Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Voiko elämä alkaa nelikymppisenä?

Vierailija
08.03.2015 |

Jos elämä on mennyt hukkaan/pilalle, niin voiko itensä ja elämänsä keksiä uudestaan vielä nelikymppisenä?

Tiedätkö ketään, joka on niin tehnyt tai oletko itse tehnyt? Aloittanut ja muokannut koko elämän uusiksi!?

Kommentit (32)

Vierailija
21/32 |
08.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 13:25"]Jos elämäsi on mennyt pilalle, se tarkoitta sitä, että sinä olet mennyt pilalle. Vaikka keräisit ympärillesi uuden täydellisen elämän, olet kuitenkin itse pilalla. Katkeruuden ja aiemmat pettymykset voi yrittää kätkeä ja teeskennellä onnellista. Monille teeskentely on kuitenkin vielä raskaampaa kuin oman epäonnistumisen myöntäminen. Toiset jaksavat teeskentelyä pitkään, toisille se voi patoutua odottaen täyttä romahtamista. Oman epäonnistumisen, katkeruuden ja riittämättömyyden tunteen voi myös muuntaa vihaksi. Se auttaa itsetunnon nostossa kun voi syyttää muita ja samalla se parantaa elämänlaatuasi. Silloin sinulla on myös tukena laaja samoinajattelevien feministien verkosto.
[/quote]Jollakin miehellä on nyt todella huonoja kokemuksia naisista :D. Eikö se pysynytkään keittiössä? Ja nauroi viiden sentin kullillesi.

Vierailija
22/32 |
08.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Totta kai voi alkaa! Mulla on suht paljon kavereita ja tuttuja, joilla 40 on mennyt rikki ja heitä katsellessani/kuunnellessani mulle tulee fiilis, että hitto vie, mäkin haluun päästä tuohon pisteeseen just nyt heti :) T. N29 vee.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/32 |
08.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

[quote author="Vierailija" time="08.03.2015 klo 13:25"]

Jos elämäsi on mennyt pilalle, se tarkoitta sitä, että sinä olet mennyt pilalle. Vaikka keräisit ympärillesi uuden täydellisen elämän, olet kuitenkin itse pilalla. Katkeruuden ja aiemmat pettymykset voi yrittää kätkeä ja teeskennellä onnellista. Monille teeskentely on kuitenkin vielä raskaampaa kuin oman epäonnistumisen myöntäminen. Toiset jaksavat teeskentelyä pitkään, toisille se voi patoutua odottaen täyttä romahtamista. Oman epäonnistumisen, katkeruuden ja riittämättömyyden tunteen voi myös muuntaa vihaksi. Se auttaa itsetunnon nostossa kun voi syyttää muita ja samalla se parantaa elämänlaatuasi. Silloin sinulla on myös tukena laaja samoinajattelevien feministien verkosto.

[/quote] Tämä on hauska esimerkki siitä miten henkilö selittää tarkkanäköisesti ja tarkasti patologiansa ja sitten tekee loppuhuipentumana hurjan projisoinnin vastakkaiseen sukupuolen demoneihin.

Vierailija
24/32 |
08.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

up

Vierailija
25/32 |
08.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei voi. Kyllä rupee toinen jalka jo oleen tiukasti krematorion luukkujen välissä. 43v

Vierailija
26/32 |
08.03.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

2

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
27/32 |
26.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Keski-ikää hehkuttavat ne, joilla menee hyvin. On työt, talot, puoliso, terveys ja itsetunto kohdillaan. Silloin on osuneet valinnat ja sattumat kohdalleen.

Kyse oli siitä että entä jos nuo em. seikat ovat pielessä. Onko 40-vuotiaana myöhäistä kääntää kelkkaa ja aloittaa tyhjästä? Kyllä taitaa olla. Aika ei riitä. Edessä on vain elämää kädestä suuhun ja lopussa riittämätön eläke.

Olen 40. 10v työttömänä. Mikään ei tunnu miltään. Kaikki mikä kiinnostaa on koettu. Ampuisin itseni ellei lapset olisi pieniä. Ennen kuuttakymppiä kuitenkin tulee tapaturma. Sillai siististi ettei jää paha mieli kenellekkään.

Vierailija
28/32 |
26.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nelikymppisenä vasta alkoi olla taloudellisia resursseja tehdä niitä asioita, mitä on teini-iästä asti halunnut. Aika persiistä odottaa 25 vuotta että voi mennä Lappiin vaeltamaan jos siltä tuntuu, voi ostas veneen/prätkän tms huvituksen.

Toki jo kolmekymppisenä olisi nämä onnistunut jos ei olisi mennyt kimppaan naisen kanssa, koska siitä seurasi se pysyvä taloudellinen taakka. OK-talo, muksut harrastuksineen, kaksi keskinkertaista autoa yms turhaa, joita ilmankin olisi voinut elää.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
29/32 |
26.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ei voi.... mutta toivottavasti loppuu.

Vierailija
30/32 |
26.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Toki!Elämähän alkaa vasta nelikymppisenä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
31/32 |
26.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Aloitin elämäni tyhjästä kolmekymppisenä lapsettomana eroamalla väkivaltaisesta narsistista. Rakensin itsetuntoni nollasta. Sain hyvän työpaikan ja löysin itseäni arvostavan kumppanin. Ehdin saamaan lapsen ja iloitsin perheestäni kymmenisen vuotta. Sitten mies rakastui nuorempaan ja halusi eron. Ihan alusta en aloittanut 43-vuotiaana. Olihan minulla lapsi. Kuitenkin elämäni muuttui niin paljon että aika uusiksi elämäni meni. Muutin elämäntapani liikkuvammaksi, otin koiran, aloitin ratsastuksen... Vieläkään en ole löytänyt uutta kumppania mutta nautin elämästäni ja vapaudestani. Kyllä nelikymppisenä voi elämänsä alkaa uudelleen. Miksei voisi? :)

Vierailija
32/32 |
26.12.2015 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kyllä voi, jos lapset on jo tehty. Mutta muutoin on edessä hidas hiipuminen ja alamäki.

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: yksi kuusi kahdeksan