Lue keskustelun säännöt.
Olin raskas lapsi
07.12.2021 |
Pelkäsin, että isäni tappaa itsensä tai äitini häipyy. Pelkäsin myös ettei rahat riitä. Koskaan en saanut kavereita, kun en osannut huolettoma leikkiä. Onko tuttua sulle?
Kommentit (4)
"Kaikilla meillä oli p**ka lapsuus"
-etsivä Tupolski, näytelmässä "Tyynymies"
Valintoja pystyy tekemään ainoastaan sen suhteen hukkaako koko loppuelämänsä asian pyörittämiseen. Ellei oman traumansa yläpuolelle kykene nousemaan, voi sitten vanhuksena pyöritellä täysin hukattua elämää. Se kun tuli vietettyä kokonaisuudessaan iskän ja äiskän aaveiden lakanoissa kieriskellen ja koskaan ottamatta vastuuta omasta elämästä. Voi kuulostaa epäreilulta, mutta valitettavasti tämä on asian totuus. Maailma ei ole kenellekään mitään velkaa ja vaikka olisikin niin se ei sitä todellakaan sinulle maksa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Millä tavalla olit raskas? Itse huusin ja itkin aina esim. Juhlissa ja sain vanhempien vihat päälleni. En voinut syödä kuin muutamaa ruokalajia. Koulun jälkeen itkin sikiöasennossa lattialla. Arvatenkin en ole saanut diagnoosia koska olen nainen ja olin se kympin tyttö. Töissä en ole ollut kuin pikku pätkiä. Hirveä elämä on ollut itsellä ja samoin perheelläni. Ajattelen usein että pitäisikö siirtyä ajasta ikuisuuteen kun apua ei saa.
Vierailija kirjoitti:
Millä tavalla olit raskas? Itse huusin ja itkin aina esim. Juhlissa ja sain vanhempien vihat päälleni. En voinut syödä kuin muutamaa ruokalajia. Koulun jälkeen itkin sikiöasennossa lattialla. Arvatenkin en ole saanut diagnoosia koska olen nainen ja olin se kympin tyttö. Töissä en ole ollut kuin pikku pätkiä. Hirveä elämä on ollut itsellä ja samoin perheelläni. Ajattelen usein että pitäisikö siirtyä ajasta ikuisuuteen kun apua ei saa.
Sillä lailla, etten osannut leikkiä ja kerroin liikaa murheistani kavereille ja he kaikkosivat äkkiä. Olin sitten aina yksin
Joskus joku jaksoi olla pari kuukautta kaveri, sitten hän häipyi jonkun muun kaveriksi.
En kaivele menneisyyttä. Ei tee hyvää.