuri sinä haluisit, tai joista olisit valmis maksamaan? Laitosten yhteenlaskettu työntekijämäärä on yli 5000, ja käytännössä ainoa palvelu jota ne tuottavat on kyttääminen, jota kukaan ei halua.

Ystävällisin terveisin,
Amos AholaKansanedustajaehdokas 242, Viskipuolue / Piraattipuolue, Helsinki

Vierailija
130/165 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:28"]

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:24"]

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:16"]

Huomautuksena, minä olen itselleni hankkinut akateemisen koulutuksen ja itse työpaikkaani hakenut josta myöhemmin tullut valtion virka. Pitäisikä minn tuntea huonoa omaa tuntoa, jos olen jaksanut lukea sen 6 - 7 vuotta yliopistossa ja sen jälkeen työllistynyt hyvään työpaikkaan. Anteeksi vaan, mutta ei todellakaan. Kuka vain voi kouluttautua miksi haluaa ja valita onko työnantaja yksityinen vai valtio. Ja kyllä työssäni todellakin tarvitsee tehdä ja olla tietämystä näistä asioista. Kaikilla ei ole käsitystä millaisissa tehtävissä valtion viroissa toimitaan.

[/quote]

Ei siitä tarvitse olla huonoa omatuntoa, mutta järjestelmän pitää olla sellainen, ettei sitä pysty sisältä päin paisuttamaan vaikka mieli tekisi. Työntekijöillä pitää olla johto joka on vastuussa tuloksesta eli siitä että jokaisen työaika käytetään tehokkaasti eikä turhanpäiväisyyksiin tai epätarkoituksenmukaisiin projekteihin. Tällä johdolla edelleen esimiehet jotka tietävät mitä alempana tapahtuu ja joiden intresseissä ei ole antaa oman alansa paisua. Tämä ei ole sinänsä virkamiesten vika, mutta liittyy myös lainsäädäntöön jne. Totta kai julkiselle sektorille on tullut lisää töitä sitä mukaa kun kehitys kehittyy ja väestökin kasvaa ja vanhenee, mutta vielä muutama vuosikymmen sitten asiat hoitui vaikka ei ollut kännyköitä, tietokoneita, sähköpostiliitteitä, videotapaamisia...

Se on monimutkainen asia, mistä kaivaa se vastuu johtotasolle toisaalta huolehtia että asiat tehdään hyvin, toisaalta olla tuhlaamatta resursseja ja paisuttamatta omaa vastuualuetta.

[/quote]

Muutama vuosikymmen sitten asioiden ei haluttu olevan valmiita samantien, oli aikaa odottaa lupia kuukasitolkulla. Ihmiset toivat ihan itse hakemuksensa, vastasivat siitä, että tiedot olivat oikein ja kirjoittivat kiltisti täydennyksiä ja odottivat. Papereita kopioitiin ja arkistoitiin, säädöksiä oli paljonn vähemmän. Taloon riitti yksi rakennuslupa. Nyt täytyy olla erilaisia lupapapereita kahden kansion verran ja piirustuksia erikseen pohjarakenteista, seinistä ja katosta sähköstä ja viemäreistä puhumattakaan.

[/quote]

Niin. Onko ollut sen väärti? Minusta ei. On kuviteltu että on hyvä kun tehdään viimeisen päälle dokumentoinnit moneen kertaan kaikesta ja haetaan luvat siihen ja tähän, olisihan se ideaalimaailmassa, mutta reaalimaailmassa minusta ei ole järkevää että työtunteja käytetään noin paljon yksinkertaiseen asiaan. Ihmiset on koulutetumpia kuin koskaan ja tietoa on saatavilla enemmän kuin koskaan, myös tieto kulkee reaaliaikaisesti. Onko todella tarpeen että ammattilaiset pyörittelee keskenään itsestäänselvyyksiä mappitolkulla, vaikka heille olisi koulutuksensa ja käytännön kokemuksensa myötä ihan selvää miten asiat menee? Ja lopulta kukaan ei oikein tiedä kuka on vastuussa, kun jotain menee pieleen, koska kukaan ei oikeastaan ole ollut vastuussa kokonaisuudesta vaan hoitanut vain omaa sirpaleista tonttiaan. Jos se turha pyörittely olisi pois, saman asian saisi hoidettua muutama ihminen ja vastuukysymykset olisivat selviä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
131/165 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jonkun poliitikon pitäisi nostaa kissa pöydälle ja uudistaa koko paska. Aikaahan se vie, mutta säästöt olisi melkoiset kun kaikki turha byrokratia olisi poissa ja töissä olisi vaan se porukka joka tarvitaan. Suomi nousisi alta aika yksikön. Tämökin toimeentulotuen siirtäminen kelaan on aivan turhaa rahan menoa ja byrokratian lisäämistä, oikeastaan koko kela on aivan turha laitos, mitä helvetin järkeä siellä on olla tuhansia paperinpyörittäjiä laskemassa ja vatvomassa että minkäs nimistä rahaa tälle Erkille nyt annetaan, kun kaikki rahat maksetaan samasta kukkarosta niin onko sillä niin paljon merkitystä onko se raha työmarkkinatuki, päiväraha vai joku muu.

Vierailija
132/165 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 12:53"]

Oikeassahan ap on. Valtion ylipaisuneet virastot ja kuntien suojatyöpaikat joihin saatiin vielä kiva 5 vuoden irtisanomissuoja aina kun kuntia yhdistetään

[/quote]

Älä sekoile. Valtion työpaikoilla ei ole mitään tekemistä kuntien yhdistämisten kanssa.

Toisekseen valtion virastot eivät ole mitenkään paisuneita. 20-30 vuotta sitten valtiolla oli yli 200000 työntekijää, nyt hieman yli 80000. Heistä noin 12000 on puolustusvoimien palveluksessa ja 7800 on poliiseja.

Kuntien työntekijöitä on enemmän. Valitettavasti tilasto, josta näkisi opettajien määrän, on lakkautettu (varmaan säästösyistä), joten pitää vain arvailla. Vuonna 2004 Suomessa on ollut noin 80000 opettajaa, joista peruskoulussa, lukiossa ja ammattikouluissa noin 66000. Lasten päivähoidossa työskenteli noin 56000 ihmistä vuoden 2013 tietojen mukaan.

Kunnissa on töissä noin 17000 lääkäriä ja hammaslääkäriä. Psykologeja on 1700. Erilaisia sairaanhoitajia ja lähihoitajia on kunnissa ainakin 70000 + iso joukko työntekijöitä alkaen erilaisista avustavista työntekijöistä ja päättyen kuvantamistekniikan asiantuntijoihin ja bioanalyytikoihin. Kuntien terveydenhuollossa on yhteensä 133000 työntekijää. Kuntien vanhustenpalveluissa on 44000 työntekijää, päivähoidossa 56000 työntekijää ja muissa sosiaalipalveluissa 25000 työntekijää. Terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa on siis yhteensä 265000 työntekijää.

Jos on tosissaan sitä mieltä, että valtiolla ja kunnissa on liikaa väkeä, sopii kertoa, mistä palveluista luovutaan. "Turha byrokratia" ei kelpaa vastaukseksi, koska päätoimisia paperinpyörittäjiä on todella vähän ja tarkemmin katsottuna heidänkin työnsä on perusteltua ja järkevää. Jos siis valtion ja kuntien toimintaa halutaan supistaa, pitää kertoa, mistä palveluista luovutaan.

Leikataanko opetuksesta? Muutetaanko lukio maksulliseksi? Vai vähennetäänkö julkista terveydenhoitoa ja pistetään ihmiset maksamaan hoidostaan? Nostetaanko lasten päivähoitomaksut vastaamaan kustannuksia? Se kyllä merkitsisi sitä, että puolet vanhemmista (käytännössä naiset) lopettaisi työnteon ja jäisi kotiin, eikä päivähoitokuluista syntyvä säästö todennäköisesti kattaisi edes likimain kotiinjäävien työntekijöiden menetettyjä verotuloja ja työpanoksen arvoa.

On niin helppoa valittaa turhista byrokraateista (näyttäkää, missä niitä on), paisuneesta julkisesta sektorista ja liioista veroista, jos ei edes yritä miettiä, mitä kaikkea kunnat ja valtio tekevät. Eivät kuntien ja valtion työntekijät todellakaan istu toimistossa siirtämässä papereita lokerosta toiseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
133/165 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Hyvä säästöidea: Lopetetaan palkanmaksu kaikille valtion palveluksessa oleville! Kyllä säästyy rahaa!

Vierailija
134/165 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 12:58"]

Mutta eikö ole kuitenkin ihan selvää, että valtiolla ja kunnilla on vaikka minkälaista virkamiestä, johtajaa ja johdon assistenttia ja apulaisjohtajaa ja apulaisjohtajan assistenttia, joiden aika menee byrokratian pyörittämiseen ja palavereihin. 

Tehottomuutta on valtavasti! Ne karsinnan paikat ei ole missään suorittavan työn tasolla, ei päiväkodin hoitajissa eikä terveyskeskuslääkäreissä tai siivoojissa eikä edes virkailijoissa, vaan siellä byrokraattisissa rakenteissa.

[/quote]

Kannattaa tutustua tilastoihin. Niitä johtajia on oikeasti aika vähän ja iso osa heidänkin työstään on järkevää ja perusteltua, sillä jonkun pitää johtaa toimintaa, sillä ei siitä mitään tulisi, että jokainen kunnan työntekijä päättäisi itse, miten toimii erilaisissa tilanteissa. Se johtaisi systeemiin, jossa tietyn palvelun saaminen riippuu siitä, kuka sattuu asiaa hoitamaan.

Turhien palaverien ja kokousten syynä taas on suurelta osin poliitikkojen ajama toiminnan tehostaminen. Jotta toimintaa voidaan tehostaa, sitä pitää mitata. Se taas tarkoittaa joko sitä, että palkataan väkeä pitämään kirjaa muiden työnteosta tai sitten sitä, että työntekijät käyttävät työaikaansa työnsä seuraamiseen.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
135/165 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei kyse ole pelkästään siitä, että nämä saavat palkkansa vaan siitä, että tekevät tuhojaan. Ts. keksivät itse itselleen töitä ja samalla aiheuttavat mittaamatonta vahinkoa yhteiskunnalle sekä inhimmillisellä että taloudellisella tasolla. Yksinkertaistetusti: Olisi parempi, etteivät tekisi mitään, niin ainakin vahingot jäisi pienemmäksi kuin nyt yrittäessä olla puuhakas. Enkä nyt tarkoita niitä opettajia, poliiseja ja hoitajia vaan kaikenlaisia Trafin virkamiehiä jne.

Kyllähän se on nähty, että kaikki päävirastot paisuu, siellä isopalkkainen porukka, jotka eivät ota mistään vastuuta tai tarjoa mitään lisäarvoa. Sen kun keksitään töitä hupenevalle suorittavalle portaalle.

Yksi iso juttu on kanssa, että virkamies on virkamies sen takia, että hänellä on harkinta jäljellä. Kun tulee typerä laki, asetus tmv., niin siinä ON AINA joku porsaanreikä, joka mahdollistaa terveen järjen käytön. Sen sijaan meidän virkamiehet tulkitsee näitä lakeja aina robottimaisen tiukasti. Mihin siinä ihmistä tarvitaan? Yhtälailla voisi tietokone tehdä noita mekaanisia päätöksiä. Missä on rohkeus tehdä omaa työtään. Paetaan pelkurimaisesti aina saman mekanismin taakse sen sijaan, että uskallettaisiin käyttää sitä lainkin suomaa harkintaa. (vrt. amputaatiopotilas tarvitsee lääkärintodistuksen, kun tiskillä oleva virkamies ei voi havainnoida invaparkkiluvan tarvetta ilman lääkärin papereita)

Vierailija
136/165 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:24"]

 Totta kai julkiselle sektorille on tullut lisää töitä sitä mukaa kun kehitys kehittyy ja väestökin kasvaa ja vanhenee, mutta vielä muutama vuosikymmen sitten asiat hoitui vaikka ei ollut kännyköitä, tietokoneita, sähköpostiliitteitä, videotapaamisia...

[/quote]

Niinpä hoitui. Silloin valtiolla taisi olla 230000 työntekijää, nyt 83000.  Asiat eivät enää hoidu, koska valtiolta on pistetty kaikki ylimääräinen väki pois, ehkä kaikkein varsinaisia ylimpiä ministeriöitä lukuunottamatta.

Vierailija
137/165 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eikö se niin ole, että 10% kansalaisista (työttömät ja muut juopot) käyttävät 80% prosenttia valtion sosiaali- ja terveysresursseissa. Tästä oli noin viikko sitten artikkeleita sanomalehdissä kautta maan.

Työttömien, nistien ja juoppojen kustannukset eivät todellakaan ulotu vain siihen työttömyysturvaan tai toimeentulotukeen ja kustannettuun asumiseen. On juurikin nuo erilaiset valmennukset ja koulutukset, rikokset joita tehtailevat (valtio maksaa maksukyvyttömän sakot ja muut korvaukset) yms. Ja sitten lisänä siis tuo yllä mainitsemani sosiaali- ja terveyspalveluiden kuormittaminen.

Vierailija
138/165 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 14:28"]

Hyvä säästöidea: Lopetetaan palkanmaksu kaikille valtion palveluksessa oleville! Kyllä säästyy rahaa!

[/quote]

Voisihan heidän palkan korvata samalla 9e/pv järjestelmällä, jatkaisivat töitään kuin ennenkin mutta nyt ne työt olisi vain kuntouttavia töitä, että se työ maistuisi sitten paremmin.

Vierailija
139/165 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:35"]

Valtiolla työskentelevien keskiansiot ovat kasvaneet Suomessa muita sektoreita enemmän. Kunnan ja yksityisen puolen palkat ovatkin jääneet selvästi jälkeen valtion palkoista.

[/quote]

Kai tiesit, että valtion KESKIMÄÄRÄISTEN palkkojen nousu johtuu suurelta osin siitä, että valtio on ulkoistanut lähes kaikki pienipalkkaiset työ yksityisille yrityksille, joten pienipalkkaisten töiden palkat eivät enää ole mukana valtion palkkatilastoissa. Keskimääräiset palkat nousevat myös siksi, että valtio ei sattuneesta syystä enää palkkaa nuoria (= pienipalkkaisia työntekijöitä) ja määräaikaisia vähennetään (= vähennetään nuoria pienipalkkaisia). Tämän seurauksena keskimääräiset palkat kasvavat, vaikka vastaavista töistä yksityisen sektorin palkka olisi huomattavasti suurempi.

Vierailija
140/165 |
24.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="24.03.2015 klo 13:03"]

Kahvinjuojia riittää klo 9.00 ja 14.00

[/quote]

Miksi ei riittäisi? Sehän on lakisääteinen tauko työstä. Vai pitäisikö töitä painaa ilman taukoa ja pientä verensokeria nostavaa evästä koko päivä?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: viisi neljä kaksi