Sukulaislapset
Onko muilla koskaan ollut tunne että toisen perheen lapset on suositumpia sukulaisten kesken?
Toisen perheen lapsia hakee useampi sukulainen viettämään aikaa kanssaan
Miksi näin? Yhtä lailla sukulaisia ollaan siis meidän lapset ja heidän lapset.
Olen todella surullinen asiasta, koska meillä ei ole täällä päin ketään turvaverkostossa. Kaikki omat sukulaiseni asuvat kaukana. Edes suht lähellä oleva mummi ei ole kiinnostunut/ ei jaksa viettää aikaa lastemme kanssa.. :(
Kommentit (28)
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 08:00"]Lapset on erilaisia, toiset on helppoja ja toiset vaativia. Myös vanhemmissa on eroja toisten kanssa toimii vastavuoroisuus kun taas toiset olisi aina vain saama puolella.
[/quote]
Itse olen alkanut viime aikoina ihmettelemään mut miksi siskoni lapsia on pidetty yökylässä ja mennään vahtimaan kotiin kun vanhemmat menee esim teatteriin. Lisäksi noille lapsille mummo soittaa ihan heidän omaan kännykkään mutta omieni kanssa ei ole koskaan puhunut puhelimessa ei edes silloin kun asuimme toisella paikkakunnalla. Ja minä ja perheeni emme tosiaan ole tapaus aina saama puolella. Me olemme se jonka tulisi aina antaa vaikka emme mitään saa. Vanhemmilleni vain muut lapset perheineen ovat tärkeitä minä ja perheeni emme. Kun vanhempani tarvitset jotain apua niin siihen minä ja mieheni olemme oiva porukka.
Muut sisarukset ei korvaansa lotkauta kun vanhempamme puhuvat jostakin asiasta jossa heitä voisi jelppiä. Eihän toki tarvitse kun on selvä että minä sen hoidan.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 10:46"]Trollit liikkuu ahkerasti pääsiäisenä!
[/quote]Joo ja tänään myös poikkeuksellisesti.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 09:08"]Mikä sun ongelma on? Itse sanot että lapset käyttäytyvät huonosti, ja sitten ihmettelet kun ihmiset eivät jaksa olla niiden seurassa. Jos se on sulle raskasta, niin tottakai se on muillekin raskasta! Ihan päivänselvä homma.
[/quote]
Siskoni on joskus tuonut kaksi tyttöään minulle hetkeksi hoitoon. Lapset ovat niin vilkkaita että en kyllä jaksa enää. Joku voi ajatella että kyllä kait hetken jaksaa mutta ei minun tarvitse. Ne ovat siskoni lapset ei minun. Omia iha normaalivilkkaita lapsia ei kukaan koskaan tullut tai hakenut kotiinsa vahdittavaksi vaan lapseni olivat sitten keskenään illalla kunnes töistä ehdimme.
[quote author="Vierailija" time="22.03.2015 klo 11:22"]
Ap! Olen kuullut, et eirityislapsia ei saa kuin vahvat ihmiset.
[/quote]No sitten ainakin mä olen ihan mielelläni heikko.
Ystäväni lapset on vapaan kasvatuksen saaneita(rangaistuksia ei saada,ei saa kieltää,lapset saa päättää KAIKEN yms). Lapset on vilkkaita,tonkivat kaappejani,ei kuunnella tai uskota aikuista yms yms. Meillä kun olivat hoidossa, meni suuri osa ajasta siihen että ne istuivat itkien jäähyllä, kun muu ei auttanut. Lapset ei pidä minusta,koska pidän kuria.Ja en ole edes supertiukkis. Nykyään en ota niitä edes meille,sillä täysin väsyin vierailun päätteeksi. Nukuin aina 2 päivää mahdollisuuksien mukaan putkeen. Itselläni on 2 lasta ja voin sanoa,että liika oli liikaa.
Se, mikä on yhdelle äidille "reipas ja riemuitseva" lapsi, on toiselle karmea riehuja. Omissa lapsissa hyväksyn heidän erilaiset temperamenttipiirteensä, mutta sukulaislapsissa en yksinkertaisesti jaksa lapsia, jotka on opetettu "ottamaan oma tilansa" eli tekemään, mitä tahtovat. Edellytän edes alkeellista kommunikointikykyä ja sitä, että lapsi kykenee pysähtymään ohjeiden ja neuvojen äärelle sekä noudattamaan niitä. Oli sitten kyse varovaisesta tai riehakkaasta lapsesta.
Siksi toisen veljeni lapset ovat koska tahansa tervetulleita meille, toisen taas eivät. Jos vanhemmat eivät ole opettaneet, että muiden huomioonottaminen esim. kuuntelemalla on yksi toisten kanssa elämisen perusasioita, niin kiitos ei, sellaisen lapsen kanssa en halua olla missään tekemisissä. Se on sama kuin lähtisi täysin kouluttamattoman pentukoiran kanssa ilman hihnaa ulkoilemaan keskelle metsää. Eli hirveä kokemus.