60-vuotiaat anopit
Hei kaikki, joilla on noin 60-vuotias anoppi. Onko tämän ikäryhmän naisissa kaikissa tyyppivikana marttyyri-asenne, sekä totuuden muuttelu niin että kaikki on itsensä puolesta ok, mutta muut ovat ilkeitä/inhottavia ja kohtelevat anoppia huonosti?
Kommentit (14)
Muita kellä luonnevikainen anoppi, kokemuksia?
Mun anoppi on tuollainen nykyään, hiukan alle 60v. Kymmenen vuotta sitten oli ihan erilainen, en tiedä mitä on tapahtunut, nykyään mm. pompottelee miestään ja pitää mykkäkouluja jos asiat ei mene jakeluun yms
Mulla on ylidramaattinen anoppi. Kaikesta tulee paha mieli ja hän tarkoittaa vain hyvää vaikka piikittelee, jopa suorastaan vittuilee läheisilleen. Liekkö juuri tuo mainitsemasi maaginen 60-vuotta elämänkokemusta luo asenteen jossa on vara sanoa ja siihen lisäksi höystettynä vaihdevuodet, niin ai että.
Ei kyllä oo tuollanen asenne vaikka ikä onkin hieman alle 60.
[quote author="Vierailija" time="17.03.2015 klo 07:20"]
Mulla on ylidramaattinen anoppi. Kaikesta tulee paha mieli ja hän tarkoittaa vain hyvää vaikka piikittelee, jopa suorastaan vittuilee läheisilleen. Liekkö juuri tuo mainitsemasi maaginen 60-vuotta elämänkokemusta luo asenteen jossa on vara sanoa ja siihen lisäksi höystettynä vaihdevuodet, niin ai että.
[/quote]Mun anoppini on juuri tuollainen ja ollut sitä 38-vuotiaasta ja on nyt 89 v.Miettikääpä sitä!
Pyydän anteeksi ikäryhmäni naisten puolesta. Pitäisiköhän perustaa firma, joka kouluttaa yli 50-vuotiaita naisia takaisin elämäniloisiksi, huumorintajuisiksi ja mukaviksi. Alkaa olla katoava luonnonvara. Vaikka elämässä kaikki pitäisi olla hyvin! On lapset kasvatettu, velat maksettu, ruuhkavuodet takanapäin, ei vielä vanhuus paina eli pitäisi elää elämän hienoja vuosia, mutta sitten ollaan niin happamia, niin happamia.... en käsitä.
N59
Luulisin, että tuo on ylipäätään elämänasennekysymys. Oma anoppini on kyllä kauhean epäluuloine muita kohtaan ja pelkää varsinkin muidne kadehtivan varallisuutta jne. Se kuitenkin heijastelee häne omaa ajatysmaailmaansa eniten: itse hän kyttää muiden autojen vuosimallit ja saadut perinnöt. Itse hän valehtelee ja puhuu mustaa valkoiseksi, siksi kuvittelee muidenkin ihmisten valehtelevan.
Hän on kyllä viiden vuoden sisällä nyt kokoenut kolme kovaa tragediaa läheisten ihmisten kuoltua. Näiden myötä hän on pehmennyt, muuttunut suvaitsevaisemmaksi ja armollisemmaksi muita ihmisiä kohtaan. Jotenkin hymyilee ja halaakin enemmän.
"Itsestään ihminen viat löytää" on hyvä sanonta. Kun kuvittelee koko ajan ympärillään näkevän ihmisissä jotakin negatiivista, se alku ja juuri onkin usein itsessä.
Äitini on tuommoinen. Ollut aina vaikea luonne, mutta pahenee vanhetessaan. On nyt 65 ja kauhulla odotan kuinka ilkeäksi tuosta vielä muuttuu :( Olisikin kyseessä vain anoppi niin voisi edes hyvällä omalla tunnolla lopettaa kaikki vierailut ja jättää ne yksin miehen huoleksi.
Mulla on 64v unelma anoppi, ongelma onkin vain että hänellä on alkanut muisti pätkiä viime aikoina :/
[quote author="Vierailija" time="17.03.2015 klo 07:51"]
Pyydän anteeksi ikäryhmäni naisten puolesta. Pitäisiköhän perustaa firma, joka kouluttaa yli 50-vuotiaita naisia takaisin elämäniloisiksi, huumorintajuisiksi ja mukaviksi. Alkaa olla katoava luonnonvara. Vaikka elämässä kaikki pitäisi olla hyvin! On lapset kasvatettu, velat maksettu, ruuhkavuodet takanapäin, ei vielä vanhuus paina eli pitäisi elää elämän hienoja vuosia, mutta sitten ollaan niin happamia, niin happamia.... en käsitä.
N59
[/quote]
Kun lukee tätä palstaa, niin ei nämä nuoretkaan naiset mitään päivänpaisteita tunnu olevan, vaikka ikää ei vielä ole.
t. n54v
Kaikkein kitkerimpiä ja häijyimpiä vaikuttavat todellakin olevan parikymppiset naiset tällä palstalla. Ehkäpä mekin olimme samalla tavalla mustavalkoisia saman ikäisinä, mutta niitä tuhinoita ja ähinöitä vain ei kirjoitettu julkisesti mihinkään lehtien kommenttipalstoille ja mammasivustoille.
Olimmeko oikeasti niin ylenkatsellisia ja pilkallisia ihan kaikkea kohtaan? Tuntuu, että täällä inhotaan ihan kaikkea: naapureita, omia vanhempia, ystäviä ja näiden puolisoita, sukulaisia, ulkomaalaisia, muiden lapsia, eriuskosia, uskonnottomia, lihavia, laihoja, hiljaisia, puheliaita, kasvissyöjiä, yksinhuoltajia, suurperheellisiä, vammaisia, duunareita... Äh, en jaksa edes luetella.
Vaikeampaa on aloittaa listaa ilmiöistä, joita hyväksytään tai ihaillaan.
_
_
_
44v
[quote author="Vierailija" time="17.03.2015 klo 08:16"]Kaikkein kitkerimpiä ja häijyimpiä vaikuttavat todellakin olevan parikymppiset naiset tällä palstalla. Ehkäpä mekin olimme samalla tavalla mustavalkoisia saman ikäisinä, mutta niitä tuhinoita ja ähinöitä vain ei kirjoitettu julkisesti mihinkään lehtien kommenttipalstoille ja mammasivustoille.
Olimmeko oikeasti niin ylenkatsellisia ja pilkallisia ihan kaikkea kohtaan? Tuntuu, että täällä inhotaan ihan kaikkea: naapureita, omia vanhempia, ystäviä ja näiden puolisoita, sukulaisia, ulkomaalaisia, muiden lapsia, eriuskosia, uskonnottomia, lihavia, laihoja, hiljaisia, puheliaita, kasvissyöjiä, yksinhuoltajia, suurperheellisiä, vammaisia, duunareita... Äh, en jaksa edes luetella.
Vaikeampaa on aloittaa listaa ilmiöistä, joita hyväksytään tai ihaillaan.
_
_
_
44v
[/quote]
Niinpä, tuntuu että niillä on ikuinen murrosikä,
Anoppini on aivan ihana. Äitini taas on juuri tuollainen.
Ei, kyllä tuo on ihan vain luonnevika. Kaikki eivät onneksi ole tuollaisia.