Lue keskustelun säännöt.
Pakkoruotsin aikaistus tappaa A2-kielet :(
05.03.2015 |
"Oma vaikutuksensa on poliittisilla päätöksillä, kuten ensi vuonna voimaan astuvalla uudella tuntijaolla. Esimerkiksi ruotsin opiskelu alkaa jo 6. luokalla.
– Kun lapselle pitäisi valita kolmas vieras kieli englannin ja ruotsin lisäksi, niin vanhemmat voivat olla aika pyörällä päästään. Opettajan näkökulmastakin kolme kieltä oman äidinkielen lisäksi on tosi haastavaa alakoululaiselle. Pelkään, että A2-kielten valinta vähenee, sanoo Salovaara."
Kommentit (24)
Ongelma on se, että ala-asteella ei voi jatkossa lukea muita kieliä kuin ruotsia ja englantia. A-kieli on kuitenkin ihan eri juttu kuin yläasteella aloitettava lyhyt kieli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruotsi ei ole vieras kieli, vaan sen osaaminen on 100% suomalainen kansalaistaito.
Olen sitä mieltä, että ensin pitäisi opetella ruotsi ja tämän jälkeen joku muu valinnainen kieli. Näin pitäisi olla niin kauan, kun Suomi on virallisesti kaksikielinen.
Eri asia sitten on miten järkevää on pitää Suomi kaksikielisenä, kun se on suurelle osalle maata hyvin väkinäistä.
No sehän on vähän niin kuin tarkoituksenakin. Suomalaisten kieliopintojen rajoittaminen on aina ollut eliitin sydäntä lähinnä. Mitä siitäkää tulisi, jos ulkomaankauppaa kävisivät väärät ihmiset?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meidänkään kaupungissa voinut aikoinaan lukea ala-asteella kuin englantia tai ruotsia. Ja siis joko tai. Enemmistön tahdon mukaan aloitettiin kolmannella vieras kieli eli yleensä englanti. Seiskalla alkoi ruotsi ja kasilla valinnaiset kielet. Minusta siinä ei ollut ongelmaa. Lukiossa sai vielä aloittaa uuden kielen, jos halusi. Minä kirjoitin ällät englannista, ruotsista, saksasta ja ranskasta.
Jos ihmisellä on kielipäätä, hän oppii ruotsin siinä missä muutkin kielet. On asenneongelma, jos muut kielet sujuvat mutta ruotsi ei.
Ruotsin aikaistaminen kuudennelle on kyllä ongelma. Kokonaistuntimäärähän ei siitä mihinkään muutu vaan yläkoulun tunneista nipistetään alakoulun puolelle, ja mitä vähemmän tunteja viikossa opiskellaan, sitä hankalampaa opiskelu on. Pikemminkin pitäisi lisätä (kaikkien) kielten tuntien määrää, samoin matikan.
Ruotsin opetuksen perusteet selkokielellä:
Kouluopetuksen tehtävä on antaa oppilaalle perusvalmiudet aikuisiän valintojen tekemiseen, niin asuinpaikan, ammatin kuin sosiaalisten suhteitten ja poliittisten kantojenkin osalta.
Koska a) kunkin koululaisen aikuisiän valintoja ei voi ennustaa ja b) resurssit eivät riitä laatimaan jokaiselle oppilaalle yksilöllistä opetusohjelmaa, on opetus järjestettävä kaikille perusteiltaan mahdollisimman samanlaiseksi. (Kauhulla odotankin esimerkiksi, miten käy elämässä niille nykyisissä muutamassa urheilulukiossamme opiskelevalle, joista ei tulekaan ammattiurheilijoita tai edes valmentajia, koska he eivät ole aivan kärkeä alallaan, ja jatkuvasti lisääntyvä koulutus tekee heistä tarpeettomia eikä heillä ole muuhun opiskeluun riittäviä perusvalmiuksia. Tietysti poliitikon "ura" on yksi mahdollisuus, mutta ei kai siinäkään kovin monelle ole tilaa.) Tässäkin suhteessa kaikki keskustelijat lienevät samaa mieltä.
Seuraava kysymys onkin sitten molempien kotimaisten opettamisen kannalta ratkaiseva: Miten taataan se, että jyväskyläläisellä sairaanhoitajalla on mahdollisuus valita vapaasti, edellä esitetyssä viitekehyksessä, asuin- ja työpaikkansa? Jos Närpiössä tai vaikkapa Jomalassa vapautuu virka, on hänellä oikeus sitä hakea. Yhteiskunnan koulutusjärjestelmän tulee myös taata, että hänellä on siihen muodolliset edellytykset. Edellä esitetyn tasa-arvoperusteen nojalla kuntatyönantajalla on oikeus, jopa velvollisuus, vaatia, että hakija osaa kunnassa puhuttua kieltä.
Kun viranhakija on ollut koulussa, ei kukaan ole voinut uskottavasti ennustaa, että hänestä tulisi sairaanhoitaja, ei edes hän itse. Toisaalta, jos hän nyt vaikkapa hakee sitä virkaa Jomalassa, eikä osaa ruotsia, ei ole mielekästä ajatella, että 1) hän viranhaun takia ryhtyisi opiskelemaan ruotsia ja/tai että 2) virka olisi vielä auki, kun hän on kielen oppinut. Ainoa mahdollinen ratkaisu on, että hänelle opetetaan molempia kotimaisia jo koulussa.
Kansalliskielten osaaminen on perustaito, sairaanhoitajan oppi erikoistaito. Tässä kohdassa kannattaa painottaa, että Ahvenanmaalla koulunsa käyneellä, ruotsin kieltä äidinkielenään puhuvalla, ei tätä valinnanmahdollisuutta ole, hänelle kun ei ole koulussa "pakolla" opetettu toista sitä kotimaista.
Yllä olevaan liittyen persut - ja muutamat järjissään olevatkin - ovat painottaneet sitä, kuinka tärkeää on oppia vieraita kieliä, joilla pärjää ulkomailla ja kansainvälisissä yhteyksissä. Perustelu on otettava vakavasti kun sitä tarjotaan toisen kotimaisen tekemiselle valinnaiseksi tai vapaaehtoiseksi Suomen suomen- ja ruotsinkielisissä kouluissa. Tilanne ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen, mikä on helppo osoittaa.
Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
Toinen ulkomaalaisten kielten opiskelun perustelu on kansainvälisen kaupan ja kansainvälisten suhteiden lisääntyminen. Perustelu on näennäisen pätevä. Lähempi tarkastelu osoittaa sen kuitenkin ainakin osittain ontuvaksi. Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista ei tule aikuisiällään saamaan tointa tai virkaa, jossa hän tarvitsisi ulkomaalaisia kieliä työssään. Suurin osa suomalaisista tulee aikuisiällään toimimaan työelämässä - mikäli nyt työtä sattuu saamaan - kotimaisissa yrityksissä ja julkishallinnossa sekä palveluammateissa.
Kuten sanottu resurssit ovat rajalliset. On selkeästi todennäköisempää, että pikku Kallesta tai Liisasta tulee opettaja tai sairaanhoitaja kuin kansainvälisen yrityksen myyntitykki. Resurssit on kohdennettava niin, että ne antavat perusedellytykset toiminnalle ja elämälle kotimaassa mahdollisimman monelle.
Kuten yllä olevasta, melko kattavasta vaikkei tietenkään tyhjentävästä, analyysistä selviää, pakollinen toinen kotimainen kouluissa paradoksaalisesti lisää kansalaisen valinnanmahdollisuuksia aikuisiällä, sen vapaaehtoiseksi tai valinnaiseksi muuttaminen vähentää niitä. Juuri Ahvenanmaan käytäntö on varoittava esimerkki; merkittävä osa maakunnan nuorista joutuu muuttamaan ulkomaille (pääasiassa Ruotsiin), koska heillä ei ole käytännössä mitään mahdollisuuksia ilman suuria ylimääräisiä ponnistuksia saada töitä kotimaastaan, Suomesta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei meidän ala-asteella ollut kyllä mitään A2-kieltä. Saksaa tarjottiin valittavaksi, mutta halukkaiden määrä oli niin pieni ettei ryhmää muodostettu. Ihan mielelläni olisin tuolloin ruotsia jo alkanut lukemaan sen pakollisen englannin rinnalla, enkä vasta yläasteella, mutta eipä se ollut yhdessäkään kaupungin koulussa mahdollista. Kyllähän se harmitti asua "pienessä" kaupungissa (60 000 asukasta), jossa kielten opiskelu ala-asteella ei ollut mahdollista. Yläasteella alkoi ruotsi, saksa ei vieläkään. Saksa olisi ollut jatkoryhmä, koska alkeethan olisi pitänyt opetella jo ala-asteella, johon siis ei koulussani ollut mahdollista. Kolmannen vieraan kielen opiskelu pääsi alkamaan siis vasta lukiossa, jos sinne lukioon siis meni.
En siis millään tapaa voi allekirjoittaa AP:n (ja/tai linkin Salovaaran) näkemystä, että juuri se pakkoruotsin aikaistaminen tappaisi A2-kielet, sillä niitä nyt ei muutenkaan ole kaikissa kouluissa tai edes paikkakunnilla saatavilla.
T: 90-luvulla syntynyt.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 13:52"]
Suomi ja ruotsi ovat kotimaassamme puhuttuja kansalliskieliä. Vaihtoehdoiksi esitetyt esim. englanti, saksa ja venäjä, ovat ulkomaalaisia kieliä. On selvää, että näiden kielten osaaminen helpottaa turistina pärjäämistä ulkomailla. On kuitenkin perusteltua kysyä: onko "pärjääväksi turistiksi" kouluttaminen yhteisin varoin kustannetun koululaitoksen perustehtäviin kuuluva asia? Mielestäni ei. Se kuuluu juuri niihin koulun toimintoihin, jotka on sijoitettava ryhmään "valinnaiset ja vapaaehtoiset" tai hoidettava vapaa-ajalla, koulun ulkopuolella.
[/quote]
Englanti pelkkä "turistikieli"? Onko tuon kirjoittaja joku amis? Suurin osa esim. yliopiston kurssikirjoista on englanninkielisiä, varmasti pitkälti sama tilanne amk:ssa. Ruotsia ei tarvitse opinnoissa kuin siinä pakollisessa virkamiesruotsin suorituksessa.
On täysin käsittämätöntä että englanti on edelleen vapaaehtoinen kieli mutta turhaakin turhempi ruotsi pakollinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 13:58"]
En siis millään tapaa voi allekirjoittaa AP:n (ja/tai linkin Salovaaran) näkemystä, että juuri se pakkoruotsin aikaistaminen tappaisi A2-kielet, sillä niitä nyt ei muutenkaan ole kaikissa kouluissa tai edes paikkakunnilla saatavilla.
T: 90-luvulla syntynyt.
[/quote]
Ei kaikissa mutta kyllä suurimmassa osassa on ja kunnan sisällä voi aina vaihtaa toiseen kouluun, siihen missä A2-opetusta järjestetään. Se on jo nyt nähtävillä että 2005-syntyneet eivät todennäköisesti A2-kieltä enää valitse, kiitos pakkoruotsin. Monet opetusryhmät ovat nytkin olleet nipin napin sen rajan yli että opetus järjestetään. Jos vaikka viidennes jää pois uuden ops:n myötä, tarkoittaa se varsin usein tilannetta jossa saksaa, ranskaa tai venäjää ei enää ole mahdollista aloittaa alakoulussa.
Alakouluikäisten vanhemmat usein päättävät, mitä kieliä lapsi opiskelee. Oman kokemuksen perusteella usein A2-kielenä saksaa opiskelevien lasten taidot ja motivaatio ovat oikeasti surkeita. Huolimatta siitä, että lapsi opiskelee saksaa esim. jo kolmatta vuotta, kaikki eivät osaa edes lukusanoja. Käytännössä ei siis osata mitään. Ehkä on parempi, että lapset kuitenkin valitsevat itse sitten kasilla tai seiskalla valinnaisia kieliä, niitä, joita itse haluavat, jolloin motivaatio on parempi. Eteneminen on lyhyissä kielissä nopeampaa mutta usein myös tuloksekkaampaa, kun peruskieliopin käsitteet ovat hallussa. Esim. alakoulussa saksan akkusatiivin opettaminen on haasteellista, kun porukka ei osaa sita suomen kielessäkään. Aikamuodoista A2-saksassa perfekti tulee vasta kuutosella, eli vauhti ei tosiaan päätä huimaa. Oikeastaan lyhyen kielen ja pitkän kielen ero tulee esiin vasta lukiossa, A-saksaa opiskelleiden taidot on tokalla ja kolmosella jo ihan kivat, mikä johtuu kyllä paljon lukion kursseista. A-saksaa ysillä opiskelevien taidot ovat oikeasti yllättävän huonot, mikä johtuu tuosta kovin verkkaisesta alusta. Ja voihan esim. saksan yläasteella aloittavat valita runsaasti kursseja lukiossa, jolloin kielitaito kehittyy ihan mukavaksi. Motivaatio on se, mikä oikeasti vaikuttaa, ei ne opiskeluihin kuluvat vuodet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos pakko on tuo, sitten pitää opiskella sitä ruotsia vain sen verran, että pääsee nippa nappa läpi ja kuluttaa energia oikeasti tärkeiden kielten opiskeluun. Ei maailmalla ruotsilla pärjää.
Nostan hattua nro.9 perusteluille. Pakkoruotsista (eli kouluaineesta) on aivan turha kiistellä niin kauan kun Suomi on muodollisesti kaksikielinen maa. Palataan tähän pakkoruotsijankkailuun sitten jos/kun perustuslakia on muutettu. Siihen asti sekä ruotsi että englanti voivat mielestäni molemmat olla pakollisia kieliä alakoulussa. Koulussa on tarkoitus tehdä kovasti työtä ja oppia, eikä silitellä päitä ja voivotella kun kaikki ei olekaan niin hauskaa. Kommentoikaa hyvät ihmiset mieluummin perustuslakia kuin jotain yksittäistä kouluainetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 13:42"]
Ongelma on se, että ala-asteella ei voi jatkossa lukea muita kieliä kuin ruotsia ja englantia. A-kieli on kuitenkin ihan eri juttu kuin yläasteella aloitettava lyhyt kieli.
[/quote]
Kyllä VOI lukea, jos haluaa, silloin kun minä kävin koulua ei edes voinut. Koko mahdollisuutta ei silloin ollut. Eli edelleen, missä se valtava ONGELMA tässä on? Ja lisäksi, oon siis tuo vastaaja kaksi, mun lyhyt kieli oli toi englanti, ja edelleen, kyllä sillä pärjää erinomaisesti (jopa opiskelee ko. kielellä, jos vaan viitsii opetella sen kunnolla).
Ruotsin vastustajat alapeukuttavat viestejä, joissa ruotsin opetusta ja oppimista pidetään hyvänä ja helppona asiana... Ovat varmaan myös imetys- ja kotihoitofanaatikkoja.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 14:23"]
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 13:58"]
En siis millään tapaa voi allekirjoittaa AP:n (ja/tai linkin Salovaaran) näkemystä, että juuri se pakkoruotsin aikaistaminen tappaisi A2-kielet, sillä niitä nyt ei muutenkaan ole kaikissa kouluissa tai edes paikkakunnilla saatavilla.
T: 90-luvulla syntynyt.
[/quote]
Ei kaikissa mutta kyllä suurimmassa osassa on ja kunnan sisällä voi aina vaihtaa toiseen kouluun, siihen missä A2-opetusta järjestetään. Se on jo nyt nähtävillä että 2005-syntyneet eivät todennäköisesti A2-kieltä enää valitse, kiitos pakkoruotsin. Monet opetusryhmät ovat nytkin olleet nipin napin sen rajan yli että opetus järjestetään. Jos vaikka viidennes jää pois uuden ops:n myötä, tarkoittaa se varsin usein tilannetta jossa saksaa, ranskaa tai venäjää ei enää ole mahdollista aloittaa alakoulussa.
[/quote]
Missäs tämä on "nähtävissä"? Oman -05 syntyneen kouluun on tulossa 2, siis KAKSI, espanjanryhmää ja 1 ruotsinkielen ryhmä eli käytännössä koko ikäluokka ottaa A2-kielen.
monissa kunnissa annetaan mimimi määrä opetusta näin esim Helsingissä. Kun Helsingissä valitsee A2-kielen pääse vasta opatusta eniten tarjoajien rinnalle.
eli jos hesalainen lapsi ei valitse A2-kieltä ja meidän lapsi valitsee niin lapseni saa jopa 4 viikkotuntia vähemmän opetusta. Kun Helsingissä näytti vielä käytettävän liikuntaan yksi viikkotunti enemmän kuin meidän kunnassa on jo 5 viikotunnin ero helsikiläisen lapsen tappioksi opetuksessa. Tuosta taitaa tulla melkein yhden lukuvoden oppimäärän ero. Ja tämä siis käytännössä alakoulun puolella.
A2-kielen valinta ei ole pois kuin siltä lapselta. Kunta on iloinen kun se säästää rahaa.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 14:36"]
Jos pakko on tuo, sitten pitää opiskella sitä ruotsia vain sen verran, että pääsee nippa nappa läpi ja kuluttaa energia oikeasti tärkeiden kielten opiskeluun. Ei maailmalla ruotsilla pärjää.
[/quote]
Miksi ei samalla energialla opiskele sitä ruotsia kunnolla? Sitä paitsi Ruotsiin pääsee helposti töihin, jos Suomessa ei ura urkene. On tietysti hyvä, jos osaa ruotsia siinä kohtaa... On paremmat palkatkin siellä ja lähellä kotomaata.
Ylivoimaisesti suurin osa suomalaisista jää töihin Suomeen. Siinä kohtaa on ihan yhdentekevää, onko opiskellut yläkoulussa kaksi vuotta saksaa vai ei. Ne jotka (joiden vanhemmat) himoitsevat vieraille maille, voivat mennä opiskelemaan niitä ylimääräisiä kieliä harrastuksenaan vaikka kansalaisopistoon.
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 14:41"]
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 14:23"]
[quote author="Vierailija" time="05.03.2015 klo 13:58"]
En siis millään tapaa voi allekirjoittaa AP:n (ja/tai linkin Salovaaran) näkemystä, että juuri se pakkoruotsin aikaistaminen tappaisi A2-kielet, sillä niitä nyt ei muutenkaan ole kaikissa kouluissa tai edes paikkakunnilla saatavilla.
T: 90-luvulla syntynyt.
[/quote]
Ei kaikissa mutta kyllä suurimmassa osassa on ja kunnan sisällä voi aina vaihtaa toiseen kouluun, siihen missä A2-opetusta järjestetään. Se on jo nyt nähtävillä että 2005-syntyneet eivät todennäköisesti A2-kieltä enää valitse, kiitos pakkoruotsin. Monet opetusryhmät ovat nytkin olleet nipin napin sen rajan yli että opetus järjestetään. Jos vaikka viidennes jää pois uuden ops:n myötä, tarkoittaa se varsin usein tilannetta jossa saksaa, ranskaa tai venäjää ei enää ole mahdollista aloittaa alakoulussa.
[/quote]
Missäs tämä on "nähtävissä"? Oman -05 syntyneen kouluun on tulossa 2, siis KAKSI, espanjanryhmää ja 1 ruotsinkielen ryhmä eli käytännössä koko ikäluokka ottaa A2-kielen.
[/quote]
Meidänkin lapsen koulusta pitäisi muodostua ainakin yksi A2-kieliryhmä. Meillä kunta vaihtoi A2-kielen alkamaan 4. luokalta jolloin opetus tasoittuu 2+2+2 kun aiemmin oli 3+3.
Minä hakkaan nettiohjelmaan sanoja ja lapsi sitten niiden kautta harjoittelee sanojen kirjoittamista ja muistamista erilaisten pelien ja testien avulla. kirjasta sanojen lukeminen on tylsää.
No, sit sen kolmannen vieraan kielen voi aloittaa 7. luokalla, niin kuin aikoinaankin tehtiin. Mikä tässä on nyt taas on se ongelma? Itse aloitin 3. luokalla yhden vieraan kielen opiskelut ja 7. luokalla kaksi kieltä. Lukiossa otin sitten vielä yhden kielen lisää. Enkä yhdestäkään M huonompaa arvosanaa kirjoittanut YO-kokeessa kirjoittanut. Ja oikeasti elämässäni olen niistä vain yhtä työelämässä tarvinnut, englantia. Ja aika monessa kansainvälisessä firmassa töitä tehnyt, nytkin saksalainen konserni, mutta kaikki työkolleegat on joko Suomesta tai UKsta.