Olen niin onnellinen, ettei minulla ole lapsia!
Nuorena rakastin silloista poikaystävääni niin paljon, että olisin halunnut tehdä hänen kanssaan lapsia. Jälkikäteen ajatellen kyseessä oli vain epätoivoinen tarve sitoutua mieheen täydellisesti, ei oikeasti halu saada lasta. En vielä tuntenut itseäni, enkä tiennyt yhtään millainen elämä minulle sopisi tai millaista elämää haluaisin jatkossa viettää. Onneksi (?) poikaystäväni petti ja jätti, vaikka se silloin kovasti sattuikin.
Nyt olen muuttanut isoon kaupunkiin ja minulle on auennut täysin uusi maailma. Teen mielenkiintoista työtä ja vapaa-ajallani minulla on mielenkiintoisia harrastuksia. Elämässäni on ihania ystäviä ja tuttavia, jotka nauttivat samanlaisesta elämästä kuin minä. Kirsikkana kakun päällä minulla on ihana miesystävä ja meillä on paljon aikaa toisillemme - ja näin on jatkossakin, sillä emme lapsia aio hankkia. Kyllä nyt katuisin, jos olisin jäänyt kotikaupunkiini ja alkanut elää perinteistä perhe-elämää ensimmäisen poikaystävän kanssa (varsinkin, koska olisi todennäköisesti jättänyt, vaikka meillä olisikin ollut lapsi).
Ymmärrän, että oma elämäni saattaa kuulostaa kovinkin tyhjältä sellaisesta, jolla on tarve hoivata jälkikasvua ja joka rakastaa rutiineja sekä normaalia arkea. Siksi onkin niin tärkeää, että tuntee itsensä ja toiveensa elämältä ennen kuin lapsen tekoon ryhtyy. Olen niin onnellinen nykyisessä elämässäni ja toivotan yhtälaista onnea kaikille, jotka tänne asti jaksoitte lukea, oli teillä sitten lapsia tai ei. :)
Kommentit (62)
Siinä vaiheessa, kun muilla on lapsenlapsia -- on rippijuhlia, ylioppilasjuhlia, sukujouluja jne. -- sinä katselet tyhjää tuoppia ravintolassa.
Elämän täytteeksi tuskin riittää itsensä viihdyttäminen pidemmän päälle. Ne ihkuilemasi kaupungin riennot alkavat kyllästyttää kovinkin pian, vaikka nyt uutuus viehättää tuppukylästä tullutta.
Nykyisessä työssäni vanhusten parissa, olen huomannyt, että mikään ei katkeroita ihmistä niin tehokkaasti kuin lapsettomuus. Valitettavasti! Useinhan lapsettomuus on tahatonta. Pidemmän päälle lapsettomuus johtaa usein yksinäisyyteen ja tarpeettomuuden tunteeseen, eriasteiseen syrjäytymiseen ikäpolvien ketjusta ja aidosta rakkaudesta ja läheisyydestä.
Vaikka miehesi kanssa pysyisittekin yhdessä, mikä sekin on huomattavasti epätodennäköisempää kuin perheellisillä, tilastojen valossa hän kuolee kymmenisen vuotta aikaisemmin kuin sinä. Ystävyyssuhteetkin kariutuvat usein lapsia hankkineiden ja lapsettomien väliltä. Eletään vain niin eri arvomaailmassa.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:35"]
outoa, että lapseton nainen viettää aikaansa vauvapalstalla. luulis, että on olemassa joku vauvaton-palsta, missä voisi vertailla kellä on ihanimpaa ilman lapsia.
ap taitaa olla vielä aika nuori.
[/quote]
ohiksena olen 42v. ja lapseton. Miksi pitäisi olla nuori? Hyvä kirjoitus ap:lta, itse olen miettinyt miten lapselliset ehtivät tehdä kaiken. Itselläni on päivät täynnä, vaikka ei ole lapsia. Vai onko se kaikki itseltä pois, kun on lapsia? Siis lasten hartastukset menee omien edelle jne.
Minä taas olen kuullut, että surullisimpia ovat perheelliset vanhukset, joiden perhettä ei koskaan käy.
Vapaehtoisesti lapseton on sinut tilanteensa kanssa.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:43"]
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:18"]
Good for you. Tulee kuitenkin tunne ettet oikeasti ole onnellinen, vakuuttelet vain itseäsi vuodattamalla tänne...;)
[/quote]
Entä ne kaikki äidit, jotka vuodattaa tänne lapsionneaan, katuuko nekin ja on salaa onnettomia? Vai mikä logiikka sulla tässä on?
[/quote] Haepas mulle vastaava aloitus lapselliselta =)
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:49"]
Ja tää avaus liittyy vauvapalstalle miten? Mä taidan etsiä jonkin hevosharrastussivuston ja hehkutan sinne miten onnellinen kun mulla ei ole hevosta. Ei aikaisia aamuheräämisiä, lannanluontia, pahanhajuisia vaatteita eikä hirveää rahanmenoa.
Olemme mieheni kanssa niin onnellisia, kun voimme yhdessä matkustaa ja helliä toisiamme, kun ei ole hevosta riesana :D
[/quote]
tämä on aihe vapaa, erikseen on nuo vauvasta herutuspalstat, menepä itse sinne.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:18"]Good for you.
Tulee kuitenkin tunne ettet oikeasti ole onnellinen, vakuuttelet vain itseäsi vuodattamalla tänne...;)
[/quote]
Huoh.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:53"]
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:49"]
Ja tää avaus liittyy vauvapalstalle miten? Mä taidan etsiä jonkin hevosharrastussivuston ja hehkutan sinne miten onnellinen kun mulla ei ole hevosta. Ei aikaisia aamuheräämisiä, lannanluontia, pahanhajuisia vaatteita eikä hirveää rahanmenoa.
Olemme mieheni kanssa niin onnellisia, kun voimme yhdessä matkustaa ja helliä toisiamme, kun ei ole hevosta riesana :D
[/quote]
tämä on aihe vapaa, erikseen on nuo vauvasta herutuspalstat, menepä itse sinne.
[/quote]
.. mutta kuitenkin VAUVA - lehden palsta....
voi voi. kukaan ei voi tietää, olisiko onnellisempi ilman lapsia vai lasten kanssa.
mutta hyvähän se on itselleen ja muille sitä todistella, tulee voittaja olo kun on tehnyt oikean valinnan.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:49"]
Siinä vaiheessa, kun muilla on lapsenlapsia -- on rippijuhlia, ylioppilasjuhlia, sukujouluja jne. -- sinä katselet tyhjää tuoppia ravintolassa.
Elämän täytteeksi tuskin riittää itsensä viihdyttäminen pidemmän päälle. Ne ihkuilemasi kaupungin riennot alkavat kyllästyttää kovinkin pian, vaikka nyt uutuus viehättää tuppukylästä tullutta.
Nykyisessä työssäni vanhusten parissa, olen huomannyt, että mikään ei katkeroita ihmistä niin tehokkaasti kuin lapsettomuus. Valitettavasti! Useinhan lapsettomuus on tahatonta. Pidemmän päälle lapsettomuus johtaa usein yksinäisyyteen ja tarpeettomuuden tunteeseen, eriasteiseen syrjäytymiseen ikäpolvien ketjusta ja aidosta rakkaudesta ja läheisyydestä.
Vaikka miehesi kanssa pysyisittekin yhdessä, mikä sekin on huomattavasti epätodennäköisempää kuin perheellisillä, tilastojen valossa hän kuolee kymmenisen vuotta aikaisemmin kuin sinä. Ystävyyssuhteetkin kariutuvat usein lapsia hankkineiden ja lapsettomien väliltä. Eletään vain niin eri arvomaailmassa.
[/quote]
pakko kommentoida. Olen lapseton, minulla on laaja suku, jonka kanssa olen tekemisissä. Meillä on laaja ystäväverkosto. Kummilapsia on neljä. Käydään säännöllisesti kaikissa em. juhlissa. Ei minun tarvitse tuoppia katsella, miksi katsoisin. Mieluummin katselen lattekuppia ystävieni kanssa. Ystävät eivät ole kadonneet mihinkään.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:55"]
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:53"]
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:49"]
Ja tää avaus liittyy vauvapalstalle miten? Mä taidan etsiä jonkin hevosharrastussivuston ja hehkutan sinne miten onnellinen kun mulla ei ole hevosta. Ei aikaisia aamuheräämisiä, lannanluontia, pahanhajuisia vaatteita eikä hirveää rahanmenoa.
Olemme mieheni kanssa niin onnellisia, kun voimme yhdessä matkustaa ja helliä toisiamme, kun ei ole hevosta riesana :D
[/quote]
tämä on aihe vapaa, erikseen on nuo vauvasta herutuspalstat, menepä itse sinne.
[/quote]
.. mutta kuitenkin VAUVA - lehden palsta....
[/quote]
ajatella =D ja rämä aloitus häiritsee sinua. Miksi avasit ja luit? Miksi luulet, että täällä keskustellaan huorista, tv-ohjelmista, karppauksesta jne. Ei liity VAUVAAN mitenkään.....
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:55"]
voi voi. kukaan ei voi tietää, olisiko onnellisempi ilman lapsia vai lasten kanssa.
mutta hyvähän se on itselleen ja muille sitä todistella, tulee voittaja olo kun on tehnyt oikean valinnan.
[/quote]
se vasta kurjaa on, kun on jo saanut lapsia ja tajuaa että ei tämä ollut se oma juttu. He eivät edes yleensä uskalla sanoa sitä ääneen, kärsivät kalvavan ikävän tunteen kanssa loppu elämänsä
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:51"]
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:35"]
outoa, että lapseton nainen viettää aikaansa vauvapalstalla. luulis, että on olemassa joku vauvaton-palsta, missä voisi vertailla kellä on ihanimpaa ilman lapsia.
ap taitaa olla vielä aika nuori.
[/quote]
ohiksena olen 42v. ja lapseton. Miksi pitäisi olla nuori? Hyvä kirjoitus ap:lta, itse olen miettinyt miten lapselliset ehtivät tehdä kaiken. Itselläni on päivät täynnä, vaikka ei ole lapsia. Vai onko se kaikki itseltä pois, kun on lapsia? Siis lasten hartastukset menee omien edelle jne.
[/quote]
Odottele nyt vaikka ensimmäisiä kremppoja ja katso sitten kuinka täysiä päiväsi ovat? Muilla käy lapsenlapsia tervehtimässä ja vaikkapa auttelemassa kauppakassien kanssa. Sinun ystäväsi on televisio.
Ihmisen elon merkittävyys tulee siitä, mitä on muille -- ei siitä kuinka tehokkaasti täyttää päivänsä itselleen. Voihan sitä keinotekoisesti pää märkänä juosta päivät pitkät tyhjänpäiväisissä riennoissa. Eletyn elämän maku tulee myös uhrauksista. Joskus tosiaan lasten harrastukset menevät omien edelle. Onko se tosiaan niin paha asia.
Naisen elinajanodote on pitkälle yli 80 vuotta. Jos siitä viitisentoista vuotta käyttää punniten joskus toisenkin hyvää, niin eiköhän henkinen tyydytys tästä ole vähän toista luokkaa kuin joku zumba-tunti, jolle pääsee vapaasti?
Oho, onpas tullut paljon vastauksia. Kiitos! :)
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 08:25"]
Miksi sitä pitää niin kovin hehkuttaa? Epäröitkö kuitenkin? Ei mulla ole tarvetta hehkuttaa onneani maailmalle.
t: se jolla onni on sen kätkeköön
[/quote]
Olen kokenut eräänlaisen valaistumisen, jonka vuoksi halusin tiivistetyn elämäntarinani jakaa. Ei se ole minusta mikään osoitus epäröinnistä, vaikken sitä sinulle tietenkään kykene todistamaan. :)
ap
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:56"]
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:49"]
Siinä vaiheessa, kun muilla on lapsenlapsia -- on rippijuhlia, ylioppilasjuhlia, sukujouluja jne. -- sinä katselet tyhjää tuoppia ravintolassa.
Elämän täytteeksi tuskin riittää itsensä viihdyttäminen pidemmän päälle. Ne ihkuilemasi kaupungin riennot alkavat kyllästyttää kovinkin pian, vaikka nyt uutuus viehättää tuppukylästä tullutta.
Nykyisessä työssäni vanhusten parissa, olen huomannyt, että mikään ei katkeroita ihmistä niin tehokkaasti kuin lapsettomuus. Valitettavasti! Useinhan lapsettomuus on tahatonta. Pidemmän päälle lapsettomuus johtaa usein yksinäisyyteen ja tarpeettomuuden tunteeseen, eriasteiseen syrjäytymiseen ikäpolvien ketjusta ja aidosta rakkaudesta ja läheisyydestä.
Vaikka miehesi kanssa pysyisittekin yhdessä, mikä sekin on huomattavasti epätodennäköisempää kuin perheellisillä, tilastojen valossa hän kuolee kymmenisen vuotta aikaisemmin kuin sinä. Ystävyyssuhteetkin kariutuvat usein lapsia hankkineiden ja lapsettomien väliltä. Eletään vain niin eri arvomaailmassa.
[/quote]
pakko kommentoida. Olen lapseton, minulla on laaja suku, jonka kanssa olen tekemisissä. Meillä on laaja ystäväverkosto. Kummilapsia on neljä. Käydään säännöllisesti kaikissa em. juhlissa. Ei minun tarvitse tuoppia katsella, miksi katsoisin. Mieluummin katselen lattekuppia ystävieni kanssa. Ystävät eivät ole kadonneet mihinkään.
[/quote]
No.. hyvä sinulle. Toivottavasti joku näistä kummilapsista muistaa sinua vanhuksenakin. Ehkäpä, jos perintöjä tulossa. Kummitäti harvoin on ykkönen rakkauslistalla. Omat vanhemmat, sisarukset, lapset ja puoliso kiilaavat eteen ja kummitäti saa sen mikä resursseista jää jäljelle, vaikka suht läheinen olisikin.
Korostan, että aluksi voi näyttää hyvältä, mutta aika tekee tehtävänsä. Satojen vanhuksien kanssa tästä keskustellut olen. Jos olet poikkeus (varmasti niitäkin on), niin saat olla onnellinen.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 08:44"]
Minä taas sain lapsen muutaman kk tuttavuuden jälkeen, ja yhä olemme yhdessä seitsemän vuoden jälkeen. Häitä juhlittiin viime kesänä. Onnea on minulle oma tytär ja ihana mies.
[/quote]
Hienoa! Onni on omat läheiset ihmiset. :) Kaikkea hyvää perheellenne.
ap
ihan hyvä, että kaikki eivät hanki lapsia. mutta että tietäisi millaista se on jos niitä ei ole koskaan ollut, on bullshittiä.
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:18"]
Good for you. Tulee kuitenkin tunne ettet oikeasti ole onnellinen, vakuuttelet vain itseäsi vuodattamalla tänne...;)
[/quote]
Edelleen en voi asiaa muuten todistaa kuin kirjoittamalla, että olen oikeasti onnellisempi kuin ikinä aiemmin. :)
ap
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:21"]
Mä taas olen niin onnellinen että mulla on lapsia :)
[/quote]
Olen iloinen puolestasi. :)
ap
[quote author="Vierailija" time="27.02.2015 klo 09:52"]
Minä taas olen kuullut, että surullisimpia ovat perheelliset vanhukset, joiden perhettä ei koskaan käy.
Vapaehtoisesti lapseton on sinut tilanteensa kanssa.
[/quote]
Toki on kaikenlaisia tarinoita, mutta yleisesti ottaen voi sanoa, että lapsettomuus on se pahin paikka.
Ihan masennuslääkkeidenkin käytöstä tämän huomaa. Masennuslääkkeitä käyttävät lapsettomat ehdottomasti enemmän. Tämä muuten pätee nuoremmissakin sukupolvissa. Englannin kielellä googlaamalla löytyy paljonkin aineistoa, joten en tähän nyt eritysesti mitään linkitä. Jos joku ei usko, niin etsiköön itse tiedon tai olkoon uskomatta.
Ja tää avaus liittyy vauvapalstalle miten? Mä taidan etsiä jonkin hevosharrastussivuston ja hehkutan sinne miten onnellinen kun mulla ei ole hevosta. Ei aikaisia aamuheräämisiä, lannanluontia, pahanhajuisia vaatteita eikä hirveää rahanmenoa.
Olemme mieheni kanssa niin onnellisia, kun voimme yhdessä matkustaa ja helliä toisiamme, kun ei ole hevosta riesana :D