MITEN EROTA KUMMIUDESTA? En millään kehdannut aikanaan kieltäytyä.

Vierailija kirjoitti:

Entä jos kummilasten vanhemmat eivät kuulu kirkkoon? Silti he ovat halunneet minut lapsensa kummiksi (oli nimiäiset). Minäkään en kehdannut kieltäytyä ja se harmittaa.

Häh? Etkö sä sitten ole tämän kummilapsen sisarus? 

Harmi kun kummiudesta ei voi erota. En olisi iki maailmassa halunnut sittenkään kaverin lapselle kummiksi. Ensin en meinannut suostua, mutta hän oli niin säälittävä joten suostuin...

Hän ruikutti puoli vuotta, kuinka haluaa minut kummiksi, kuinka ei ketään muuta voisi pyytää... Asiaan vaikuttaa myös se, että kummilapseni vauva-aika oli hankala ja ystäväni jatkuvasti masentunut ja valitti vain vauvasta. Lapsi selkeästi kärsii edelleen tästä äitinsä mielialasta. Olen yrittänyt tehdä lapseen tuttavuutta, mutta ystäväni käytöksen takia en vain tunnu saavan lapseen mitään sidettä.

Oikeastaan olen ymmärtänyt, että ystäväni on pettynyt, koska heillä ei ole lastenhoitajaa ja minusta ei tullut sellaista vaikka kummiksi pyysi... Nyt hän vielä muutti kauemmaksikin niin tapaamiset entistä hankalampaa järjestää