Kerro syitä miksi lapsia ei kannata tehdä.

maapallon ylikansoittuminen.

Niitä on itsellä jo tarpeeksi:)

mielenterveysongelmat.

Ei sisimmässään kaipaa omia lapsia; ei pysty antamaan lapselle kaikkea oleellista, mitä lapsi tarvitsee; itsellä tai puolisolla perinnöllisiä vikoja. Eivätkö nämäkin syyt ole jo riittäviä.

Hiljaisuus, yöunet ja oma rauha menetetty vuosiksi. Ei voi heittäytyä laiskottelemaan, kun pitää kokata, siivota ja huolehtia lapsesta 24/7. Lisäksi suuri taloudellinen menoerä, myös tilavampi asunto vaaditaan... Tuossa aluksi muutama syy.

Elämä on paskimmillaan todella paskaa.

Mun 21-vuotias lapseni ei pidä mitään yhteyttä enkä mä halua tekohengittää tätä suhdetta. Ihmettelen vaan välillä kummaa fiilistä. Mulla oli joskus lapsi, mutta nyt ei enää ole - kannattiko edes tehdä. Olihan se hauskaa, silloin kun lapsi asui kotona, mutta nyt yhteydenpidon kuihtuminen ahdistaa sen verran, etten ole varma, olisiko parempi jos ei lasta olisikaan.

1. jos ei halua omia lapsia

2. jos ei halua lapsiperhe-elämää (tällöin kannattaa vältellä myös uusperheelliseksi joutumista)

3. maapallon ylikansoitus

4. jos on huonot geenit

Lapsia hankkinut ei välttämättä ymmärrä, kuinka paljon enemmän aikaa ja energiaa lapsettomalle jää, kun hänen ei tarvitse huolehta lapsen hoitamisesta. Lapsettomana ehdit  harrastaa mutta myös rentoutua, jaksat omistautua itsellesi tärkeille asioille ja pystyt pitämään elämänrytmisi sellaisena kuin haluat. Lapsiperhearjen pyörittämiseen liittyvät vVastuut, velvoitteet ja vaatimukset eivät paina niskassasi.

Lapsettomat ovat tyytyväisempiä parisuhteisiinsa kuin vanhemmat. Lapsettomat pariskunnat jaksavat todennäköisemmin selvittää asiat puhumalla huutamisen sijaan,  pystyvät harrastamaan seksiä aina kun huvittaa ja ehtivät viettää paljon aikaa yhdessä. Lapsettomassa parisuhteessa ei tarvitse sovitella yhteen äidin ja naisen rooleja. Spontaaniuteen säilyy myös hyvät mahdollisuudet.

Rahaakaan ei sovi unohtaa. Elintasosi on paljon parempi kuin saman verran tienaavalla vanhemmalla.  Voit asua paremmin, matkustaa enemmän, ostaa kivampia asioita ja antaa anteliaammin hyväntekeväisyyteen. Lisäksi kun sinulla ei ole suita ruokittavanasi, saat ihan itse päättää siitä, mihin käytät rahasi.

Vapaa-ajasta

Lapsettomat voivat kuluttaa voimavaransa harrastuksen parissa, joka ei tyydytä enää vanhempana, kun hedelmällinen aikakin on ajanut ohitse. Esim hyvin koulutettu koira on lyhytikäinen ja taas täytyy aloittaa alusta.Lisäksi lemmikin pitäminen sitoo. Koiraa täytyy jaksaa käyttää ulkona oli sää minkälainen tahansa.

Nähty on, että lapsettomat osaavat tehdä elämästään yhtä vaikeaa kuin lastenkin kanssa.

Ne huutaa aina niiko sirkkeli.

1. Ei halua lapsia.

2. Ei pysty huolehtimaan lapsesta.

Huoli lapsesta. Pelko että tätä aletaan kiusaamaan koulussa, kaikki neuvolakäynnit yma kyttäämiset, asiasi kuuluvat kaikille. Valtava vastuu.

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 14:42"]Vapaa-ajasta

Lapsettomat voivat kuluttaa voimavaransa harrastuksen parissa, joka ei tyydytä enää vanhempana, kun hedelmällinen aikakin on ajanut ohitse. Esim hyvin koulutettu koira on lyhytikäinen ja taas täytyy aloittaa alusta.Lisäksi lemmikin pitäminen sitoo. Koiraa täytyy jaksaa käyttää ulkona oli sää minkälainen tahansa.

Nähty on, että lapsettomat osaavat tehdä elämästään yhtä vaikeaa kuin lastenkin kanssa.
[/quote]

En pidä lapsista, enkä lemmikkieläimistä, siksi en niitä hanki. Tunnen, että elämäni on näin paljon onnellisempaa, vapaampaa ja huolettomampaa.

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 14:19"]

Mun 21-vuotias lapseni ei pidä mitään yhteyttä enkä mä halua tekohengittää tätä suhdetta. Ihmettelen vaan välillä kummaa fiilistä. Mulla oli joskus lapsi, mutta nyt ei enää ole - kannattiko edes tehdä. Olihan se hauskaa, silloin kun lapsi asui kotona, mutta nyt yhteydenpidon kuihtuminen ahdistaa sen verran, etten ole varma, olisiko parempi jos ei lasta olisikaan.

[/quote]

Huh, no kai osaat arvostaa sitä, että lapsesi on kuitenkin elollinen olento -kokee onnea ja iloa (ainakin välillä)? Olet luonut elämän, joka ei ole osa sinua. Minun mielestä on kamalaa sanoa noin, niin kuin toisen elämällä ei olisi itseisarvoa, ja kun hän pidä sinuun yhteyttä, olisi yks ja sama jos ei olisi olemassa?

Toivon ettei ihan noin kuitenkaan tarkoittanut. Lapsesi on itsenäistymässä tällä hetkellä kodistaan, silloin yhteydenpito ei ole ensisijaisesti mielessä, vaan jonkinlaista murkkumaisuuttakin saattaa olla käytöksessä. Usko pois, noin on monissa muissakin perheissä, ja niissä vanhemmat pitävät "väkisin" itse yhteyttä, mutta lasten lähestyessä kolmeakymppiä tilanne alkaa muuttua ja lapsetkin alkavat pitää vastavuoroisesti yhteyttä. Kovasti tuomitset vielä kuitenkin niin nuoren lapsesi, jolla on tällä hetkellä mahdollisesti opintoja, töitä, omien ihmissuhteiden luontia jne. Harvalla ne aikuiset lapset viikottain soittelee -tai joillain edes kuukausittain. Se siinä pesästä lentämisessä osittain onkin tarkoitus.

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 15:03"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 14:19"]

Mun 21-vuotias lapseni ei pidä mitään yhteyttä enkä mä halua tekohengittää tätä suhdetta. Ihmettelen vaan välillä kummaa fiilistä. Mulla oli joskus lapsi, mutta nyt ei enää ole - kannattiko edes tehdä. Olihan se hauskaa, silloin kun lapsi asui kotona, mutta nyt yhteydenpidon kuihtuminen ahdistaa sen verran, etten ole varma, olisiko parempi jos ei lasta olisikaan.

[/quote]

Huh, no kai osaat arvostaa sitä, että lapsesi on kuitenkin elollinen olento -kokee onnea ja iloa (ainakin välillä)? Olet luonut elämän, joka ei ole osa sinua. Minun mielestä on kamalaa sanoa noin, niin kuin toisen elämällä ei olisi itseisarvoa, ja kun hän pidä sinuun yhteyttä, olisi yks ja sama jos ei olisi olemassa?

Toivon ettei ihan noin kuitenkaan tarkoittanut. Lapsesi on itsenäistymässä tällä hetkellä kodistaan, silloin yhteydenpito ei ole ensisijaisesti mielessä, vaan jonkinlaista murkkumaisuuttakin saattaa olla käytöksessä. Usko pois, noin on monissa muissakin perheissä, ja niissä vanhemmat pitävät "väkisin" itse yhteyttä, mutta lasten lähestyessä kolmeakymppiä tilanne alkaa muuttua ja lapsetkin alkavat pitää vastavuoroisesti yhteyttä. Kovasti tuomitset vielä kuitenkin niin nuoren lapsesi, jolla on tällä hetkellä mahdollisesti opintoja, töitä, omien ihmissuhteiden luontia jne. Harvalla ne aikuiset lapset viikottain soittelee -tai joillain edes kuukausittain. Se siinä pesästä lentämisessä osittain onkin tarkoitus.

[/quote]

Tuota, miksi elämällä olisi itseisarvo? Miksi uuden ihmiselämän luominen on hyvä asia?

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 15:06"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 15:03"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 14:19"]

Mun 21-vuotias lapseni ei pidä mitään yhteyttä enkä mä halua tekohengittää tätä suhdetta. Ihmettelen vaan välillä kummaa fiilistä. Mulla oli joskus lapsi, mutta nyt ei enää ole - kannattiko edes tehdä. Olihan se hauskaa, silloin kun lapsi asui kotona, mutta nyt yhteydenpidon kuihtuminen ahdistaa sen verran, etten ole varma, olisiko parempi jos ei lasta olisikaan.

[/quote]

Huh, no kai osaat arvostaa sitä, että lapsesi on kuitenkin elollinen olento -kokee onnea ja iloa (ainakin välillä)? Olet luonut elämän, joka ei ole osa sinua. Minun mielestä on kamalaa sanoa noin, niin kuin toisen elämällä ei olisi itseisarvoa, ja kun hän pidä sinuun yhteyttä, olisi yks ja sama jos ei olisi olemassa?

Toivon ettei ihan noin kuitenkaan tarkoittanut. Lapsesi on itsenäistymässä tällä hetkellä kodistaan, silloin yhteydenpito ei ole ensisijaisesti mielessä, vaan jonkinlaista murkkumaisuuttakin saattaa olla käytöksessä. Usko pois, noin on monissa muissakin perheissä, ja niissä vanhemmat pitävät "väkisin" itse yhteyttä, mutta lasten lähestyessä kolmeakymppiä tilanne alkaa muuttua ja lapsetkin alkavat pitää vastavuoroisesti yhteyttä. Kovasti tuomitset vielä kuitenkin niin nuoren lapsesi, jolla on tällä hetkellä mahdollisesti opintoja, töitä, omien ihmissuhteiden luontia jne. Harvalla ne aikuiset lapset viikottain soittelee -tai joillain edes kuukausittain. Se siinä pesästä lentämisessä osittain onkin tarkoitus.

[/quote]

Tuota, miksi elämällä olisi itseisarvo? Miksi uuden ihmiselämän luominen on hyvä asia?

[/quote]

Uuden ihmiselämän luomisella ei tosiaankaan ole mitään lähtökohtaisesti positiivista itseisarvoa. Yksi hyvä syy olla tekemättä lapsia on se, että niistä lapsista hyvinkin saattaa tulla ihmisiä, joiden kanssa ei ole mitään yhteistä eikä ollenkaan synkkaa. Pienenä se ei vielä ilmene kun ovat sinusta riippuvaisia, mutta lapset kasvavat nopeasti.

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 15:06"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 15:03"]

[quote author="Vierailija" time="02.03.2015 klo 14:19"]

Mun 21-vuotias lapseni ei pidä mitään yhteyttä enkä mä halua tekohengittää tätä suhdetta. Ihmettelen vaan välillä kummaa fiilistä. Mulla oli joskus lapsi, mutta nyt ei enää ole - kannattiko edes tehdä. Olihan se hauskaa, silloin kun lapsi asui kotona, mutta nyt yhteydenpidon kuihtuminen ahdistaa sen verran, etten ole varma, olisiko parempi jos ei lasta olisikaan.

[/quote]

Huh, no kai osaat arvostaa sitä, että lapsesi on kuitenkin elollinen olento -kokee onnea ja iloa (ainakin välillä)? Olet luonut elämän, joka ei ole osa sinua. Minun mielestä on kamalaa sanoa noin, niin kuin toisen elämällä ei olisi itseisarvoa, ja kun hän pidä sinuun yhteyttä, olisi yks ja sama jos ei olisi olemassa?

Toivon ettei ihan noin kuitenkaan tarkoittanut. Lapsesi on itsenäistymässä tällä hetkellä kodistaan, silloin yhteydenpito ei ole ensisijaisesti mielessä, vaan jonkinlaista murkkumaisuuttakin saattaa olla käytöksessä. Usko pois, noin on monissa muissakin perheissä, ja niissä vanhemmat pitävät "väkisin" itse yhteyttä, mutta lasten lähestyessä kolmeakymppiä tilanne alkaa muuttua ja lapsetkin alkavat pitää vastavuoroisesti yhteyttä. Kovasti tuomitset vielä kuitenkin niin nuoren lapsesi, jolla on tällä hetkellä mahdollisesti opintoja, töitä, omien ihmissuhteiden luontia jne. Harvalla ne aikuiset lapset viikottain soittelee -tai joillain edes kuukausittain. Se siinä pesästä lentämisessä osittain onkin tarkoitus.

[/quote]

Tuota, miksi elämällä olisi itseisarvo? Miksi uuden ihmiselämän luominen on hyvä asia?

[/quote]

Syntymästä lähtien, se toinen ihminen on yksilö tunteineen, tahtoineen, haluineen, pelkoineen kaikkineen. Syntymästä lähtien tuo lapsi ei ole osa sinua, vaan erillinen yksilö jonka elämällä on on sama arvo, kuin sinunkin elämällä. Itseisarvolla tarkoitan sitä, että yhdenkään ihmisen elämän arvo ei tule toisen yksilön kautta. Eli toisin sanoen, lapsen arvo ei ole siitä kiinni, kuinka hän täyttää jonkun kuvitellun toiveen vanhemmalleen. 

Tuntuu että joillakin vanhemmilla/tulevilla vanhemmilla on hankala ymmärtää, että siitä lapsesta kasvaa ihminen. Ihan oikea ihminen, samanlainen kuin sinä ja minä. Jos oletat että tarkoitin että kaikkien pitäisi hankkia lapsia, niin käsitit väärin. En tarkoita että lasten hankinta on itseisarvo, vaan tarkoitan sitä että se aikuinen lapsi elää omaa elämäänsä, eikä hänen olemassolon arvokkuutta voi määrittää sen mukaan, kuinka onnelliseksi tekee vanhempansa.

Minun mielestä usein ei ole mitään järkeä hankkia lapsia siis, mutta kun se lapsi on syntynyt, hän ei ole enää potentiaalinen lapsi -jonka olemassaolon merkityksestä voisi puhua että sama jos ei olisi syntynytkään. Hän on syntynyt, ja on ihminen, jonka elämällä on itseisarvo sellaisenaan. Jokainen lapsi on vain lainassa. 

16

miulle jääny mielleen tää http://osjmblogi.blogspot.fi/2013/11/raskauden-oppikirja.html =D Tuo jälkee en tahokka lapsia!

Synnytys on tuskaa.

Repii pill*n riekaleiksi.