Mies ei sovi isäksi?
Täällä kun aina syyllistetään äitejä, että "miksi teit lapsia sen kanssa", niin ajattelin nyt kysyä asiaa vähän etukäteen.
Olemme siis lapseton pariskunta, olleet yhdessä 9 vuotta. Olemme silti melko nuoria vielä, alle 30-v. Lasten teko olisi ajankohtaista parin vuoden sisällä. Tunnen siis mieheni hyvin. Olen aina ottanut asioista vähän enemmän vastuuta, mutta olen nyt yrittänyt parin viime vuoden aikana höllätä. Mieheni on hyvä ja vastuullinen mies, ja hän on minulle todella rakas. Arkemme sujuu hyvin.
Nyt kuitenkin hankimme koiran ja olen alkanut punnitsemaan lapsia vakavasti. Meillä on aikaisemminkin ollut koira, mutta silloin se oli oikeastaan minun - tottakai ajattelin, että on luonnollista, että minä hoidan sitä vähän enemmän. Nyt kuitenkin uuden, yhdessä vakaasti hankitun koiran kanssa ajattelin, että vastuu jaetaan puoliksi. Keskustelimmekin asiasta. Mutta ei! Mieheni pitää urotyönä sitä, että hän vie koiran aamulla ennen töitään. Koira on vielä 6 kk ikäinen pentu, joten sitä pitää viedä ulos muutaman tunnin välein. Kaikki loput ulkoilutukset jäävät sitten minulle, koska teen kotona etätöitä ja opiskelen. Minä myös huolehdin koiran kasvattamisesta, ehkäisem sen tavaroiden pureskelua, ostan sille lelut ja ruoat, hankin leikkikavereita joiden kanssa se saa purkaa energiaa, leikkaam kynnet ja vien koirapuistoon. Mieheni vastuulla on aamulenkin lisäksi koiran hampaiden peseminen - ne on pesty tasan kaksi kertaa! Kaksi kertaa!!!
Olemme keskustelleet asiasta, mutta mieheni hermostuu heti ja väittää minun nalkuttavan. Argh! Esimerkiksi koiran hampaiden pesusta huomauttamisen hän kokee epäreiluna ja ilkeilynä. "Kullä mä hoidan jos sä et koko ajan vaöita siitä!" Eipä hoida! Olen yrittänyt hillitä hermoni ja selittää, miten raskaalta tämä minusta tuntuu, mutta hän vaan jankuttaa siitä aamupissattamisesta! Että miten hän sen melkein joka aamu hoitaa. Hän ei ollenkaan ymmärrä, miten paljon huolta koirastta on ja miten paljon sen kanssa teen. Oletusarvoisesti koira on minun kanssani, jos vietämme viikonloput eri kaupungeissa. Olen yrittänyt vaan jättää asioita hoitamatta ja katsoa jos hän tekisi jotain, mutta en vaan voi laiminlyödä koiraa.
Tämä on tietysti ongelma sinänsä, mutta eniten mknua ahdistaa, kun mietin lapsia. Miten voin hankkia lapsia, kun koirankin hoito on näin vaikeaa? Keskustelimme asiasta etukäteen, mutta ihan kuin kaikki keskustelut olisivat olleet unta! Tiedän, että lapset jäisivät minun vastuulleni samalla tavalla kuin koira. Se ahdistaa minua niin paljon, että olen alkanut miettimään, teenkö ollenkaan lapsia ja jos teen, niin en varmaan tämän miehen kanssa.
Kommentit (24)
Ärsyttää! Miten nainen on niin yksin tässä asiassa? Joka puolelta kuulee, että mies yhtäkkiä tajuaakin, ettei ole valmis perhe-elämään vaikka mitä oltaisiin sovittu. Miten lapsensa jättävät äidit ovat niin harvassa mutta isiä on paljon??
[quote author="Vierailija" time="17.03.2015 klo 10:07"]Sä oot sekasin
[/quote]
Saisinko tarkennusta: millä tavalla olen sekaisin? Ap
[quote author="Vierailija" time="17.03.2015 klo 09:59"]
Olemme keskustelleet asiasta, mutta mieheni hermostuu heti ja väittää minun nalkuttavan. Argh! Esimerkiksi koiran hampaiden pesusta huomauttamisen hän kokee epäreiluna ja ilkeilynä. "Kullä mä hoidan jos sä et koko ajan valita siitä!" Eipä hoida! Olen yrittänyt hillitä hermoni ja selittää, miten raskaalta tämä minusta tuntuu, mutta hän vaan jankuttaa siitä aamupissattamisesta! [/quote]
Minä olisin ihan eniten huolissaan tästä. On eri asia jos mies ei ymmärrä/hoksaa kaikkia koiran tarpeita, kuin tyrmätä kaikki aiheelliset huomautukset nalkuttamiseksi ja hermostua. Ja mitä hittoa "en hoida jos valitat". Siis hän rankaisee sinua ja koiraa "valittamisesta" (joka on ihan aiheellista ja mies tietää sen) sillä, ettei käytä koiraa ulkona?? Käytännössä hän siis rankaisee viatonta koiraa asiasta, jossa ei ole mitään rankaisemista. Aivan käsittämätön logiikka.
Minusta siis pahinta on se, että sen lisäksi että mies ei ota vastuuta jostakin mistä hän on luvannut vastuun ottaa, hän ei suostu keskustelemaan asiasta ja manipuloi sinua olemaan asiasta hiljaa rankaisemalla koiraa jos otat esille tehdyt sopimukset. Tuollaisen ihmisen kanssa en koskaan edes harkitsisi lasten tekoa - jos hän pystyy moiseen manipulointiin ja on niin lapsellinen ettei voi edes myöntää että ei pidä sopimuksistanne kiinni, hän tasan varmasti käyttää samoja taktiikoita kun vastuuta pitäisi kantaa lapsista.
[quote author="Vierailija" time="17.03.2015 klo 11:24"][quote author="Vierailija" time="17.03.2015 klo 11:08"]
Jotenkin vaan tuntuu, että ei oo tarpeeks iso syy päättää melkein 10-vuotista parisuhdetta. "Ajattelin että mies ei ehkä olisi vastuullinen isä"? Ap
[/quote]
Jos sinä olet vastuullinen äiti, niin kyllä se on jo paljon. Lasten äitisuhde on tärkeämpi kuin isäsuhde. Jos miehellä on Suomessa vakituinen työ näinä päivinä, niin siinä on jo ihan ok isäehdokas mielestäni. Tuskin hän lapsia hoitaisi juuri ollenkaan, mutta ehkä hänellä olisi kykyä asettaa rajoja olla läsnä lasten elämässä jollain tavalla. Mieti millainen henkilö hän on muuten kuin pelkästään hoitovietin kannalta.
[/quote]
Olen vastuullinen, mutta luulen, että en jaksaisi sitä, että mies ei ottaisikaan mitään vastuuta lapsesta. Eniten ärsyttäisi, miksi menin luottamaan mieheen, joka sitten pettäisi luottamukseni. Minulle ei tosiaankaan riitä, että mies käy töissä, olen itsekin koulutettu, työssäkäyvä ja tienaan hyvin. En aio siihen päälle hoitaa yksin lasta, kuten nyt hoidan koiraa. Eli jos mies ei hoida lasta ollenkaan vaikka ekan vuoden aikana, ryhdyn mieluummin yksinhuoltajaksi.