Miksi pitäisi olla kiitollinen siitä, että on syntynyt?
Olen nyt 40. Elämäni ei ole mitenkään paskaa, mutta en osaa olla siitä erityisen kiitollinenkaan. Itseasiassa paljon mieluummin olisin jäänyt syntymättä. Silloin ei tietenkään olisi elämän iloja, mutta ei olisi surujakaan, ei stressiä, terveyshuolia, työn tylsyyttä, taloudellisia huolia jne.
Joskus tuntuu, että monet olettavat, että ihmisen pitäisi olla kiitollinen, koska on saanut syntyä tähän maailmaan. Mistä tällainen oletus tulee? Mikä elämässä on niin ihanaa, että se on parempaa kuin olisi ollut syntymättä jääminen?
Kommentit (29)
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 14:33"]
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 14:29"]Tietenkin on parempi olla syntymättä kuin syntyä tähän maailmaan (vaikka elämä olisi kuinka hyväkin). Syntymättä jäävä ei koskaan kärsi mistään eikä koskaan jää paitsi mistään. [/quote] Syntymättä jäävähän jää paitsi kaikesta.
[/quote]
Niin, kuka jää paitsi? Kenellä olisi voinut olla sellainen tai tällainen elämä?
Ei kenelläkään. Jos ei ole olemassa, ei voi jäädä mistään paitsi.
Ei ole mitään syytä olla kiitollinen omasta syntymästään. Elämä ei ole "kallisarvoinen lahja" tai mitään muutakaan sellaista. Kuten Rust True Detectivessä niin kaunopuheisesti ilmaisi, tietoisuus on valitettava evoluution harha-askel, joka on tuominnut meidät tälle planeetalle etsimään merkitystä mielettömästä maailmasta. Kuitenkin yksinkertaisinkin päättely osoittaa, että meidän kaikkien olisi ollut parempi jäädä syntymättä: Silloin emme kärsi emmekä myöskään osaa kaivata mitään elämän mahdollisia hyviä puolia. Eihän ole ketään, joka niitä kaipaisi.
Kiitollinen kenelle? En ole ikinä kuullutkaan että omasta syntymästä pitäisi olla kiitollinen.
Elämä kyllä otetaan turhan vakavasti ja sitten se ei tunnukkaan hyvältä, ehkä sinunkin pitäisi nyt miettiä miten voisit keventää elämääsi niin että se tuntuisi hyvältä jopa kenties arvostaisit tunteitasi ja elämääsi sen aikaa kun se kestää.
Itse olen ihan tyytyväinen että synnyin, mutta toisinaan kuoleman pelko on niin kova että mietin ettei elämä ole minua varten, olen liian herkkä, ahdistun herkästi ja joskus mietin että olen liian älykäs elämään ja kuolemaan.
Joskus ajattelen että jos olisin syntynyt antiloopiksi niin olisi kamalaa tutista heinikossa tiikerin pelossa, mutta eihän eläimet pelkää vai pelkääkö, eikö elämä olisi kuolettavan tuskaista jos olisi saaliseläin ja pelkäisi kokoajan. Kun antilooppi jää saaliiksi se antautuu kuolemalle, jää siiheen vaan ja antautuu kun ei muutakaan voi.
Olen antilooppi ihmisen sielulla ja peloilla.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 13:58"]ehkä sinunkin pitäisi nyt miettiä miten voisit keventää elämääsi niin että se tuntuisi hyvältä[/quote]
Kai se nyt helpottuisi, jos olisi rahaa ja voisi jäädä töistä pois, mutta kun on sellainen luonne, ettei kestä pakkotahtisuutta, niin aika pusertamista tämä on. Joka aamu vtuttaa lähteä töihin, vaikka työ on ihan ok. Kun katson eteenpäin, en näe kuin työn pakon, työn pakon ja työn pakon.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 13:58"]
Elämä kyllä otetaan turhan vakavasti ja sitten se ei tunnukkaan hyvältä, ehkä sinunkin pitäisi nyt miettiä miten voisit keventää elämääsi niin että se tuntuisi hyvältä jopa kenties arvostaisit tunteitasi ja elämääsi sen aikaa kun se kestää.
[/quote]
Minun elämäni on oikein mukavaa, mutta minusta ihmisen on silti olla parempi olla koskaan syntymättä. Tämä on ihan järjellä ymmärrettävissä oleva asia, ei mikään ielenhäiriön tai masennuksen aikaansaama tunne. Vaikka teenkin elämästäni mielekästä parhaani mukaan, en silti ole kiitollinen siitä, että olen syntynyt. -2
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 14:00"]
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 13:58"]ehkä sinunkin pitäisi nyt miettiä miten voisit keventää elämääsi niin että se tuntuisi hyvältä[/quote]
Kai se nyt helpottuisi, jos olisi rahaa ja voisi jäädä töistä pois, mutta kun on sellainen luonne, ettei kestä pakkotahtisuutta, niin aika pusertamista tämä on. Joka aamu vtuttaa lähteä töihin, vaikka työ on ihan ok. Kun katson eteenpäin, en näe kuin työn pakon, työn pakon ja työn pakon.
[/quote]
Ymmärrän, minäkään en tahdo tehdä töitä. Työ vie liikaa aikaa elämältä, eikä siitä kerkeä palautumaan.
Hyvä työviikko olisi 4 päivää viikossa 6-7tuntia päivässä, harmi vaan ettei sillä rahalla elä eikä monikaan työpaikka ole valmis tälläiseen.
Itse en kuitenkaan näe tulevaisuutta vain työnä, olen ajatellut että voin lopettaa sitten kun tuntuu sitä, sitten täytyy vaan keksiä keino, sairaseläke, masennus, työpaikan vaihto, työttömyys... työssäni menen sieltä missä aita on matalin ja yritän viihtyä palstaillessa yms.
Paskalla palkalla saa paskan työtekijän, jos palkkani olisi korkeampi tekisin lyhyttä viikkoa ja päivää ja voisin hyvin.
Ei tarvitse olla kiitollinen.
Jokainen sietää oman määränsä vittuilua, työelämän rankkuutta jne, jokaisella jokin Ei enää kiinnosta yrittääkään" kyllästymispiste.
Mietin ihan samaa. oka tuutista tuntuu tulevan aina sitä, miten elämää täytyy kunnioittaa, elämä on uskomattoman arvokas asia josta tulee olla todella kiitollinen. En ole ikinä oivaltanut että miksi. MIKSI minun täytyy kiittää vanhempiani (!!) siitä että päättivät vahinkoraskauden jälkeen olla tekemättä aborttia? MIKSI minun pitäisi osoittaa kiitoksiani jumalille (joihin en usko) että olen saanut heiltä elämän lahjaksi?
Mieluumin olisin jättänyt sen paketin vastaanottamatta.... mutta eipä tuossa kukaan hirveästi kysellyt, haluanko syntyä vai en.
Ei minunkaan elämäni mitään uskomatonta paskaa ole, mutta en minä tästä mitään erityistä kiitollisuutta jaksa tuntea, enkä edes keksi, miksi pitäisi.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 14:08"]
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 13:58"]
Elämä kyllä otetaan turhan vakavasti ja sitten se ei tunnukkaan hyvältä, ehkä sinunkin pitäisi nyt miettiä miten voisit keventää elämääsi niin että se tuntuisi hyvältä jopa kenties arvostaisit tunteitasi ja elämääsi sen aikaa kun se kestää.
[/quote]
Minun elämäni on oikein mukavaa, mutta minusta ihmisen on silti olla parempi olla koskaan syntymättä. Tämä on ihan järjellä ymmärrettävissä oleva asia, ei mikään ielenhäiriön tai masennuksen aikaansaama tunne. Vaikka teenkin elämästäni mielekästä parhaani mukaan, en silti ole kiitollinen siitä, että olen syntynyt. -2
[/quote]
En tarkkoittanutkaan että täytyisi olla kiitollinen. Toisaalta jos sinusta ihmisen olisi parempi syntymättä niin mitä parempaa siinä on kuin elämässä. Ei tästäkään kai lopulta haittaa ole, muutakuin paskat fiilikset, mutta mitä väliä silläkään on.
Ymmärrän pointtisi ja minulle ei oikeastaan ole väliä vaikka olisinkin jäänyt syntymättä, lapseni sen sijaan on vielä onnellinen omasta syntymästää, että saa olla täällä..
Minä koen elämän Jumalan lahjana, ja pidän täyttä yhteyttä aikanaan Jumalan kanssa sellaisena, johon elämäni täällä tähtää. Siksi olen kiitollinen. Jos nyt menettäisin uskoni Jumalaan, ei tässä elämässä tosiaan silloin olisi järkeä minunkaan mielestäni..
Tietenkin on parempi olla syntymättä kuin syntyä tähän maailmaan (vaikka elämä olisi kuinka hyväkin). Syntymättä jäävä ei koskaan kärsi mistään eikä koskaan jää paitsi mistään.
Oma elämäni kehittyneessä maassa nykyaikana on aivan hyvää. Silti annoin tarkoituksella omille lapsilleni suurimman lahjan, jonka voin kuvitella: estin heidän syntymänsä.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 14:29"]Tietenkin on parempi olla syntymättä kuin syntyä tähän maailmaan (vaikka elämä olisi kuinka hyväkin). Syntymättä jäävä ei koskaan kärsi mistään eikä koskaan jää paitsi mistään.
[/quote]
Syntymättä jäävähän jää paitsi kaikesta.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 14:29"]Silti annoin tarkoituksella omille lapsilleni suurimman lahjan, jonka voin kuvitella: estin heidän syntymänsä.[/quote]
Sama juttu. Tahdoin kyllä tavallaan lapsia todella paljon, mutta mitä enemmän ajattelin, että heidän on elettävä elämänsä, sitä järjettömämmältä lasten teko rupesi tuntumaan.
Vaikka yrittäisi kaikkensa, niin silti lapsen elämästä voi tulla paskaa. Sitä vastuuta en ollut valmis ottamaan.
Jos elämäsi kulkee ihan ok-raiteilla, niin ap on paljon muita ihmisiä, joiden elämässä on ongelmia, huolia ja turvattomuutta. Yritä auttaa ympärillä olevia ihmisiä, kun sulla on resursseja siihen. Paljon on tahoja, jotka tarvitsevat apua ja vapaaehtoisia auttamaan. Elämä ei ole pelkkää oman navan ympärillä pyörimistä...
Tsemppiä sulle jatkoon!
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 13:56"]Ei ole mitään syytä olla kiitollinen omasta syntymästään. Elämä ei ole "kallisarvoinen lahja" tai mitään muutakaan sellaista. Kuten Rust True Detectivessä niin kaunopuheisesti ilmaisi, tietoisuus on valitettava evoluution harha-askel, joka on tuominnut meidät tälle planeetalle etsimään merkitystä mielettömästä maailmasta. Kuitenkin yksinkertaisinkin päättely osoittaa, että meidän kaikkien olisi ollut parempi jäädä syntymättä: Silloin emme kärsi emmekä myöskään osaa kaivata mitään elämän mahdollisia hyviä puolia. Eihän ole ketään, joka niitä kaipaisi.
[/quote]
Jos Rustin pohdinnat teki sinuun vaikutuksen, kannattaisi lukea Thomas Ligottia, jolta nuo mietteet sarjan kirjoittaja ihan suoraan pölli.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 14:33"]
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 14:29"]Tietenkin on parempi olla syntymättä kuin syntyä tähän maailmaan (vaikka elämä olisi kuinka hyväkin). Syntymättä jäävä ei koskaan kärsi mistään eikä koskaan jää paitsi mistään. [/quote] Syntymättä jäävähän jää paitsi kaikesta.
[/quote]
Ei, hän ei jää paitsi mistään. Jotta voisi jäädä jostain paitsi, pitää olla tietoisuus [siitä, että jotain puuttuu]. Kun ei ole tietoisuutta, ei ole mitään. Siksi parasta on syntymättömyys.
Miksi ruikuttaa, kun on kuitenkin jo syntynyt? Ei syntymästä tarvitse olla kiitollinen, vaan siitä kaikesta hyvästä, mitä on saanut sen jälkeen.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 14:45"][quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 14:33"]
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 14:29"]Tietenkin on parempi olla syntymättä kuin syntyä tähän maailmaan (vaikka elämä olisi kuinka hyväkin). Syntymättä jäävä ei koskaan kärsi mistään eikä koskaan jää paitsi mistään. [/quote] Syntymättä jäävähän jää paitsi kaikesta.
[/quote]
Ei, hän ei jää paitsi mistään. Jotta voisi jäädä jostain paitsi, pitää olla tietoisuus [siitä, että jotain puuttuu]. Kun ei ole tietoisuutta, ei ole mitään. Siksi parasta on syntymättömyys.
[/quote]
Mistä voit tietää että olisiko lapsi ollut kuitenkin onnellinen, elämäniloinen ja positiivinen? Mitä jos lapsi olisikin rakastanut elämää ja läheisiään? Mitä jos hän olisi ollut juuri se, joka olisi tehnyt jonkun muun onnelliseksi? Ehkä tämä lapsi olisi myöhemmin saanut omia lapsia, joita olisi rakastanut.
.