Täysimetys puolivuotiaaksi kyseenalaistetaan –
Täysimetys puolivuotiaaksi kyseenalaistetaan – kiinteät ruoat pitäisi aloittaa 4–6 kuukauden iässä
Lisäruokien myöhäinen aloitus saattaa lisätä allergioita. Vauvojen ruokailuohjeet muotoiltiin uusiksi oululaistutkimuksessa.
Vauvojen ruokailusuositukset saattavat mennä kokonaan uusiksi. Nykyinen ohje kuuden kuukauden täysimetyksestä kyseenalaistetaan laajasti. Sen ei ole todettu ehkäisevän allergioita – päinvastoin allergiat ovat lisääntyneet.
Eurooppalaiset allergiajärjestöt ovat jo muuttaneet suosituksiaan: kiinteät ruoat pitää aloittaa neljästä kuuteen kuukauden iässä. Näin vauvan suoliston puolustusjärjestelmä kehittyy luonnollisella tavalla.
Oulun yliopistossa on parhaillaan käynnissä laaja tutkimushanke, jossa neuvoloiden vauvaperheet ruokkivat lastaan uusien oppien mukaan. Tarkoitus on selvittää, voiko varhaisella lisäruokien aloittamisella torjua allergioiden syntyä.
Lisäruokia annetaan neljän kuukauden iästä alkaen monipuolisesti ja runsaasti niin, että kaikki ruoat ovat käytössä kuuden kuukauden iässä.
Mahdollisista oireista perheet raportoivat kerran kuussa täytettävässä nettikyselyssä siihen saakka, kun lapsi täyttää vuoden. Saman kyselyn täyttävät myös verrokkiryhmään kuuluvat vanhemmat. He saavat neuvolasta samat ohjeet lisäruokien aloittamiseen kuin tähänkin asti.
"Ei ole olemassa tutkimusnäyttöä, jonka perusteella voisi sanoa, että jotakin ruoka-ainetta ei saisi ehdottomasti aloittaa ennen tiettyä ikää", tutkimusta johtava lastenlääkäri, dosentti Petri Kulmala sanoo.
Lihaa, kalaa, munaa, viljatuotteita, kasviksia – mitään ei tarvitse varoa, eikä lievistä oireista tarvitse välittää. Ainoastaan tavallisia maitotuotteita vältetään 10 kuukauden ikään asti, kuten tähänkin saakka.
"Alkuvaiheessa toki ruoan muoto ja määrä valitaan niin, että se sopii lapsen motoriikalle. Allergiaoireiden havaitsemisen takia ei kuitenkaan tarvitse pitää annoksia pieninä tai edetä makuannos kerrallaan", Kulmala toteaa.
Aiemmin ajateltiin, että on etu, mitä pidempään viivytetään ruoan antamista ja vältetään aineita, jotka voisivat allergisoida.
"Hypoteesimme on, että lapsen suolisto on 4–6 kuukauden iässä herkimmillään vastaanottamaan vieraita proteiineja", Kulmala sanoo.
Tutkimusneuvoloissa Oulun kaupungin alueella on koettu myös yksittäisiä yhteentörmäyksiä. Kaikki äidit eivät ole innostuneet ajatuksesta luopua kuuden kuukauden täysimetyksestä.
"Jotkut äidit ovat kokeneet, että sodimme imetystä vastaan. Siitä ei ole kyse. Imetys on aina suositeltava asia ja sitä on hyvä jatkaa kiinteän ravinnon ohella yhden vuoden ikään saakka", Kulmala korostaa.
Tutkimuksen tärkeänä tavoitteena on myös luoda tietopaketti työkaluksi perheiden arkeen.
"Vanhemmat kaipaavat ohjeita allergiaoireiden tulkintaan. Mitkä oireet voi hoitaa itse? Milloin on syytä lähteä lääkäriin? Hyvä ohjeistus vähentää turhia lääkärikäyntejä ja helpottaa perheiden arkea", Kulmala kertoo.
Pienistä lapsista joka kolmas saa allergisia oireita. Heistä vain joka kymmenes todetaan tutkittaessa allergiseksi.
Lähde:HS
Kommentit (85)
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 21:02"]
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 20:59"]
4-vuotta sitten sanottiin jo synnärilläkin että suositus on 4-6kk. Muut äidit kaveripiirissä eivät uskoneet vaan meinivät edelleen 1970(?)-luvun suosituksilla...
[/quote]
Mä olin 70-luvun lapsi, mua osittaisimetettiin 1 kk ja neuvolakortissa kehotettiin aloittamaan tuoremehut 6 VIIKON iässä.
[/quote]
Just tämä. Appelsiinimehua lusikalla 6-viikkoisen suuhun! :D Lisäksi neuvolassa neuvottiin (äitini on kertonut) että nyt on tullut markkinoille näitä uusia äidinmaitokorvikkeita jotka on oikeastaan melkein parempia kuin äidinmaito...
Niin ne suositukset muuttuu. Parasta on olla kiihkoilematta mihinkään suuntaan, se kultainen keskitie on näissäkin asioissa paras.
Mua kiinnitti huomiota tuo, että ruoka-aineet pitäisi tutustuttaa mahdollisimman monipuolisesti, ei vain yhtä kerrallaan viikkokausia.
Itse täysimetin aikoinaan lapset 5,5-6 kuukauden ikään, mutta kiinteitä tarjoilin sitten melko nopeaa tahtia. Sattumaa tai ei, tuntuu, että tuttavapiirissä monet allergisiksi epäillyt lapset ovat saaneet tosi varovasti maistaa ruokaa, ja esimerkiksi 8 kk:n iässä on vasta kasviksia maisteltu. Uskon, että tällä varhaisella altistuksella saattaa olla jotain perää (toki jotkut lapset geneettisesti vain taipuvaisempia allergiaan kuin toiset).
Uskoisin siis, että sellainen ruokavalion monipuolistaminen on hyväksi, että vauva saa tietyssä herkässä iässä maisteltua laajasti kaikkea. Nythän tuli mm. tutkimus, jossa allergiariskissä oleville lapsille syötettiin maapähkinää pienestä pitäen, ja 5 vuoden iässä oli tällä ryhmällä vähemmän allergiaa. En nyt tietenkään lähtisi vastaavaa kokeilemaan, mutta uskon, että laajasti erilaisille kasviksille, lihoille, viljoille altistaminen voi olla hyväksi.
Nyt kolmas mahassa, ja jos kaikki menee hyvin, aion edelleenkin täysimettää 5-6 kuukauden ikään, mutta ottaa kiinteitä mukaan melko nopeasti niin, että reilu puolivuotiaana vauva olisi jo syönyt kasviksia, kananmunaa, viljaa, lihaa jne.
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 11:13"]
Jos lapsi on oikeasti allerginen, hän on sitä jo syntyessään. Siihen ei auta likainen koti, 5 koiraa tai aikaisemmin aloitetut kiinteät. Uutisessa taidetaan tarkoittaa yliherkkyyksiä, jotka eivät ole niin vakava asia ja voivat puhjeta myöhemmin. Miten 6 kk täysimetys muka aiheuttaisi enemmän allergioita, miten on edes voitu luotettavasti tutkia jos 1% lapsista on ainoastaan täysimetettyjä? Todella monethan aloittavat nykyisin kiinteät ja vellit ennen 6 kk ikää, joten eikö yliherkkyyksien pitäisi sitten olla mielummin vähenemässä?
[/quote]
Sinähän nero olet kun tiedät allergioiden syntymekanismit. Kun oikeat tutkijatkaan eivät tiedä varmuudella. Siksi asiaa tutkitaan.
:DDD
[quote author="Vierailija" time="18.03.2015 klo 22:01"]
Tää aihehan on kuin fundamentalistien kanssa väittelisi.
[/quote]
:DDDD
Satuitko lukemaan eilen hesarin tiedesivuilta Jani Kaaron kirjoitusta "Sen pahempi tosiasioille"? "Ei ole niin suurta tosiasiaa, että se pakottaisi ihmisen muuttamaan maailmankuvaansa."
Tää ketju on täydellinen esimerkki asiasta.
Hammaslääkäreillä ei ole mitään tietoa koulutuksensa puolesta imetyksestä tai äidinmaidosta. Lastenlääkäreilläkään ei aina ole, eikö myöskään kaikilla neuvolan terveydenhoitajilla, niin hassulta kuin se kuulostaakin. Virallinen täysimetyssuositus on edelleen 6kk, Suomen suositus imettää yksivuotiaaksi on vuoden WHO:n suositusta lyhyempi, koska täällä imetys lopetetaan niin aikaisin ja kahden vuoden suositus tuntuisi kohtuuttomalta. Syy on siis sosiaalinen eikä terveydellinen.