Ahdistaa kun itse junnaa paikallaan ja muut vaihtaa asuinpaikkaa ties monennettako kertaa
Itse olen asunut samassa talossa koko ikäni. Minulle siis tuli aikoinaan mahdollisuus jäädä yksin asumaan lapsuudenkotiini. Jäin ja yhä edelleen kolmekymppisenä tässä asun.
Ihmiset ympärilläni, tutu ja muut ovat vaihtaneet asuinpaikkaa ties kuinka monta kertaa.
Olen tosi yksinäinen, ei ystäviä eikä parisuhdetta, ja oma motivaationi vaihtaa asuinpaikkaa on todella olematon. Haluaisin kuitenkin elämässä eteenpäin. En kuitenkaan yksin. Olen tosi ahdistunut ja mietin henkeni riistämistä päivittäin.
Kommentit (11)
Näyttää siltä, että ongelma on joku muu kuin asuinpaikka. Ei asuinpaikan muutos merkitse automaattisesti elämässä eteenpäin menoa. Toki se voi myös piristää jos tuntuu,että muuttaminen olisi se liikkeelle pistävä voima. Kannattaa hakea apua tuohon ahdistukseen ja itsensä tappamisajatuksiin. Soita vaikka johonkin auttavaan puhelimeen alkuun.
Juuri yhden muuton tehneenä olen sitä mieltä, että mielelläni en muuttaisi enää ikinä (vaikka muuttainen kyllä taitaa olla kuitenkin järkevää jossain vaiheessa). Eli nyt on AP:n ongelmat tosiaan muualla kuin siinä muutossa, ei se muuttaminen autuaaksi tee jos elämä muuten on kunnossa.
Ulkoapäin sun elämäntapa voi näyttäytyä tosi hienona monen mielestä. Mutta jos se ei ole syvällisemmin oma valinta, asialle kannattaa tehdä jotain. Itse ehdotan keskusteluapua. Voit myös miettiä, mikä sinulle on merkityksellistä (vaikka olis muuta kuin asuinpaikka). Mitä ajattelet?
Vierailija kirjoitti:
Ulkoapäin sun elämäntapa voi näyttäytyä tosi hienona monen mielestä. Mutta jos se ei ole syvällisemmin oma valinta, asialle kannattaa tehdä jotain. Itse ehdotan keskusteluapua. Voit myös miettiä, mikä sinulle on merkityksellistä (vaikka olis muuta kuin asuinpaikka). Mitä ajattelet?
Miten elämäntapani voisi näyttäytyä jollekin hienona??
Ap
Kavereita voi saada esim. yhdistyksistä ja vapaaehtoistyöstä tai opiskelusta/kursseilta.
Kirjoitit, että asut talossa. Arvelin, että omakotitalossa? Voi näyttäytyä hyvänä ympäristönä korona- & etätyöaikana. Juurtumista arvostetaan, samoin sitä, jos ei matkusta ja saastuta paljon... Asutko maalla?
Soita ystäville edes. Aloita joku harrastus.
Mitä jos vaan laitat asunnon myyntiin ja muutat sinne missä kaverit ovat, siis jos he ovat pysyvästi aloillaan, eivätkä muuta vähän väliä johonkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ulkoapäin sun elämäntapa voi näyttäytyä tosi hienona monen mielestä. Mutta jos se ei ole syvällisemmin oma valinta, asialle kannattaa tehdä jotain. Itse ehdotan keskusteluapua. Voit myös miettiä, mikä sinulle on merkityksellistä (vaikka olis muuta kuin asuinpaikka). Mitä ajattelet?
Miten elämäntapani voisi näyttäytyä jollekin hienona??
Ap
Aavistatko, että moni muuttaa koska pelkää juurtumista ja kiintymistä, jota myös paikalleen jämähtämiseksi nykyään kutsutaan?
Itse olen nyt tykästynyt nykyiseen asuinpaikkaani siinä määrin, että aion jämähtää tähän tuleviksi vuosiksikin. Nyt viisi vuotta takana ja asun yksin.
Ei kannata matkia muiden touhuja (touhotusta) vaan kuunnella omaa oloaan. Monihan asuu edelleen kotikulmillaan koko elämänsä. Mitä pahaa siinä on, kunhan tuntee että jokin etenee korvien välissä. Mikä taas edellyttää jonkinlaisten uusien sytykkeiden hakemista elämään.
30 v. on nuori ja ehtii tehdä muutoksia elämässä.
Ota heti yhteyttä mielenterveystoimistoon ja puhu ammattilaiselle itsemurha-aikeistasi.
Asuinpaikka ja sen vaihtumattomuus ei kuulosta syyltä tuollaiseen huoleen.
Jos sinulla ei ole motivaatiota muuttaa, miksi sitten haikailet muuton perään? Rinnastatko sen elämässä eteenpäin pääsemiseen? Ymmärrän tietenkin, jos muuttaa työn, parisuhteen tai opiskelun perässä.
Itse muutto ei kuitenkaan ole mikään ratkaisu ongelmiin. Moni yrittää paeta maisemaa vaihtamalla mielenterveysongelmiaan, jotka seuraavat kyllä perässä.