Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
rakastuin pitkästä aikaa ja en osaa luottaa
10.12.2021 |
Ensirakkus oli 16vuotiaana, suhde kesti 2vuotta jonka jälkeen sain tietää että mies oli pettänyt minua useasti. Olin häneen niin rakastunut että kesti vuosia ennenkuin pääsin hänestä kunnolla yli. Sen jälkeen ollut useita lyhyitä suhteita jotka kaatunut siihen että en vaan ole tuntenut ketään kohtaan mitään, ajattelin että en vaan osaa rakastaa ja luovutin, elin sinkku elämää ja harrastelin lyhyitä suhteita joilla ei ollut tarkoitusta.
Nyt olen 27 vuotias ja Syksyllä tapasin erään miehen joka sytytti minut ihan täysin, niin paljon tunteita mitä en tiennyt että minulla edes on. Voin sanoa että olen jo rakastunut tai rakastuin jo ihan alussa. Haluan kokoajan hänelle kaikkea hyvää, haluan auttaa ja tukea kaikessa, pelkään että hänelle sattuu jotain töissä koska on sellainen ammatti että voi sattua jotain, tunnen rakkautta joka sekunti. Kenenkään muun kohdalla näin ei ole ollut paitsi sen ensirakkauden ja nyt tämän.
Jos hän pyytää apu jossain niin autan enemmän kuin mielellään, aiempien suhteiden kohdalla olen ollut tosi itsekäs ja kylmä koska en ole tuntenut mitään niitä kohtaan.
Ongelma tässä nyt on siis se että pelkään kokoajan niin paljon että menetän hänet, että hänellä on muita naisia tai että hän leikkii minun tunteilla vaikka tähän ei ole mitään syytä. Mies on aina minun kanssa ellei ole töissä. Hän laittaa viestiä ja soittaa, näyttää päivittäin että välittää, halailee, pussailee, silittelee ja suunnittelee yhteistä tulevaisuutta esim että muutetaan parinvuoden sisään yhteen ja millainen talo hommataan yhdessä, minne matkustetaan yhdessä jne.
Mutta silti kun mies on töissä, kuvittelen että hän kuitenkin jossain välissä pettää, tai esim nyt hän lähti tänään omalle asunnolle koska ei ole käynyt siellä pitkään aikaan kun on aina täällä, hän kysyi mitä minä meinasin tehdä, mutta hän ei suoraan pyytänyt mukaan niin en sitten kehdannut mennä mukaan, koska aiemmin hän on puhut itsestäänselvyytenä että tulen mukaan.
Ja nyt kuvittelen että hän ei halunnut minua sinne koska varmaan pyytää sinne jonkun muun naisen.
Ja tiedän ettei se ole totta mutta pelkään ja kuvittelen kokoajan niin. Tiedän että mies on luotettava, mutta pelkään silti koska luotin aiemminkin siihen ensirakkauteen ja hän oli pettänyt useasti enkä ollut tajunnut.
Mutta siinä oli erona että olin nuori ja tyhmä enkä huomannut selviä merkkejä pettämisestä, esim ei tullut aina yöksi kotiin enkä saanut mitään selitystä miksi (asuin hänen luona) ja hän iski kaikkia minunkin kavereita salaa ja kaverit kertoi mitä hän oli tehnyt mutten uskonut niitä...
Miten pääsen tästä pelosta ja luottamus ongelmasta eroon? En halua olla tällainen.
Olen puhunut miehelle miltä minusta tuntuu ja hän on ollut ihmeissään että miksi ajattelen hänestä niin ja sen jälkeen vielä enemmän laitellut viestiä ja soitellut että tuntisin että hän oikeasti välittää.
Kommentit (8)
En ole liian kiintynyt tai silleen pahalla tavalla takertunut enkä näytä mustasukkaisuutta miehelle paitsi silloin kun kerroin että pelkään sitä pettämistä.
Annan itseni rakastaa täysillä ja nautin joka hetkestä, mutta tämä pelko häiritsee itseä kokoajan.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuulostaa todella rasittavalta meiningiltä. Ota riski ja heittäydy suhteeseen tai unohda koko juttu ja ole yksin.
Elämässä mikään ei ole varmaa, paitsi epävarmuus. Oma pääsi sabotoi onnesi ja jos menee pahemmaksi, niin suhteesi.
Vierailija kirjoitti:
En ole liian kiintynyt tai silleen pahalla tavalla takertunut enkä näytä mustasukkaisuutta miehelle paitsi silloin kun kerroin että pelkään sitä pettämistä.
Annan itseni rakastaa täysillä ja nautin joka hetkestä, mutta tämä pelko häiritsee itseä kokoajan.ap
Koita ajalla asiaa niin että jos hän pettäisi niin pystyisit antamaan anteeksi ja nähdä teillä tulevaisuuden siitä huolimatta.
Tiedän että kuulostaa rasittavalta ja onkin. Mutta kärsin tästä yksin, en kiukuttele miehelle syyttä.
Koitan heittäytyä tähän täysillä mutta en voi mitään että tunnen näin. Ehkä vaatii aikaa. Mutta olen päättänyt että jos tämä tunne pahenee ja alan rasittamaan miestäkin tällä niin sitten on pakko päästää irti, en halua olla taakka hänelle.
ap
Suosittelen keskustelua ammattilaisen kanssa, voisitte käydä asioita läpi, etsiä ratkaisuja. Olethan käsitellyt jo entisen suhteen itsesi kanssa, siis ajatuksella ja kunnolla? Puhuminen auttaa. Selvitä pään sisäiset möröt ja elä vapaammin. Ei nämä ongelmat itsestään mystisesti katoa, ne vaativat aikaa ja työtä. Tsemmpiä!
Ps. Jos olet löytänyt hyvän miehen - pidä hänestä kiinni! Hyvät miehet ovat harvassa. Ota vastaan apua, anna tilaa toiselle ja puhukaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suosittelen keskustelua ammattilaisen kanssa, voisitte käydä asioita läpi, etsiä ratkaisuja. Olethan käsitellyt jo entisen suhteen itsesi kanssa, siis ajatuksella ja kunnolla? Puhuminen auttaa. Selvitä pään sisäiset möröt ja elä vapaammin. Ei nämä ongelmat itsestään mystisesti katoa, ne vaativat aikaa ja työtä. Tsemmpiä!
Ps. Jos olet löytänyt hyvän miehen - pidä hänestä kiinni! Hyvät miehet ovat harvassa. Ota vastaan apua, anna tilaa toiselle ja puhukaa.
Kiitos hyvästä vastauksesta. Mikähän ammattilainen olisi kenelle menisi puhumaan? Tai mihin ottaisin yhteyttä. En yhtään tiedä kun en ole aiemmin käynyt ammattilaisilla juttelemassa.
Olen ainakin yrittänyt itse käsitellä tämän entisen suhteen ja jutellut ystävien kanssa, mutta vaikuttaa ettei ole onnistunut kun heijastuu tähän suhteeseen.
ap
Miksi tämä mielisairas aina tekee näitä aloituksia? Eikö hänelle ole mitään muuta foorumia?
Alue: Aihe vapaa
Se että toinen peittää ei ole sinun vika, eikä sitä voi estää kiintymällä liikaa toiseen tai olemalla liian mustasukkainen. Elämässä pitää uskaltaa ottaa riskejä, uskaltaa rakastaa, silläkin uhalla että aina se ei kestä. Pitää tarttua hetkeen ja olla onnellinen silloin kun se on mahdollista.