Allekirjoittaminen käsin ahdistaa
En tykkää yhtään tilanteista, joissa on pakko söheltää jonkinlainen nimikirjoitus lomakkeeseen, vieraskirjaan jne. Ei mulla ole mitään vakiintunutta, persoonallista nimikirjoitusta!
Kommentit (12)
Kaunokirjoitusta ei käytetä oikein missään muualla, miksi sillä pitää kirjoittaa nimensä tietyissä tilanteissa?!
Toivottavasti jää pian historiaan.
Kaiken lisäksi siihen liittyy "kahvikuppineuroosin" tyyppistä epämukavuutta, jos joku odottaa ja tuijottaa kun töherrän.
Einaillä ole mitään väliä miltä se näyttää tai onko se vakiintunut.
Ihan sama minkä näköinen vänkyrä siinä paperissa on, kukaan ei sitä sen tarkemmin tutki, se on vaan kuittaus.
Voi hyvä ihme sentään. Kai nyt jokainen osaa oman nimensä käsin kirjoittaa. Vai onko sekin taito jo suomalaisilta kadonnut?
Niinpä niin, olemme hyvää vauhtia palaamassa puumerkkiaikaan. Nummisuutareiden Eskon aikaan.
Tän kehityksen voi hyvin ennustaa kun kaunokirjoitus poistettiin opetusohjelmista.
Sirut käsivarteen niin ei tarvi allekirjoituksilla stressata.
Vierailija kirjoitti:
Kaunokirjoitusta ei käytetä oikein missään muualla, miksi sillä pitää kirjoittaa nimensä tietyissä tilanteissa?!
Toivottavasti jää pian historiaan.
Minun allekirjoitus ei ole kyllä kaunokirjoitusta nähnytkään. Eikä kyllä monen muunkaan. Se on vaan sellainen hutaisu, mutta minullakin tulee aina samanlainen eli tunnistettavissa jos vertaa.
Vierailija kirjoitti:
Kaunokirjoitusta ei käytetä oikein missään muualla, miksi sillä pitää kirjoittaa nimensä tietyissä tilanteissa?!
Toivottavasti jää pian historiaan.
Misään ei ole määrätty, että allekirjoituksen pitäisi olla kaunokirjoitusta.
Sitä paitsi kaunokirjoituksen opettelu pitäisi saada takaisin pakolliseksi.
Nimmari ja sitten vielä pitää kirjoittaa nimikirjoituksen selvennyt, entä jos siitäkään ei saa kukaan selvää xD
Vierailija kirjoitti:
Kaiken lisäksi siihen liittyy "kahvikuppineuroosin" tyyppistä epämukavuutta, jos joku odottaa ja tuijottaa kun töherrän.
Tämä.
Voin hitto, että oli kuumottava tilanne pankissa kaupantekotilaisuudessa kun niitä kauppakirjoja piti allekirjoittaa. Jokaisessa nimmari erilainen. Hävetti kun käsi täristen väänsin niitä nimmareita kieli keskellä suuta.
Vierailija kirjoitti:
Einaillä ole mitään väliä miltä se näyttää tai onko se vakiintunut.
Ei ehkä enää nykyisin, mutta muistanpa tapauksen noin 30 vuoden takaa, kun pankissa pyydettiin minulta käsialanäyte. Tapanani oli nimittäin allekirjoittaa lomakkeita kokeillen aina erilaisia käsialoja. Pankissa oli sitten epäilty, että allekirjoittaja ei aina ollutkaan minä.
Sama täällä. Jos nyt vetäisen nimmarin paperille ilman syytä, siitä tulee hieno. Kun on pakko allekirjoittaa jotain, näyttää etten osaa omaa nimeäni vaan siitä tulee ihme vinkura ja yksi kirjain puuttuu :)