Lue keskustelun säännöt.
Voiko joku selittää, miksi se on ongelma jos ei halua lapsia?
04.12.2021 |
En vaan ymmärrä. Yleensä se on ongelma nimenomaan ulkopuolisille eikä ihmiselle itselleen, jos ei ole kyse tilanteesta, että olisi halunnut lapsia muttei saanut. Silloinkin kommentointi ja painostus on vaan törkeää ja mautonta.
Itse olen tiennyt jo teini-iästä lähtien, etten halua lapsia enkä todennäköisesti tule niitä ikinä hankkimaan. Nyt 20 vuotta myöhemmin mielipide on yhä tismalleen sama. Minulla ei ole mitään vauvoja, lapsia, tai nuoria vastaan. Päinvastoin, olen työelämässä heidän kanssaan ollut tekemisissä ja ihan mukavaa se välillä on. Mutta omia lapsia en koskaan ole halunnut enkä hankkinut. En vaan koe asiaa omakseni millään tavalla.
Kommentit (51)
Paras päätös ikinä on ollut lapsettomuus.
M46
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ihmisistä on aivottomia lampaita, jotka lipuvat elämänsä läpi autopilotilla. Asioita tehdään vaan, koska muutkin tekevät. Asioita tehdään vaan, koska "niin kuuluu tehdä". Lammas saa konformista turvallisuuden tunnetta. Pakkohan tämän on olla oikea ratkaisu, kun kaikki muutkin tekevät niin.
Sitten kun joku osoittaa omatoimista ajattelua ja tekee laumasta poikkeavia ratkaisua, lammasta alkaa ahdistaa. Alkaa epäilyttää, että teinkö minä sittenkään oikean ratkaisun?
Mutta jos teet poikkeavan ratkaisun, hyväksytkö itse heidän päätökset, jotka haluavat elää enemmistön kanssa samoin? Suurinosa ihmisistä kuuluu kuitenkin nykyisin monissa asioissa edelleen enemmistöön, mutta myös jossain toisessa asiassa vähemmistöön. Oletko itse henkilö, joka väheksyy muiden päätöksiä?
Lapsettomuus on asia, johon itse en ole törmännyt kuin kerran tuntemattoman ihmisen osalta kummastelua eräässä illanvietossa, että "kyllä sinäkin vielä oikean tapaat ja mielesi muutat". Sanoin jo tuolloin hänelle, ettei hän voi noin sanoa, ja että yli kolmekymppisenä (jo tuolloin), tiedän etten halua. Olen rakastunut, ei ole lapsia, se ei muuttunut. Lähisukuni tai ystäväni ei ole koskaan edes ottanut asiaa esille. Pidän lapsista, mutten tarvitse kaikkea, mitä muilla on.
Tuo lapsettomuus on henkilökohtainen asia eikä siitä tietenkään saisi kommentoida asiaa ymmärtämättä.
Moni kokee asian kipeänä.
On ongelmallista tehdä päätös suhteellisen nuorena asiassa josta ei ole mitään kokemusta.
Mahdollisuus saada lapsia on niin lyhyen ajan. Oikeasti hedelmällinen ihminen on alle 30 vuotiaana.
Sen jälkeen on vielä 60-70 vuotta aikaa katua tätä päätöstä.
Kukaan ei voi tietää miltä tuntuu saada lapsi jos ei sitä kokeile.
Raskaus muuttaa naisen persoonaa ja aivoja. Ennen urakeskeinen ihminen saattaa huomata olevansa hyvin hoivaava äiti ja yllättäen nauttivansa tästä. Pienet lapset muuttuvat yhtäkkiä äärimmäisen kiinnostaviksi.
Elämän keskipiste siirtyy itsestä lapseen, omien ongelmien turha vatvominen loppuu. Lapsesta huolehtimisesta tulee elämän tarkoitus ja se tuo lisää voimaa ja energiaa.
Lapsen myötä elämään tulee paljon uusia ihmisiä ja yhteisöjä. Ihminen pääsee sisälle aiemmin suljettuihin asuinalueensa verkostoihin.
Vanheneminen ei tunnu pelottavalta niin yksinäiseltä kun työelämän loputtua ympärillä on kuitenkin perhe ja tehtävä auttaa lasta tämän omien lastensa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ihmisistä on aivottomia lampaita, jotka lipuvat elämänsä läpi autopilotilla. Asioita tehdään vaan, koska muutkin tekevät. Asioita tehdään vaan, koska "niin kuuluu tehdä". Lammas saa konformista turvallisuuden tunnetta. Pakkohan tämän on olla oikea ratkaisu, kun kaikki muutkin tekevät niin.
Sitten kun joku osoittaa omatoimista ajattelua ja tekee laumasta poikkeavia ratkaisua, lammasta alkaa ahdistaa. Alkaa epäilyttää, että teinkö minä sittenkään oikean ratkaisun?
Eli vela on tehnyt ratkaisun ihan itse, mutta lapsen tehnyt ei? Millä logiikalla? Vela ei kadu päätöstään, mutta lapsen tehnyt aitomaattisesti kyllä? Millä logiikalla?
Näiden logiikka on se, että vain omaan agendaan sopiva on ok, muut on tyhmiä lampaita. He väittävät muiden epäilevän ratkaisuaan vaikka tosiasiassa he epäilevät itseään. Sen näkee jo siitä, että kysymys lapsista koetaan painostuksena. Jos sä olet vela ja tyytyväinen, et sä koe täysin normaalia kysymystä loukkaavana.
Ei loukkaavana mutta painostavana kun sitä joutui kuuntelemaan yli 20 vuotta. Puhutaan sitten kun olet kokenut saman.
Vierailija kirjoitti:
Kenelle se muka on ongelma???? En tiedä ketään, jolle jonkun muun lapsettomuus olisi ongelma!!! Voisitko mitenkään perustella?
Kuulostaa siltä että ap öyhöttää yksinään, kenellekkään muulle ei hänen lisääntymättömyytensä ole ongelma, ja sekös ap:tä suututtaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun se poikkeaa totutusta. Kaikkien pitäisi elää kuten on totuttu pitämään normaalina.
Eiköhän tämäkin asenne ala pikkuhiljaa muuttumaan, vaikka hitaasti. Uudet sukupolvet osaavat jo tehdä omia ratkaisujaan ja sallivat sen muillekin.
Oliko tämä sarkasmia? Jos ihmiset eivät hanki lapsia, niin eihän niitä uusia sukupolvia synny...
Jotkut haluavat myös että omaisuus jää omille perillisille
Sisältö jatkuu mainoksen alla
BMW kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun se poikkeaa totutusta. Kaikkien pitäisi elää kuten on totuttu pitämään normaalina.
Eiköhän tämäkin asenne ala pikkuhiljaa muuttumaan, vaikka hitaasti. Uudet sukupolvet osaavat jo tehdä omia ratkaisujaan ja sallivat sen muillekin.
Oliko tämä sarkasmia? Jos ihmiset eivät hanki lapsia, niin eihän niitä uusia sukupolvia synny...
Jotkut haluavat myös että omaisuus jää omille perillisille
Minä tein testamentin, kyllä omaisuus suvussa kuitenkin säilyy. Mikään pakko ole lähteä lisääntymään vain rahan vuoksi, ei niitä hautaan saa mukaan.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tämä on hyvin yleistä
En usko. Luulen, että Ap:lle tämä asia - tämä päätös - on jotain sellasta mitä hän itselleen todistaa kerta kerran jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ihmisistä on aivottomia lampaita, jotka lipuvat elämänsä läpi autopilotilla. Asioita tehdään vaan, koska muutkin tekevät. Asioita tehdään vaan, koska "niin kuuluu tehdä". Lammas saa konformista turvallisuuden tunnetta. Pakkohan tämän on olla oikea ratkaisu, kun kaikki muutkin tekevät niin.
Sitten kun joku osoittaa omatoimista ajattelua ja tekee laumasta poikkeavia ratkaisua, lammasta alkaa ahdistaa. Alkaa epäilyttää, että teinkö minä sittenkään oikean ratkaisun?
Miksi tämäkin alkaa kuulostaa itänaapureiden tai persujen trollilta ?
Tottakai ”lauma” haluaa varmistaa jatkuvuutensa ja tukea jäseniään lisääntymisessä.
Elämän jatkamisen tarve on meissä sisäänrakennettuna. Nyt tämä ihmiskunnan historiassa uusi mahdollisuus valita saako lapsia vai ei vain sotkee luonnollisen elämän kulun.
On mahdotonta tehdä viisas päätös asiassa josta ei voi oikeasti ymmärtää mitään kokematta sitä itse.
Lapseton ei vain tajua mistä kaikesta jää paitsi tai mikä olisi lapsen kanssa toisin.
Eikä nuori ihminen tajua sitäkään miten ikä muuttaa näkökulmaa asiaan.
55 vuoden jälkeen ura, opiskelu, vapaus toteuttaa itseään, vapaus matkustella ja nauttia elämästään ei merkitse enää samaa kuin nuorempana. Tuossa vaiheessa ymmärtää että sitä ”vapautta” on sitten loppuelämän aikana aivan riittämiin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ihmisistä on aivottomia lampaita, jotka lipuvat elämänsä läpi autopilotilla. Asioita tehdään vaan, koska muutkin tekevät. Asioita tehdään vaan, koska "niin kuuluu tehdä". Lammas saa konformista turvallisuuden tunnetta. Pakkohan tämän on olla oikea ratkaisu, kun kaikki muutkin tekevät niin.
Sitten kun joku osoittaa omatoimista ajattelua ja tekee laumasta poikkeavia ratkaisua, lammasta alkaa ahdistaa. Alkaa epäilyttää, että teinkö minä sittenkään oikean ratkaisun?
Eli vela on tehnyt ratkaisun ihan itse, mutta lapsen tehnyt ei? Millä logiikalla? Vela ei kadu päätöstään, mutta lapsen tehnyt aitomaattisesti kyllä? Millä logiikalla?
Näiden logiikka on se, että vain omaan agendaan sopiva on ok, muut on tyhmiä lampaita. He väittävät muiden epäilevän ratkaisuaan vaikka tosiasiassa he epäilevät itseään. Sen näkee jo siitä, että kysymys lapsista koetaan painostuksena. Jos sä olet vela ja tyytyväinen, et sä koe täysin normaalia kysymystä loukkaavana.
Ei loukkaavana mutta painostavana kun sitä joutui kuuntelemaan yli 20 vuotta. Puhutaan sitten kun olet kokenut saman.
Kerro mitä sä kuuntelit 20 vuotta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ihmisistä on aivottomia lampaita, jotka lipuvat elämänsä läpi autopilotilla. Asioita tehdään vaan, koska muutkin tekevät. Asioita tehdään vaan, koska "niin kuuluu tehdä". Lammas saa konformista turvallisuuden tunnetta. Pakkohan tämän on olla oikea ratkaisu, kun kaikki muutkin tekevät niin.
Sitten kun joku osoittaa omatoimista ajattelua ja tekee laumasta poikkeavia ratkaisua, lammasta alkaa ahdistaa. Alkaa epäilyttää, että teinkö minä sittenkään oikean ratkaisun?
Eli vela on tehnyt ratkaisun ihan itse, mutta lapsen tehnyt ei? Millä logiikalla? Vela ei kadu päätöstään, mutta lapsen tehnyt aitomaattisesti kyllä? Millä logiikalla?
Näiden logiikka on se, että vain omaan agendaan sopiva on ok, muut on tyhmiä lampaita. He väittävät muiden epäilevän ratkaisuaan vaikka tosiasiassa he epäilevät itseään. Sen näkee jo siitä, että kysymys lapsista koetaan painostuksena. Jos sä olet vela ja tyytyväinen, et sä koe täysin normaalia kysymystä loukkaavana.
Ei loukkaavana mutta painostavana kun sitä joutui kuuntelemaan yli 20 vuotta. Puhutaan sitten kun olet kokenut saman.
Eli sä saat sanoa, että ”puhutaan sit, kun olet kokenut saman”, mutta lapsia tehnyt ei saa todeta että ”Kyllä se sunkin mieli varmasti muuttuu”? Mikä ero näillä lauseilla sun mielestä on? Sun kommentti ei ole painostusta ja jälkimmäinen on, niinkö? Mistä sä tiedät toisen kommentoijan kokemuksista mitään?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tämä on hyvin yleistä
No ei ole. Ihmiset kysyvät ja keskustelevat toisten päätöksistä ja kokemuksista. Ihmiset kysyvät toistensa elämästä ihan huolimatta siitä obko heillä lapsia vai ei. Kysymys siitä miksi sulla ei ole lapsia, on täysin neutraali tapa kysyä asiaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kummasti vain naiset kilahtaa, jos mies sanoo olevansa vela yhden sanan takia; naiset. -nuori mies
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurin osa ihmisistä on aivottomia lampaita, jotka lipuvat elämänsä läpi autopilotilla. Asioita tehdään vaan, koska muutkin tekevät. Asioita tehdään vaan, koska "niin kuuluu tehdä". Lammas saa konformista turvallisuuden tunnetta. Pakkohan tämän on olla oikea ratkaisu, kun kaikki muutkin tekevät niin.
Sitten kun joku osoittaa omatoimista ajattelua ja tekee laumasta poikkeavia ratkaisua, lammasta alkaa ahdistaa. Alkaa epäilyttää, että teinkö minä sittenkään oikean ratkaisun?
Eli vela on tehnyt ratkaisun ihan itse, mutta lapsen tehnyt ei? Millä logiikalla? Vela ei kadu päätöstään, mutta lapsen tehnyt aitomaattisesti kyllä? Millä logiikalla?
Näiden logiikka on se, että vain omaan agendaan sopiva on ok, muut on tyhmiä lampaita. He väittävät muiden epäilevän ratkaisuaan vaikka tosiasiassa he epäilevät itseään. Sen näkee jo siitä, että kysymys lapsista koetaan painostuksena. Jos sä olet vela ja tyytyväinen, et sä koe täysin normaalia kysymystä loukkaavana.
Ei loukkaavana mutta painostavana kun sitä joutui kuuntelemaan yli 20 vuotta. Puhutaan sitten kun olet kokenut saman.
Eli sä saat sanoa, että ”puhutaan sit, kun olet kokenut saman”, mutta lapsia tehnyt ei saa todeta että ”Kyllä se sunkin mieli varmasti muuttuu”? Mikä ero näillä lauseilla sun mielestä on? Sun kommentti ei ole painostusta ja jälkimmäinen on, niinkö? Mistä sä tiedät toisen kommentoijan kokemuksista mitään?
Minä en koskaan painostanut ketään tai väittänyt hänelle että mielensä vielä muuttuu. Siinä vissiin ero. Jostain kumman syystä minun valintoja aina kyseenalaistettiin. Sori nyt mut rautalanka loppunut enkä ratakiskoista jaksa enää vääntää.
Ymmärrän, että se voi sukua haitata, ei pääse isovanhemmaksi jne. Mutta ei kai se nyt muita haittaa. Ihan normaalia kysellä minusta lapsista. Ei siinä mitään ongelmaa pitäisi olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä tämä on hyvin yleistä
No ei ole. Ihmiset kysyvät ja keskustelevat toisten päätöksistä ja kokemuksista. Ihmiset kysyvät toistensa elämästä ihan huolimatta siitä obko heillä lapsia vai ei. Kysymys siitä miksi sulla ei ole lapsia, on täysin neutraali tapa kysyä asiaa.
Ei muuten ole, itse asiassa kysymyksen voi kokea ihan s**tanan törkeänä. Mitä se muille kuuluu?
Maailmankaikkeudenjärjestyksenpettäjä
Vierailija kirjoitti:
Kenelle se muka on ongelma???? En tiedä ketään, jolle jonkun muun lapsettomuus olisi ongelma!!! Voisitko mitenkään perustella?
En minäkään. Olin itse lapseton 36-vuotiaaksi ja joskus joku sukulainen heitti jotain että ”sitten kun teillä on lapsia”, mutta en kyllä ikinä törmännyt moiseen että asia olisi muille ongelma. En myöskään ole törmännyt velakavereiden lapsettomuuden päivittelyyn tai muuhun, mistä ilmenisi sen olevan muille ongelma. Joskus minulta on hienovaraisesti kysytty suunnitteleeko se ja se lapsia, mutta taas, ongelma asia ei ole ollut. Muita tuskin niin kamalasti kiinnostaa ap:nkaan lapsettomuus.
Onko ongelma vai ei riippuu paljon ympäristöstä, missä elää. Jos pitää paljon yhteyttä esim. sukulaisiinsa tai vaikkapa lapsuuden ystäviinsä, joilla on normina lapsia, automaattisesti se lapseton on outo lintu perheellisten keskuudessa.
Samalla lailla, jos oma ympäristö koostuu ihmisistä, jotka ovat tehneet elämässä erilaisia ratkaisuja kuin ydinperheratkaisuja, lapsettomaan ihmiseen ei kiinnitetä erityistä huomiota.
Itselle lapsettomuus ei ole koskaan ollut ongelma, kukaan ei ole sitä minulle kyseenalaistanut. Mutta olenkin elänyt ympäristössä, missä on paljon erilaisia ihmisiä erilaisine elämäntilanteineen.
Oma ikä yli 50, joten enää ei kysellä lapsista. Joskus joku satunnainen henkilö on kysynyt, että joko minulla on lapsenlapsia, mutta vastaan niihin vain neutraalisti, ettei ole.