Miten voi olla ystävä-/tuttavakiintiö "täysi"?
Kun sitä kuulee niin usein perusteena erilaisille asioille. Miten tämä ilmenee ja miksi ihan konkreettisesti estää viime kädessä esimerkiksi uuden ihmisen ottamisen osaksi tätä piiriä?
Kommentit (43)
Minä tarvitsen valtavasti yksinäisyyttä ja omaa aikaa. Kaikki harrastukseni liittyvät minuun ja ovat sellaisia joita on mukavin tehdä yksni. Käyn myös harrastuspiirissä jossa on muita ja joka vuosi minulle uusia ihmisiä. Hyviä ystäviä minulla on alle viisi. Osaa tapaan joka kuukausi, osaa pari kertaa vuodessa, osaa ehkä kerran kahdessa vuodessa. Puhelimessa saatetaan jutella useammin. Joka viikko en tapaa ystäviäni, en jaksa.
Ystävystyn hitaasti, enkä koe että pinnalliset ystävyydet antaa minulle mitään. En ole tästä syystä facebookissa, twitterissä, instassa tai muussa vastaavassa. Ystävät on vaihtuneet vuosien varrella tosi vähän, muutama on jäänyt matkasta pois, arvot eivät enää kohtaa.
Olen kuitenkin avoin, voihan se olla että keski-ikäisenä vielä löytää oikein hyvän ystävän, mutta aktiivinen en jaksa nyt tässä kohtaa elämää olle. Lienee ap sallittua sillä olen itse tyytyväinen.
Mäkään en oikein ymmärrä tuota ajattelutapaa. Vaikka olisikin introvertti luonne eikä jaksaisi päivittäin, tai edes viikoittain tavata ystäviään, niin miksi joku pitäisi sulkea sen varjolla pois elämästä? Mulla on iso kaveripiiri, enkä minäkään kaikkia ystäviäni näe usein. Joidenkin kanssa näemme parin kuukauden välein vaikka asumme samassa kaupungissa. Kaikilla on silti merkitys elämässäni ja paikka sydämessäni.
Toki ystävyyssuhteita on hyvin erilaisia: parhaat ystäväni ala-asteelta saakka ovat muodostuneet niin läheisiksi, etten usko enää tässä elämässä luovani samanlaisia ystävyyksiä. Pidän silti mielen avoinna :)
Arvaa miten moni ystävä on pannut poikki ja vihoiksi ihan vaan sen takia että minulla ei ole ollut AIKAA olla heihin yhteydessä. Joskus jopa sähköpostiin vastaaminen unohtuu kiireessä!
ystäviä voi todellakin olla liikaa. Tutut ovat erimasia, siinä vain muisti on rajana.