Lue keskustelun säännöt.
Äitini uhkailee perhettäni
26.02.2015 |
Menin "heikkona hetkenä" kertomaan äidilleni riidoista, joita minulla on ollut mieheni kanssa ja kerroin lisäksi mieheni kontrolloivasta ja satunnaisesti väkivaltaisesta käytöksestä sekä siitä, että mieheni nimittelee minua ikävällä tavalla toisinaan. En yleensä ole uskaltanut kertoa noista asioista kenellekään, mutta olin hyvin lähellä eroa sekä epätoivoinen, joten kerroin äidille sillä varauksella, että hän ei kertoisi asioista kenellekään eteenpäin.
Tänään äitini sitten soitti yllättäen minulle ja kyseli rahoista, joita oli pyytänyt minulta lainaksi. Samassa yhteydessä hän alkoi humalaisella äänellä valittaa minulle, kuinka olen tyhmä ollessani yhdessä mieheni kanssa ja että minun pitäisi erota asap. Hän oli ilmeisesti kertonutkin "kaikille" asioistani sekä uhkasi soittaa lastensuojeluun ja kertoa kaikki äidilleni kertomat asiat, jos en eroa miehestäni sekä hän uhkasi lähettää jonkun isokokoisen miespuolisen tuttunsa mieheni perään uhkailemaan miestäni. :O Lisäksi hän samaan syssyyn alkoi uhkailla itsemurhalla, kun suutuin hänelle moisista jutuista. Kysymys kuuluu, että mitä teen. :(
Kommentit (18)
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 20:27"]
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 20:18"][quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 20:13"] Ai että mitäkö teet? Lähdet noin huonosta suhteesta tai sitoutat miehesi muuttamaan käytöstään vaikka terapian avulla jos muu ei auta. [/quote] Laitoinkin ns. kovan kovaa vastaan miehelleni ja sanoin, että miehen on lopetettava kaikki väkivaltaisuus ihan täysin tai muuten lähden välittömästi. Toisin sanoen sen osalta on nyt nollatoleranssi. Mutta ihmettelen tuota äitini käytöstä vieläkin enemmän. Kantapään kautta opin, että ei kannata kertoa asioistaan kenellekään livenä. :( Äitini vieläpä haukkui minua tyhmäksi, kun olen vielä mieheni kanssa yhdessä. Mutta eipä tässä vaihtoehtoja minulla ole hirveästi. Sitten jos tulee joku oikea "tilanne", niin sitten on pakko erota toki. T. Ap [/quote] Tyhmä sinä oletkin. Toivottavasti joku tekee lasu ilmotuksen niin ei tarvii lasten kärsiä sinun tyhmyydestä.
[/quote]
Itse asiassa olen läpäissyt Mensan testin, mutta ehkä sinä olet minua fiksumpi. Vaikeaa sanoa. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei se äitimamma muista huomenna mitä on tänään jurrissa horissut. Ja jos muistaa, niin sanot vaan, että äläpä houri mummi, ettei tartte laittaa sinua holhoukseen.
no mun mielestä äitisi on nyt pienin ongelmasi. Tiedät itsekin, että humalaisen kanssa tuskin kannattaa kovasti keskustella.
Mä miettisin nyt huolella, että pystytkö tarjoamaan lapsille turvallisen kodin ja sellaisen parisuhteen mallin, jota voit toivoa heille tulevaisuudessa.
Toki aikuinen voi muuttaa käytöstänsä, mutta kyllähän tuo kovuus, kontrolloivuus, alistaminen, väkivallasta puhumattakaan, ovat tosi vakavia asioita parisuhteessa. Vaatii aivan poikkeuksellista henkistä kasvua nyt mieheltäsi, että hän kykenee muuttamaan luontaisia käyttäytymistapojansa. Ei ole helppo tie, toki mahdollinen. Pitkä ja vaikea matka teillä on kuljettavana, jos aiotte saada hyvän, tasapainoisen parisuhteen ja turvallisen lapsuuden.
Ap, tässä on vaikea ottaa kantaa, kun kerrot asioista noin tipottain. Kieltämättä tuli minullekin pelkän aloituksen perusteella sellainen olo, että hä, oletko vähän päästäsi sekaisin, kun haukut äitiäsi, vaikka miehesi tuossa on se väkivaltainen sika. Vasta myöhemmin kerrot, että äitisi on alkoholiongelmainen riippa, joka komentelee myös sinua ja hyväksikäyttää taloudellisesti.
Ei tuossa muu auta, kuin tehdä pesäero äitiin. Turha sinun hänelle enää soittaa tänä iltana, kun hän kerran dokaa. Soita huomenna päivällä, kun hän todennäköisesti on selvin päin. Ja sitten teet selväksi muutaman asian. Ensinnäkin, että et hyväksy häneltä enää tyhmäksi haukkumisia ja mollaamista. Toiseksi sen, että jos hän tekee teistä lastensuojeluilmoituksen tai kertoo asioistasi suvulle, pankkisi menee kiinni pysyvästi. Ei tipu mammalle ryyppyrahaa.
Ajan myötä sitten alat vähentää kanssakäymistä ja muistat jatkossa pitää kaikki yksityisasiasi sisälläsi, äidille et enää kerro MITÄÄN. Hän selvästikään ei ole luotettava.
Tavallaan ymmärrän, että hän SAATTAA olla huolissaan sinusta ja haluaa, että jätät väkivaltaisen miehesi. Mutta hän ei tunne miestäsi, eikä tiedä, miten olette asioitanne jo selvitelleet - silti hän uhkailee sinua ja levitittelee asioitasi. Se on anteeksiantamatonta. Sen takia ottaisin hajurakoa äitiin.
Sinänsä miehesi suhteen sinun pitää nyt olla päättäväinen ja todella pitäytyä päätöksessäsi, ettet hyväksy väkivaltaisuutta enää. Parisuhdeterapia olisi teille todella hyväksi, sitä voi hakea ilmiseksi kunnan perheneuvolasta tai seurakunnilta. Parisuhdeterapia ei edellytä lasu-ilmoitusta, eikä seurakuntien perheterapiassa puhuta uskosta. Hyötyisitte sivullisen mielipiteistä ja hyvistä kysymyksistä molemmat!
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 21:04"]
no mun mielestä äitisi on nyt pienin ongelmasi. Tiedät itsekin, että humalaisen kanssa tuskin kannattaa kovasti keskustella. Mä miettisin nyt huolella, että pystytkö tarjoamaan lapsille turvallisen kodin ja sellaisen parisuhteen mallin, jota voit toivoa heille tulevaisuudessa. Toki aikuinen voi muuttaa käytöstänsä, mutta kyllähän tuo kovuus, kontrolloivuus, alistaminen, väkivallasta puhumattakaan, ovat tosi vakavia asioita parisuhteessa. Vaatii aivan poikkeuksellista henkistä kasvua nyt mieheltäsi, että hän kykenee muuttamaan luontaisia käyttäytymistapojansa. Ei ole helppo tie, toki mahdollinen. Pitkä ja vaikea matka teillä on kuljettavana, jos aiotte saada hyvän, tasapainoisen parisuhteen ja turvallisen lapsuuden.
[/quote]
Siis osasyy tähän on se, että olen itse poikkeuksellisen nössö ja alistuva. En siis jaksa pullikoida vastaan, jos joku alkaa määräillä. Nyt tosin olen hiljattain alkanut tsempata ja pidän puoliani ja mieskin on rauhoittunut. Eikö siis kukaan muu perheellinen ikinä riitele tai määräile kotonaan kuin mieheni? Olin eroamassa ja hankin jo asunnon, mutta sovimmekin tilanteen mieheni kanssa. Nyt se, että vetäydyinkin eropäätöksestäni käytännön syistä sekä siksi, että haluan vielä yrittää korjata tilannetta, alkoikin harmittaa äitiäni. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 21:07"]
Ap, tässä on vaikea ottaa kantaa, kun kerrot asioista noin tipottain. Kieltämättä tuli minullekin pelkän aloituksen perusteella sellainen olo, että hä, oletko vähän päästäsi sekaisin, kun haukut äitiäsi, vaikka miehesi tuossa on se väkivaltainen sika. Vasta myöhemmin kerrot, että äitisi on alkoholiongelmainen riippa, joka komentelee myös sinua ja hyväksikäyttää taloudellisesti.
Ei tuossa muu auta, kuin tehdä pesäero äitiin. Turha sinun hänelle enää soittaa tänä iltana, kun hän kerran dokaa. Soita huomenna päivällä, kun hän todennäköisesti on selvin päin. Ja sitten teet selväksi muutaman asian. Ensinnäkin, että et hyväksy häneltä enää tyhmäksi haukkumisia ja mollaamista. Toiseksi sen, että jos hän tekee teistä lastensuojeluilmoituksen tai kertoo asioistasi suvulle, pankkisi menee kiinni pysyvästi. Ei tipu mammalle ryyppyrahaa.
Ajan myötä sitten alat vähentää kanssakäymistä ja muistat jatkossa pitää kaikki yksityisasiasi sisälläsi, äidille et enää kerro MITÄÄN. Hän selvästikään ei ole luotettava.
Tavallaan ymmärrän, että hän SAATTAA olla huolissaan sinusta ja haluaa, että jätät väkivaltaisen miehesi. Mutta hän ei tunne miestäsi, eikä tiedä, miten olette asioitanne jo selvitelleet - silti hän uhkailee sinua ja levitittelee asioitasi. Se on anteeksiantamatonta. Sen takia ottaisin hajurakoa äitiin.
Sinänsä miehesi suhteen sinun pitää nyt olla päättäväinen ja todella pitäytyä päätöksessäsi, ettet hyväksy väkivaltaisuutta enää. Parisuhdeterapia olisi teille todella hyväksi, sitä voi hakea ilmiseksi kunnan perheneuvolasta tai seurakunnilta. Parisuhdeterapia ei edellytä lasu-ilmoitusta, eikä seurakuntien perheterapiassa puhuta uskosta. Hyötyisitte sivullisen mielipiteistä ja hyvistä kysymyksistä molemmat!
[/quote]
Kiitoksia! Erittäin hyviä pointteja. Täytyy kokeilla, jos pääsisi parisuhdeterapiaan jotain kautta. T. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 21:16"]
Piikki molempien käsivarteen.
[/quote]
Siis keiden molempien? En nyt jostain syystä tajua _lainkaan_ ihmisten todella kielteistä asennetta minua tai miestäni kohtaan. Millaisia täydellisiä pyhimyksiä ihmiset sitten yleensä ovat? Siis tässä on vain se, että mies on temperamentiltaan kiivasluonteinen (samalla tavalla kuin minua häiriköivä ja uhkaileva äitinikin _itse_ on). Huh.
Totta kai kaikki riitelevät, kuka enemmän tai vähemmän. Mutta määräily, komentelu tai väkivalta eivät kuulu parisuhteeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 21:20"][quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 21:16"]
Piikki molempien käsivarteen.
[/quote]
Siis keiden molempien? En nyt jostain syystä tajua _lainkaan_ ihmisten todella kielteistä asennetta minua tai miestäni kohtaan. Millaisia täydellisiä pyhimyksiä ihmiset sitten yleensä ovat? Siis tässä on vain se, että mies on temperamentiltaan kiivasluonteinen (samalla tavalla kuin minua häiriköivä ja uhkaileva äitinikin _itse_ on). Huh.
[/quote]
Äidin ja miehen käsivarteen.
Ai että mitäkö teet? Lähdet noin huonosta suhteesta tai sitoutat miehesi muuttamaan käytöstään vaikka terapian avulla jos muu ei auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinänsä en usko, että hän oikeasti pyytäisi ketään uhkailemaan miestäni, mutta hän saattaisi raivopäissään soittaa lastensuojeluun ja tehdä ilmoituksen lapsistamme sekä sepitellä vähän lisää siihen juttuun. Harmittaa, että menin avautumaan äidilleni, sillä en ole avoimesti kertonut ongelmistani ennen missään muualla kuin täällä AV-palstalla. Nyt taas nähtiin, että live-avautumisesta rangaistaan. :( Eikä meillä nyt miehen kanssa _niin_ suuria ongelmia ole, mutta mieheni on vain rasittava ja huutava sekä määräilevä "jyrä", joka haluaa päättää kaiken, jos en pistä yhtään hanttiin. Koko konfliktin myötä opin itse asiassa pitämään paremmin puoliani ja ehdimme jo selvittää miehen kanssa tilannetta. Mutta nyt tulikin jälkikäteen yllärinä, että äitini aikookin kostaa koko tilanteen minulle ja miehelleni. Enpä sitten enää kerro yhtään mitään äidilleni - hän on aiemminkin toisissa yhteyksissä tehnyt saman ja kostanut minulle sen, jos olen avoimesti jutellut jostain. Lisäksi hän ei osaa pitää salaisuuksia sisällään, vaan välittömästi kertoo ne eteenpäin. T. Ap
Älä pidä enää yhteyttä äitiisi. Pidä nyt hetken aikaa asuntonne tip top kunnossa ja pullaa pakkasessa sossun varalta, hymyile kauniisti kun tulevat ovelle ja tarjoat pullakahvit. Eivät tule ovelle uudestaan :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 20:13"]
Ai että mitäkö teet? Lähdet noin huonosta suhteesta tai sitoutat miehesi muuttamaan käytöstään vaikka terapian avulla jos muu ei auta.
[/quote]
Laitoinkin ns. kovan kovaa vastaan miehelleni ja sanoin, että miehen on lopetettava kaikki väkivaltaisuus ihan täysin tai muuten lähden välittömästi. Toisin sanoen sen osalta on nyt nollatoleranssi. Mutta ihmettelen tuota äitini käytöstä vieläkin enemmän. Kantapään kautta opin, että ei kannata kertoa asioistaan kenellekään livenä. :( Äitini vieläpä haukkui minua tyhmäksi, kun olen vielä mieheni kanssa yhdessä. Mutta eipä tässä vaihtoehtoja minulla ole hirveästi. Sitten jos tulee joku oikea "tilanne", niin sitten on pakko erota toki. T. Ap
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 20:18"][quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 20:13"]
Ai että mitäkö teet? Lähdet noin huonosta suhteesta tai sitoutat miehesi muuttamaan käytöstään vaikka terapian avulla jos muu ei auta.
[/quote]
Laitoinkin ns. kovan kovaa vastaan miehelleni ja sanoin, että miehen on lopetettava kaikki väkivaltaisuus ihan täysin tai muuten lähden välittömästi. Toisin sanoen sen osalta on nyt nollatoleranssi. Mutta ihmettelen tuota äitini käytöstä vieläkin enemmän. Kantapään kautta opin, että ei kannata kertoa asioistaan kenellekään livenä. :( Äitini vieläpä haukkui minua tyhmäksi, kun olen vielä mieheni kanssa yhdessä. Mutta eipä tässä vaihtoehtoja minulla ole hirveästi. Sitten jos tulee joku oikea "tilanne", niin sitten on pakko erota toki. T. Ap
[/quote]
Tyhmä sinä oletkin. Toivottavasti joku tekee lasu ilmotuksen niin ei tarvii lasten kärsiä sinun tyhmyydestä.
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 20:27"]
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 20:18"][quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 20:13"] Ai että mitäkö teet? Lähdet noin huonosta suhteesta tai sitoutat miehesi muuttamaan käytöstään vaikka terapian avulla jos muu ei auta. [/quote] Laitoinkin ns. kovan kovaa vastaan miehelleni ja sanoin, että miehen on lopetettava kaikki väkivaltaisuus ihan täysin tai muuten lähden välittömästi. Toisin sanoen sen osalta on nyt nollatoleranssi. Mutta ihmettelen tuota äitini käytöstä vieläkin enemmän. Kantapään kautta opin, että ei kannata kertoa asioistaan kenellekään livenä. :( Äitini vieläpä haukkui minua tyhmäksi, kun olen vielä mieheni kanssa yhdessä. Mutta eipä tässä vaihtoehtoja minulla ole hirveästi. Sitten jos tulee joku oikea "tilanne", niin sitten on pakko erota toki. T. Ap [/quote] Tyhmä sinä oletkin. Toivottavasti joku tekee lasu ilmotuksen niin ei tarvii lasten kärsiä sinun tyhmyydestä.
[/quote]
Siis miksi? En ymmärrä. T. Ap
No niin, soittelin äidilleni takaisin ja hän oli entistäkin enemmän humalassa. Hän uhkaili soittaa lastensuojeluviranomaisille minusta. Ja siis olen itse ihan normaali, vastuullinen ja täysraitis ihminen, joka käy töissä. Mieheni on myös normaali, raitis ja työssäkäyvä ja hän on vähitellen suostunut muuttumaan, että ei ole niin kiivasluontoinen kuin aiemmin. En tajua koko tätä juttua. Tekisi kohta mieli lähteä pois ja alan kohta toivoa, että kuolisin. En jaksa tällaista jahtaamista ja ahdistelua. Kaikki oli niin kauan hyvin, kunnes kerroin äidilleni. Aluksi hän kuunteli kiltisti ja lupasi pitää asiat omana tietonaan, kunnes tänään olikin helvetti irti ja hän alkoi uhkailla (aloin jo itsekin miettiä, että pitää kohta itse ilmoittaa poliisille moiset jutut). Rauhallinen ja seesteinen päiväni olikin turmeltunut. En vain niin mitenkään ymmärrä tällaista. Mielestäni ihmisen täytyy käyttäytyä vastuullisesti ja yrittää hoitaa ihmissuhteen kuntoon, eikä erota ensimmäisestä riidasta.
Ilmeisesti osa kommentoijista onkin sitten humalaisen äitini puolella? Siis äitini, jolle olen joka kuukausi lainannut jopa satoja euroja rahaa ja jonka elämänhallinta on aivan retuperällä. En ainakaan tämän jälkeen ole enää hänen kanssaan vapaaehtoisesti tekemisissä enkä kerro hänelle asioistani yhtään MITÄÄN. En myöskään enää lainaa rahaakaan. Olen todella katkera hänelle. Lisätietona mainittakoon, että hän on tavannut lapseni ja mieheni ainoastaan YHDEN kerran elämässään, sillä häntä ei kiinnosta nähdä heitä. T. Ap