Lue keskustelun säännöt.
Akuutti mt-oireilu, minne pääsen?
26.02.2015 |
Minulla on jokin trauman ja kaksisuuntaisen sekoitus (jälkimmäistä ei siis ole diagnosoitu) ja viime aikoina minä olen ollut aivan hirveän ylistressaantunut ja muistikin on mennyt. Olen siis työtön ja vietän päiväni kotona. Mutta siis pointti on se että joka päivä minun suunnitelmani siitä mitä minä teen korjatakseni elämäni muuttuu. Ensin ajattelen ulkomaille muuttoa, sitten huumeiden käyttöä, sitten papereiden väärentämistä, jotta voin jättää menneisuuden taakse, sitten mielisairaalaan sulkeutumista, uuden koulutuksen aloittamista(minulla on jo reilusti keskeytyneitä), tai huoraksi ryhtymistä, koska minulla ei ole rahaa ja lopulta harkitsen itsemurhaa kaapissa olevilla lääkkeillä. Minä en kuitenkaan halua että minulle tuputetaan enempää lääkkeitä vaan näyttää siltä että minulla on liikaa stressiä enkä siksi pääse edes alkuun kuntoutuksessa. Yritin kysyä yhdeltä sosiaalipuolen työntekijältä että voisinko päästä palveluasuntolaan, mutta kuulemma minun täytyy tehdä hakemus ja vasta kuukauden päästä asian voi päättää. Onko mitään paikkaa minne voisin päästä nyt? Jos menen sairaalan päivystykseen niin minne minut ohjataan? En minä koko ajan itsemurhaa mieti, mutta joskus tulee tosi pahoja hetkiä.
Kommentit (11)
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 21:24"]
Kirjoitin jo tuossa edellä, etten oikein muista vaihtoehdoista tiedä. Käytännöt ja palvelut kun vaihtelevat vielä paikkakunnittain. Jos et ole googlaamalla löytänyt mitään niin osaisikohan sellainen "auttava puhelin"-palvelu ohjata oikealle taholle, kun kerrot tilanteesi.
Ilmeisesti sinua ahdistavat myös tietyt ihmiset/piirit ja tapahtumat siellä missä nyt olet, kun vaikuttaa siltä, että haluat "hetkeksi pois"?
[/quote]
Joo, kiitos. En minä suoranaisesti vaatinutkaan että sinun pitäisi enempää tietää, vaan halusin täydentää tuntemuksiani. Olen tässä kyllä vähän googlaillut aihetta. Jos rehellisiä ollaan asun yksin ja päiväni ei sisällä yhtään mitään ja tulevaisuus on täysin tyhjä/auki. Eli olen stressaantunut aktiviteettien puutteesta, mutta samaan aikaan pääni hyrrää ylikierroksilla kun yritän ratkoa miten etenen elämäni kanssa(ja minulla on menneisyydessä tapahtumia jota en vieläkään ole ratkonut ja ne palaavat päähäni pakkoajatuksina). En ole tyytyväinen elämääni ollenkaan. Toisaalta en voi luottaa ajatuksiini ja päätöksiini, koska ne ovat voimakkaasti vääristyneet pelkojeni vuoksi(trauma, kuten sanoin). Haluan vain hetkeksi päästä pois kotoa, koska minusta tuntuu että tulen hulluksi itseni kanssa. AP
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hienosti kirjoitat tilanteestasi. Osaatko suullisesti ilmaista itseäsi yhtä hyvin? Itsellä kun oli sama tilanne, niin paperille kirjoitin asiani. Kukaan ei tuominnut ja sain hyvää hoitoa; terapiaa, lääkityksen ja sairaslomaa töistä. Mulle se sairasloma oli se pakopaikka. Työssä oli se paha jota en kestänyt. Sulle se voi olla nyt kotisi missä asut. Aiheuttaa liikaa stressiä. Hae vaan apua. Vaikka päivystyksestä, kerro että on päästävä kunnon hoitosuhteeseen. Oli se sitten laitoksessa hyvässä hoidossa vähän aikaa tai sitten kotona. Mutta että sulla on tunne, ettet ole jäänyt asioiden kanssa yksin.
Mene vain terveyskeakukseen ja vaadi hoitoa. Jossain tämä voi olla hyvinkin vaikeaa ja välillä riippuu vain kenelle nyt satut asiasi eaittämään miten asia etenee. Älä ainakaan kaunistele miyään, kerro noista itsemurha ajatuksista ja siitä että haluaisit vältellä lääkkeitä. Voi kyllä olla hyvinkin mahdollista että sinulla on kaksisuuntainen ja silloin sinun täytyy hyväksyä että lääkkeet kuuluvat elämääsi loppuelämäsi ajan että saat mahdollisimman normaalin elämän.
Mun mielestä tuo ei ole päivystysasia. Aamulla otat selvää kaupunkisi avopalveluista ha hakeudut niiden pariin. Kuulostaa nyt siltä, että sieltä kotoa sun olisi päästävä liikkeelle ja tarvitsisit vaikka jotain päivätoimintaa/avo-osastoa, että saisit muuta ajateltavaa ja sisältöä päiviin.
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 22:09"]Mun mielestä tuo ei ole päivystysasia. Aamulla otat selvää kaupunkisi avopalveluista ha hakeudut niiden pariin. Kuulostaa nyt siltä, että sieltä kotoa sun olisi päästävä liikkeelle ja tarvitsisit vaikka jotain päivätoimintaa/avo-osastoa, että saisit muuta ajateltavaa ja sisältöä päiviin.
[/quote]
Päivystyksessä on psykoosipotilastakin vaikea saada hoitoon kiireen takia ja virka ajan ulkopuolella ylipäätään. Suosittelen minäkin että aamulla menet terveyskeskukseen kertomaan asiasi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Täällä taas 3 ja 5 viestien kirjoittaja. Juu, en niin ajetellutkaan, että minulta tätä vaatisit :) Olen ollut melkolailla samassa tilanteessa ja siksi olenkin huolissani. Tuosta lääkeasiasta sen verran, että itse olen myös painiskellut sen kanssa vuosikausia ja todennut, että oikea lääkitys mahdollistaa minulle normaalin elämän (kaksisuuntainen ja yleistynyt ahdistuneisuushäiriö). Tulosta vaikka tämä keskustelu mukaasi, jos puhuminen on hoitoa hakiessa hankalaa. Asiat kyllä lähtevät etenemään, kunhan otat yhteyttä lääkäriin tmv.
Kiitos vastaajille. Olen parempi ilmaisemaan itseäni kirjoittamalla, koska en useinkaan saa vaikeita asioita sanotuksi ääneen. Joten mietin itsekin asiani paperille kirjoittamista. Päivystys lähinnä tuli mieleen koska joku siellä oli edellisellä kerralla sanonut että jos olo pahenee niin tulee sinne, mutta se toki saattoi tarkoittaa vakavaa itsetuhoisuutta. Ehkä minä soitan huomenna ja katson saanko lääkäri ajan pika pikaa. Pelkästään se että pääsis jonnekin avo-osastolle vähäksi aikaa vois selvittää päätä vähän.Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itse hakeuduin vuosia sitten pahaksi päässeiden mt-ongelmien ja oireiden vuoksi sairaalan päivystykseen, kun olo tuli sietämättömäksi. Päivystyksestä pääsin/jouduin aamulla psykiatrisen tiimin tavattuani psykiatriselle osastolle muutamaksi päiväksi. Paikkoja ei ollut kuin suljetulla, mutta siellä lääkitystäni säädettiin ja psykiatri kartoitti tilaani. Tämän jälkeen avo-hoitosuhteeni alkoi polilla, jossa tapasin psykologin lisäksi psykiatria. En siis osaa vastata, mihin voisit päästä (pidemmäksi aikaa), mutta oireesi kuullostavat huolestuttavilta. Ota vaan heti kun voit yhteyttä hoitavaan tahoosi ja kerro todellinen tilanteesi niin kuin täällä kuvailit. Voi olla, että laittavat alkuun osastollekin. Lääkitys ei näköjään ole kohdillaan tai sopiva. Onko vanhempia tai ystäviä kenen luona voisit olla, kun olo on pahimmillaan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 20:20"]
Itse hakeuduin vuosia sitten pahaksi päässeiden mt-ongelmien ja oireiden vuoksi sairaalan päivystykseen, kun olo tuli sietämättömäksi. Päivystyksestä pääsin/jouduin aamulla psykiatrisen tiimin tavattuani psykiatriselle osastolle muutamaksi päiväksi. Paikkoja ei ollut kuin suljetulla, mutta siellä lääkitystäni säädettiin ja psykiatri kartoitti tilaani. Tämän jälkeen avo-hoitosuhteeni alkoi polilla, jossa tapasin psykologin lisäksi psykiatria. En siis osaa vastata, mihin voisit päästä (pidemmäksi aikaa), mutta oireesi kuullostavat huolestuttavilta. Ota vaan heti kun voit yhteyttä hoitavaan tahoosi ja kerro todellinen tilanteesi niin kuin täällä kuvailit. Voi olla, että laittavat alkuun osastollekin. Lääkitys ei näköjään ole kohdillaan tai sopiva. Onko vanhempia tai ystäviä kenen luona voisit olla, kun olo on pahimmillaan?
[/quote]
Hmm. Eikö missään voi vain "relata" vähän aikaa ilman että pitäisi heti lääkkeitä alkaa syömään. Minulla siis ei ole lähipiiriä eikä mitään tukiverkkoa, joten jotain sellaisen korvaajaa etsin hetkeksi. On todella haasteellista nousta yksin ja tyhjästä ja siksi pääni on jatkuvasti ylikuormitustilassa. Tiedostan siis että olen stressaantunut. En ole virallisella lääkityksellä tällä hetkellä, koska lääkärini ei ollut varma miten lääkitys saattaa vaikuttaa yhdessä dissosiaatiohäiriön kanssa(eli saattaisin tehdä unissani jotain?).Ap
Kirjoitin jo tuossa edellä, etten oikein muista vaihtoehdoista tiedä. Käytännöt ja palvelut kun vaihtelevat vielä paikkakunnittain. Jos et ole googlaamalla löytänyt mitään niin osaisikohan sellainen "auttava puhelin"-palvelu ohjata oikealle taholle, kun kerrot tilanteesi.
Ilmeisesti sinua ahdistavat myös tietyt ihmiset/piirit ja tapahtumat siellä missä nyt olet, kun vaikuttaa siltä, että haluat "hetkeksi pois"?