Asetatko lapsesi edun omasi edelle?
...ja missä tilanteissa?
Itse asetan monesti. Lapset syövät ennen minua, harrastuksensa maksetaan ensin, sitten vasta ostan itselleni jotain, jos jää rahaa jne.
Kommentit (39)
Ruokapöytään ei mennä ennenkuin pöytä katettu oli lapsi tai ei. Ruoka syödään yhdessä ja samaa ruokaa. Eriasia jos on allerginen lapsi, keliakia jne. Muuten täytyy käydä sama ruoka. Ellei kelpaa niin kylmästi lautanen pois ja se on siinä.
Tilanteen mukaan. Toki lähtökohtaisesti ajattelee ensin lasta josta on vastuussa, mutta en näe syytä miksi pitäisi uhrautua niin että luopuu kaikesta omastaan ja lapset aina ensin. Mun mielestä osa kasvatusta on sekin että lapsi oppii odottamaan omaa vuoroaan ja ymmärtämään ettei kaikkea voi aina saada eikä jokapaikkaan voi aina päästä. Jopa sen että äidilläkin voi olla omia menoja.
Meitä on kaksi vanhempaa ja jaetaan vastuuta joten kumpikin saa myös omaa aikaa harrastuksille tai vaikka kavereiden tapaamiselle jos ja kun sitä haluaa. Myös parisuhdeaikaa on järjestetty. Lapsia ei tietenkään koskaan jätetä heitteille ja suurin osa asioista tehdään heidän kanssaan yhdessä.
Syömiset hoidetaan yhdessä jos ei ole jotain erityissyytä miksi jonkun pitää syödä ensin. Tavaroita hankitaan sen mukaan mikä koetaan parhaaksi, on tilanteita joissa aikuisen hankinta menee lapsen hankinnan edelle. Ilman ruokaa, vaatteita ja tarpeellisia tavaroita ei kyllä kukaan jää. Silti joskus lapsenkin on hyvä vähän aikaa odotella ennen kuin toiveensa toteutuu.
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 10:05"]
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 09:35"]
...ja missä tilanteissa?
Itse asetan monesti. Lapset syövät ennen minua, harrastuksensa maksetaan ensin, sitten vasta ostan itselleni jotain, jos jää rahaa jne.
[/quote] yhdessä syödään, rahaa meneviä harrastuksia ei ole, myöhemmin ostin harrastukseen liittyviä juttuja jotka maksoi lähelle 2000,00 soittamiseen liittyviä, itse ostan myös vaatteita, emn kulje kirpputori rytkyissä
[/quote]
miten kirpputorit liittyvät lasten etuun?
veikkaan että moni kulkisi mielellään kirppisvaatteissa, jos saisi harrastaa mitä haluaa, ei tarvitsisi kuunnella perheriitoja jatkuvasti tai huolehtia pikkusisaresta vanhempien harrastaessa omiaan.
Elän onnettomassa parisuhteessa sen takia etten halua rikkoa lasten perhettä. Pankaa paremmaksi.
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 10:02"]
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 09:35"]
...ja missä tilanteissa?
[/quote]No esim. hiihtoloma.
Pidin töistä hiihtolomaa samaan aikaan kuin lapsilla on koulusta loma. Jos ajattelisin vain itseäni niin en toki valitsisi lomaviikoksi tätä kallista ja tungoksellista viikkoa ja tekisi "lapsellisia" puuhia.
Olen lomalla käynyt katsomassa lastenleffaa, lillunut kylpylässä ja laskettelukeskuksen lastenrinteissä. On syöty Hesessä ja tehty jauhelihatortilloja kotona. Olen pelannut tylsiä lautapelejä ja ollut pulkkamäessä vaikka mieluummin tekisin jotain ihan muuta itsekseni tai kaksin miehen kanssa.
[/quote]Miksi sinusta lasten kanssa vietetty aika on tylsää?
Minusta kaikkien perheenjäsenten toiveet otetaan huomioon, ja joskus se saattaa olla hiukan tylsää. Mutta kun oikeasti menee mukaan, niin moni asia muuttuu ihan kivaksi. Kyllä mun lapsikin on tullut mukaan ostoksille, oopperaan museoihin, vaikkei olisi kiinnostanut. Tosin usein hänelläkin on ollut ihan hauskaa yllättäen.
Toki lapsen etu menee joskus edelle. Esim muutto on nyt pois laskuista, koska lapsen koulu ja ystävyyssiteet menee oman mukavuudn edelle.
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 10:09"]
Tilanteen mukaan. Toki lähtökohtaisesti ajattelee ensin lasta josta on vastuussa, mutta en näe syytä miksi pitäisi uhrautua niin että luopuu kaikesta omastaan ja lapset aina ensin. Mun mielestä osa kasvatusta on sekin että lapsi oppii odottamaan omaa vuoroaan ja ymmärtämään ettei kaikkea voi aina saada eikä jokapaikkaan voi aina päästä. Jopa sen että äidilläkin voi olla omia menoja.
Meitä on kaksi vanhempaa ja jaetaan vastuuta joten kumpikin saa myös omaa aikaa harrastuksille tai vaikka kavereiden tapaamiselle jos ja kun sitä haluaa. Myös parisuhdeaikaa on järjestetty. Lapsia ei tietenkään koskaan jätetä heitteille ja suurin osa asioista tehdään heidän kanssaan yhdessä.
Syömiset hoidetaan yhdessä jos ei ole jotain erityissyytä miksi jonkun pitää syödä ensin. Tavaroita hankitaan sen mukaan mikä koetaan parhaaksi, on tilanteita joissa aikuisen hankinta menee lapsen hankinnan edelle. Ilman ruokaa, vaatteita ja tarpeellisia tavaroita ei kyllä kukaan jää. Silti joskus lapsenkin on hyvä vähän aikaa odotella ennen kuin toiveensa toteutuu.
[/quote]
Juuri näin. Jos lapsella on joku kalliimpi tarve ja yhtä aikaa on ihan pakko ostaa autoon vaikka uudet renkaat, että pääsen töihin, niin ne renkaat kyllä ostetaan ensin. Sama vaatteissa, sille ostetaan joka tarvitsee.
Ei se raha ratkaise tässä. On paljon hyvätuloisten lapsia, jotka on aivan henkisesti nujerrettuja jo ennen kouluikää.
se lto
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 09:35"]
...ja missä tilanteissa?
Itse asetan monesti. Lapset syövät ennen minua, harrastuksensa maksetaan ensin, sitten vasta ostan itselleni jotain, jos jää rahaa jne.
[/quote]
Mellä tosissaan syödään yhdessä, jos ei ole mitään erityistä syytä syödä eriaikoihin.
Harrastukset on kaikille valittu sen mukaan että niihin on varaa, ei niin että äiti joutuu jättämään omat tarpeelliset hankintansa tekemättä jotta lapsi pääsee kalliiseen harrastukseensa.
arvostan myös itseäni niin että minun tarpeeni ja haluni huomioidaan myös perheen hankinnoissa. En halua olla mikään uhrautuva äiti joka käyttää kaikki rahat perheeseensä ja ostaa sitten vasta itselleen jotain jos muiden jälkeen jää varaa. Mun mielestä se antaa jo tosi kieroutuneen kuvan lapsille, nimimerkillä oma äiti oli tuollainen joka uhrasi kaiken lasten ja perheen eteen. Mulle jäi pitkään kuva ettei äidillä tai naisella ylipäätään ole oikeutta mihinkään omaan, että hän on vain muiden palvelija. Ja kun katsoo tällaisissa perheissä kasvaneita miehiä niin huh,huh.
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 10:11"]
Elän onnettomassa parisuhteessa sen takia etten halua rikkoa lasten perhettä. Pankaa paremmaksi.
[/quote]
otatko turpaasi?
Se on evoluution tulos se uhrautuvuus, ja täällähän on todettu ihmisen olevan eläin.
tiesittekö, että leijonalaumassa naaraat saalistavat yhdessä ja uros syö ensin, sitten pennut ja lopuksi naaraat.
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 10:12"]
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 10:02"]
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 09:35"]
...ja missä tilanteissa?
[/quote]No esim. hiihtoloma.
Pidin töistä hiihtolomaa samaan aikaan kuin lapsilla on koulusta loma. Jos ajattelisin vain itseäni niin en toki valitsisi lomaviikoksi tätä kallista ja tungoksellista viikkoa ja tekisi "lapsellisia" puuhia.
Olen lomalla käynyt katsomassa lastenleffaa, lillunut kylpylässä ja laskettelukeskuksen lastenrinteissä. On syöty Hesessä ja tehty jauhelihatortilloja kotona. Olen pelannut tylsiä lautapelejä ja ollut pulkkamäessä vaikka mieluummin tekisin jotain ihan muuta itsekseni tai kaksin miehen kanssa.
[/quote]Miksi sinusta lasten kanssa vietetty aika on tylsää?
Minusta kaikkien perheenjäsenten toiveet otetaan huomioon, ja joskus se saattaa olla hiukan tylsää. Mutta kun oikeasti menee mukaan, niin moni asia muuttuu ihan kivaksi. Kyllä mun lapsikin on tullut mukaan ostoksille, oopperaan museoihin, vaikkei olisi kiinnostanut. Tosin usein hänelläkin on ollut ihan hauskaa yllättäen.
Toki lapsen etu menee joskus edelle. Esim muutto on nyt pois laskuista, koska lapsen koulu ja ystävyyssiteet menee oman mukavuudn edelle.
[/quote]Sanoinko että lasten kanssa vietetty aika on tylsää (paitsi osa lautapeleistä)? Nautin silti enemmän aikuisten leffasta kuin Late Lampaasta. Laskettelu isoissa rinteissä on hienompaa kuin siisissä rinteissä. Oma lempiruoka on parempaa kuin lasten lempiruoka.
Kiva hiihtolomaviikko tämä on ollut. Aika monta tuntia päivässä olen kuitenkin tehnyt asioita joita en tekisi ilman lapsia tai jos ajattelisin vain itseäni.
Mies muuten piti oman hiihtolomansa jo aiemmin. Meni kavereidensa kanssa laskettelureissulle.
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 09:53"]
Kaikkihan niin tekevät. Paitsi jotkut vajakit, juopot, narkkarit, narsistit tai muuten vaan kusipäät. Niin ja tietysti myös tupakoitsijat. Eli valitettavasti aika helvetin iso porukka. Mutta eiköhän kaikki normaalit ihmiset ajattele ensin lapsen etua ja hyvinvointia.
[/quote]
Kyllä niitä valitettavasti on.
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 10:20"]
Se on evoluution tulos se uhrautuvuus, ja täällähän on todettu ihmisen olevan eläin.
tiesittekö, että leijonalaumassa naaraat saalistavat yhdessä ja uros syö ensin, sitten pennut ja lopuksi naaraat.
[/quote]
tiesitkö, että musta leski hämähäkki syö uroksen parittelun jälkeen?
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 10:23"]
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 10:20"]
Se on evoluution tulos se uhrautuvuus, ja täällähän on todettu ihmisen olevan eläin.
tiesittekö, että leijonalaumassa naaraat saalistavat yhdessä ja uros syö ensin, sitten pennut ja lopuksi naaraat.
[/quote]
tiesitkö, että musta leski hämähäkki syö uroksen parittelun jälkeen?
[/quote]
ja ihminenkö on lähempänä hämähäkkiä kuin leijonaa?
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 09:55"][quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 09:50"]
Mä ruokin aina lapset ennen kuin syön itse, mutta mies taas syö ite aamupalaa ja laittaa nälkäiset lapset kattomaan siksi aikaa lastenohjelmaa. Tästä olen mäkättänyt aika moneen kertaan ja pikkuhiljaa on alkanut oppia. Mies myös syö lapsille tarkoitettuja ruokia kysymättä oliko nää lapsille vai kaikille. Raivostuttavaa.
[/quote]
En ymmärrä tällaista perhe-elämää, missä lapsille on eri ruuat kuin aikuisille, jos nyt ei ihan äidinmaidosta rai pilteistä puhuta. Eikö ruokaa voisi laittaa kaikille, ja syödä pöydässä yhtä aikaa?
[/quote]
No toinen nimenomaan on vielä vauva jolle pitää syöttää aamupuurot, isompi syö jo itse puuronsa, mutta ei osaa sitä itse tehdä. Mä en jaksa alkaa itse toisella kädellä syömään samalla kun toisella kädellä syötän vauvaa vaan syön sitten rauhassa kun olen vauvan ruokkinut ja se pönkää lattialla menemään omia puuhastellen. Mikään ei ole niin ärsyttävää kuin syödä toisella kädellä kiireisesti. Päivällinen toki syödään yhtä aikaa kun mies on kotona ja voi siinä syötössä avittaa vuoron perään. Aamiaiset, lounaat ja välioalat hoitelen yksinäni.
Ajattelen ensin itseäni, sitten vasta lapsia. Minusta se on normaalia.
Samoilla linjoilla kuin vastaaja nro. 25. Tietysti lapsen etu on lähtökohtaisesti ykkösenä, mutta emme me lapsen "talutusnuorassa" elä, kyllä vanhemmatkin voivat välillä olla vähän itsekkäitä. Toki asiaa voi ajatella myös sitä kautta, että loppuviimein lapsen etu toteutuu parhaiten, kun vanhemmatkin voivat harrastaa, ostaa itselleenkin jotain kivaa ja niin edelleen.
[quote author="Vierailija" time="01.03.2015 klo 09:35"]
...ja missä tilanteissa?
Itse asetan monesti. Lapset syövät ennen minua, harrastuksensa maksetaan ensin, sitten vasta ostan itselleni jotain, jos jää rahaa jne.
[/quote] yhdessä syödään, rahaa meneviä harrastuksia ei ole, myöhemmin ostin harrastukseen liittyviä juttuja jotka maksoi lähelle 2000,00 soittamiseen liittyviä, itse ostan myös vaatteita, emn kulje kirpputori rytkyissä