Lue keskustelun säännöt.
Miehen elättäminen
10.03.2015 |
Tuntuu typerältä kirjoittaa tällaisesta aiheesta. Kaipaan kuitenkin erilaisia näkökantoja aiheesta sekä mahdollisesti muiden omakohtaisia kokemuksia.
Olen seurustellut mieheni kanssa muutaman vuoden ja parisuhteemme kukoistaa yhä edelleen. Toki meilläkin tulee välillä riitaa keskenämme eikä elämä ole pelkkää ruusuilla tanssimista päivästä toiseen. Osaamme kuitenkin selvittää asiat ja elämä jatkuu.
Hän tekee minut päivittäin onnelliseksi, meillä on paljon keskusteltavaa ja samanlaiset arvot. Hän tulee hyvin toimeen perheeni sekä ystävieni kanssa ja minä pidän hänen perheestään sekä ystävistään. Hän yllättää aina ajoittain minut romanttisesti, päivittäin on hellyyttä ja huomionosoituksia puolin ja toisin, seksi on suurenmoista. Sovimme ulkoisesti toisillemme ja pidän häntä todella komeana, hyvänä saaliina. En myöskään kuvittele tulevaisuuttani ilman häntä. Kaikki kuulostaa melkein ällöttävän täydelliseltä, mutta... Minulla on nelinkertaiset tulot mieheeni verrattuna!
Selvennetään vielä, että olen hedonisti ja parantumaton materialisti. Kaipaan elämään pientä luksusta, joita itselleni ovat terveellinen ja puhdas ruoka, ulkona syöminen hyvissä ravintoloissa, liikuntaharrastukset, kalliit merkkituotteet ja matkustelu maailmalla. Kaikki johtuu varmasti siitä, että elin köyhän lapsuuden ja teini-iässä päätin, että itse en moiseen tilanteeseen aikuisena päädy. Tätä kieroituneisuuttani ja "pintaliitomenoa" ei korjata minusta.
Pidemmittä puheitta itse ongelmaan. Mieheni tulot ovat sen verran pienemmät kuin itselläni, että haluamani elämäntyylin vuoksi minun tulee elättää häntä. Minä olen yleensä se, joka maksaa ravintolassa, ruokakaupassa sekä vaateostoksilla. Kyllä, maksan myös mieheni vaateostokset. Antamani lahjat ovat arvokkaammat kuin minun mieheltäni saamat lahjat. Hänen sukulaisilleen ja ystävilleen ostetaan yleensä lahjat minun rahoillani. Laskut ja matkat maksan myös pääasiallisesti minä. Säästöt ja varmasti tulevaisuudessa ostettava asuntokin tulee olemaan pääosin minun varallisuuteni mukaan hankittu. Tässä sitten tulee se ongelma vastaan.. Miten tulevaisuudessa voin pitää yllä elämäntyyliäni tällaisen tyhjätaskun miehen kanssa? Olemme reilu parikymppisiä ja tulotaso on vakiintunut. Itse etenen kyllä urallani, mutta mies tyytyy tilaansa. Tulokehitys tapahtuu vain minun kohdallani.
Tulevaisuus tuntuu synkältä. Elämä näin kaksin sujuu, mutta entä tulevaisuudessa? Mitä, jos saisimme lapsia joskus tai menisimme naimisiin. Miten järjestyy esimerkiksi suuremman asunnon ostaminen? Ei minulla ole yksin varaa ostaa Helsingin kantakaupungista kolmiota tai neliötä (n. 600 000 e). Miehen tulot eivät riitä tällaiseen ja minä en todellakaan ole valmis muuttamaan mihinkään muualle. Jäänkö vain omien säästöjeni turvin äitiyslomalle? Miehellä tuskin on varaa elättää meitä odottamani tason mukaan. Entä, jos menemme naimisiin. Minähän joudun ostamaan itse itselleni sen timanttisormuksen, koska miehellä ei varmasti ole varaa tahtomaani sormukseen. Näin naisena toivoisin enemmän miehen huolenpitoa myös taloudellisissa asioissa. Mutta itsepä olen valintani tehnyt hänen suhteensa. Enkä miestä aio vaihtaa, jos sitä ehdotatte.
Lisäksi minua on alkanut harmittamaan se miten paljon minulta menee kuukausittain rahaa mieheen. Jos hänen tulonsa olisivat minun tasollani, niin saisin rahaa paljon enemmän jäämään itselleni. Miksi minä elätän häntä? Vain sen takia, etten tahdo hänen jäävän ulkopuolelle kaikesta kivasta? Jotten ole epäreilu? Kaikkea ei silti pyöritä vain raha, vaikka siltä nyt saattaa tämän tekstin perusteella kuulostaa. Tällaisia ajatuksia nyt vain on herännyt. En tiedä miten käsittelisin näitä tunteita. Pitäisikö etsiä niille ratkaisuja? Toivonko tasavertaista taloudellista suhdetta vai olenko peloissani vain, että tulevaisuudessa elämäntyylini voi romahtaa?
Kaipaankin nyt kovasti muiden naisien mielipiteitä, jotka elättävät miestään. Onko täällä teitä muita? Minkälaisia tunteita tilanne herättää teissä? Onko tilanteenne tilapäinen vai jatkuva? Oletteko saaneet potkittua miestä eteenpäin urallaan tienaamaan vai tyytyneet tilanteeseen? Minkälaisia ratkaisuja olette tehneet perhe-elämän aloitettuanne? Miten taloudelliset asiat ovat järjestyneet? Entä te taloudellisesti tasavertaisessa suhteessa elävät, mitä ajattelette tällaisesta tilanteesta?
Kommentit (28)
Mikä on ongelmasi siis? Palstamammat loisii jatkuvasti miestensä ja yhteiskunnan lompakolla.
Jos et kestä, niin tsi rikas mies itsellesi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän tuossa mitään. Minäkin elätin miestäni monta vuotta, koska tiesin että hän olisi varmasti tehnyt saman minun vuokseni. Jos asutaan yhdessä, voi enemmän tienaava myös panostaa vähän enemmän.
Miksi tämä näin päin on ongelma, mutta naiset eivät nää mitään väärää siinä jos mies elättää heidät?
N25
Meillä maksetaan puoliksi. Nyt kun on lapsi, niin 50% molempien tuloista menee lainaan, ruokaan ja laskuihin. Tienaan toki vain tuplasti mieheni tulot enkä ole materialisti.
Provolta haiskahtaa. Jos on totta, niin outoa, että parikymppisenä olisi vaikka miehellä tulot vakiot seuraavat 40 vuotta. Voihan ap jäädä työttömäksi tai sairastua työkyvyttömäksi. Kannattaisi etsiä ne oikeat ilot muualta kuin materiasta.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:45"]
Eihän tuossa mitään. Minäkin elätin miestäni monta vuotta, koska tiesin että hän olisi varmasti tehnyt saman minun vuokseni. Jos asutaan yhdessä, voi enemmän tienaava myös panostaa vähän enemmän. Miksi tämä näin päin on ongelma, mutta naiset eivät nää mitään väärää siinä jos mies elättää heidät? N25
[/quote]
Näinpä. Palstamammojen mielestä tämä toimii vain silloin, kun mies on rikkaampi. Silloin rahat ovat aina yhteisiä. Mutta jos nainen tienaa enemmän, jaetaan kulut AINA tasan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nainen tienaa vähemmän: "tienaan omat rahani". Nainen tienaa enemmän: "joudun elättämään miestä".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
melko yksinkertaista: teidän yhteenlasketut tulot on se elintaso, jonka voitte pitää. Oletko valmis siihen vai et. Perheessä 2 eri elintasoa ei toimi, silloin ei olla "me", vaan kaksi jotain kämppistä. Sen lisäksi, mieti kuinka raskas ulkomaanmatka olisi sulle esim. lähteä pienten lasten kanssa yksinäsi, ja mies jäisi himaan... hänhän suorastaan jäisi lepäämään, kun te muut "nautitte" jne...
Ymmärrän materialismin tiettyyn pisteeseen saakka, mutta vaikkapa 600 000 asunto on melko suuri materiaalinen haave. Rakkaudessa joutuu aina tekemään kompromisseja, jopa sen suurituloisen äijän kanssa... joten ongelma on sinun naiivissa olettamuksessa, että kulman takaa löytyy yhtä sopiva kumppani kuin nykyinen+ 10 kertaisilla tuloilla. Ei löydy, koska jokaisessa meissä on omat vikansa ja "puutteensa". Toisella voi sitten olla rahaa, mutta muuten paska puoliso.
Yleensä miehillä on suuremmat tulot kuin naisilla. Naiset useammin työskentelevät pienituloisissa ammateissa. Sen vuoksi jo voi olla, että on sallitumpaa miehen elättää naista.
En tiedä miksi olen alkanut kokemaan tämän miehen elättämisen häiritsevänä. Ei kai ne naisiaan elättävät miehetkään aina innosta hypi, kun nainen tahtoo sitä ja tätä? Aluksi elättäminen ei haitannut minua, mutta nyt... Muilla elämän osa-alueilla kunnianhimo on kasvanut niin kai se kasvaa näissä materialistisissakin tavoitteissa? Lisäksi rahojen tuhlaaminen toiseen tuntuu kieltämättä välillä ärsyttävältä. En tahtoisi olla aina se, joka joutuu maksamaan. Joskus hävettää maksaa ravintolassa, kun lasku osoitetaan miehen puolelle ja minä olen se, joka sen hoitaa. Miehenhän se yhteiskunnan silmissä kuuluisi hoitaa. Tiedän, naurettava ja pikkumainen tämä esimerkki yhdestä ongelmastani.. silti niin todellinen minulle.
Korjaan vielä, että materia ei ole ainoa ilon ja onnen lähteeni. Osaan etsiä ja saan iloa muistakin asioista, arjen pienistäkin asioista. Esimerkiksi matkustelu ja vieraiden kulttuurien näkeminen on tärkeä osa elämääni, mutta sekin maksaa. Miehen elättäminen ja materialistiset haaveet sekä tavoitteet nyt sattuu vain olemaan tämä ongelma, jonka tuon tänne esille.
AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 16:57"]
melko yksinkertaista: teidän yhteenlasketut tulot on se elintaso, jonka voitte pitää. Oletko valmis siihen vai et. Perheessä 2 eri elintasoa ei toimi, silloin ei olla "me", vaan kaksi jotain kämppistä. Sen lisäksi, mieti kuinka raskas ulkomaanmatka olisi sulle esim. lähteä pienten lasten kanssa yksinäsi, ja mies jäisi himaan... hänhän suorastaan jäisi lepäämään, kun te muut "nautitte" jne...
Ymmärrän materialismin tiettyyn pisteeseen saakka, mutta vaikkapa 600 000 asunto on melko suuri materiaalinen haave. Rakkaudessa joutuu aina tekemään kompromisseja, jopa sen suurituloisen äijän kanssa... joten ongelma on sinun naiivissa olettamuksessa, että kulman takaa löytyy yhtä sopiva kumppani kuin nykyinen+ 10 kertaisilla tuloilla. Ei löydy, koska jokaisessa meissä on omat vikansa ja "puutteensa". Toisella voi sitten olla rahaa, mutta muuten paska puoliso.
[/quote]
Kiitos viestistäsi. Kolikolla on kääntöpuolensa, ymmärrän sen. Varmaankin minulla on kohtuuttomia odotuksia tulevaisuuden suhteen, kun ajatellaan tätä tilannetta realistisesti. On vain vaikea tyytyä tähän, kun toisaalta tahdon pysyä tässä hyvässä ja rakastavassa suhteessa. Toisaalta taas tahdon sen kohtuuttoman kalliin, suuren kantakaupungin asunnon. Voi sitä onnea olla pienemmässäkin asunnossa, en sitä sano. Ei elämäni siitä riipu, mutta kai meillä jokaisella nyt haaveita on ja töitä sekä ratkaisuja niiden saamiseksi tehdään. Ehkä tämä tarkoittaa sitä, että tähän on tyytyminen.
AP
Pistä rahasi poikimaan! Sijoita tuottavasti, niin ei tarvitse rahahuolista kärsiä tulevaisuudessa!
Miksi ostelet miehellesi kalliita lahjoja, jos hän ei ole materialisti?
Mä olen elättänyt miestäni lyhyen aikaa, nyt tilanne on toisinpäin. Tekisin saman kyllä ehdottomasti uudelleenkin, miestä en lähtis vaihtamaan rahan takia. Mutta mulle rakkaus ja hyvinvoiva perhe onkin tärkeämpää kuin materia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
13 lisää vielä: ei koskaan tiedä vaikka mies innostuisi vielä opiskelemaan tai löytäisi parempipalkkaisen työn. Olette niin nuoria vielä.
Kuulostat säälittävältä oman egon pönkittäjältä. Sori vain, mutta kannattaa hakeutua terapiaan ja miettiä mitä ongelmaa hoidat tuolla rahankäytöllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Milaiset tulot teillä on? Mies tienaa 2000e ja sinä 8000e? Vai miten kummassa sun tulot on nelinkertaiset? Missä ammatissa reilu parkymppinen tienaa noi paljon, et mitenkään voi noin nuorena olla lääkärikään.
"Selvennetään vielä, että olen hedonisti ja parantumaton materialisti" Väärin. Olet NARSISTI. Ei teidän suhteessa varmaan rakkautta ole koskaan ollutkaan jos raha noin tärkeää on. Toivottavasti se ukko jättää sut.
Jos olette reiluja parikymppisiä niin ei se tulotaso ole mihinkään vakiintunut. Huoli pois siis, ennustan että kun teillä on tuota työikää jäljellä vielä neljä vuosikymmentä niin ehditte kumpainenkin joutua työttömäksi, vaihtaa alaa, sairastua vakavadti jne muuta tuloihin vaikuttavaa vielä moneen kertaan. Puhumattakaan perheen perustamiseen liittyvistä tulomuutoksista. Älä murehdi asioita mitkä eivät ole ongelma, vaan nauti elämästäsi. Köyhä laskee lahjojaan, rikas antaa kaikesta omastaan.
Päästä ihmeessä mies menemään. Kuvailusi perusteella on hyvä mies ja tekee jonkun toisen naisen onnelliseksi. Perusta sinä perhe jonkun rikkaan kanssa, niin voit jatkaa yhä suuremmista taloista ja kalliimmista lahjoista nauttimista. Se rikas mies on luultavasti vähän paskempi tyyppi ihmisenä, mutta kai sen ison timanttisormuksen eteen täytyy vähän uhrauksia tehdä.
[quote author="Vierailija" time="10.03.2015 klo 17:28"]
Milaiset tulot teillä on? Mies tienaa 2000e ja sinä 8000e? Vai miten kummassa sun tulot on nelinkertaiset? Missä ammatissa reilu parkymppinen tienaa noi paljon, et mitenkään voi noin nuorena olla lääkärikään.
[/quote]
Minusta kehitysvammainen joka työskentelee tavis amiskoulutuksella ansaitsisi saman palkan kuin lääkärit. Jokaine etenee omilla rajoillaan. Kehitysvammaisen peruspalkka olkoon se lääkärin palkka. Muuten vammaisia kohdellaan eriarvoisesti siinä suhteessa mitä tulee itsensä ylittämisestä.
Eli onko se mies siis kehitysvammainen??
Köyhät kyykkyyn ja mies mäkeen!