Lue keskustelun säännöt.
Miehen lapsi ei edes yritä antaa minulle tilaisuutta
26.02.2015 |
Meillä on kolme vuotta kestänyt suhde. Kaksi vuotta olen ollut miehen lasten elämässä. Nuorempi (tyttö) on muodostunut mulle tosi rakkaaksi, ja meillä on vahva suhde. En siis ole "äitipuoli", vaan turvallinen aikuinen joka rakastaa ja välittää.
Ongelma on nyt siis tässä hieman vanhemmassa pojassa, joka ei halua olla kanssani tekemisissä. Syytä voin vain arvailla. Olen yrittänyt monia eri lähestymistapoja. Ensiksi kokeilemani avoin lähestymistapa toimi tyttöön kuin kuuma veitsi voihin, ja meidän välillemme syntyi heti side. Poika taas vetäytyi. Annoin siis hänen olla oloissaan. Poika ei tänä aikana puhunut minulle mitään. Tämän jälkeen aloin tyrkyttämään itseäni (="sano jos tarvitset jotain"). Olen myös järjestänyt illanistujaisia, ollaan pidetty meksikoilainen ilta, sushi-ilta, pihviateria jne. Poika tulee aina mielellään, mutta eipä juuri mulle puhu.
Hän myös vaivautuu silminnähden kun olen paikalla. En oikeasti tiedä mitä tekisin. Annanko vain olla. Harmittaa kun suhdetta ei tunnu syntyvän. Viime aikoina kun poika on ollut meillä olen lähinnä viettänyt aikaa yksinäni makuuhuoneessa keskittyen työ/opiskeluasioihin. Vähän ehkä välttelenkin, että pojalla olisi kivempaa meillä. Välillä olen jopa lähtenyt kokonaan viikonlopuksi pois että saisivat olla rauhassa.
Mies vaan sanoo että poika on ujo, ja ei tuon ikäisillä pojilla juuri ole yhteistä aikuisen naisen kanssa. TOttahan se on.. mutta hankalaa. Hoidan myös pojan harrastematkat kun hän on meillä, ja huomaan kuinka hän on silminnähden vaivaantunut näistä matkoista. :(
Vinkkejä.. vai annanko vain olla.
Kommentit (36)
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 11:19"]
Eipä tuo eroa meidän pojasta, siis olen hänen äiti. Poika pelailee aika paljon, koulun jälkeen tapaa kavereita. Jopa syö huoneessaan. Kun järjestän just tollasia iltoja, että saa itse täyttää tortillat ja paistetaan kunnon pihvit, niin innostuu tulemaan mukaan yhteiseen pöytään. Jouduin työpaikan koulutuksen vuoksi kolmen viikon kurssille toiselle paikkakunnalle, ihmetykseni oli aito ja olin tippa linssissä, kun mies laittoi tekstarin, että poika oli saunassa sanonut, että olis kiva, kun äiti tulis jo takaisin. Kotona olen suurin piirtein kuin ilmaa. Ja meillä on tyttö, joka on ihan hulluna sekä isäänsä että muhun, halii, piirtelee ja askartelee meille, auttaa kotiaskareissa, haluaa osallistua kattamalla pöytää jne. Eli, yritän sanoa, että poika vaan voi olla tuollainen, saattaa pitää susta ihan tosissaan, mutta ei vaan näytä sitä. :)
[/quote]
Kiitos ihanasta viestistä. Helpotti vähän! Poika tosiaan on vähän jäykkis, vaivaantunut eikä esimerkiksi edes kehtaa ottaa ruokaa kaapista. Vaikka minä tai isä hänelle sanottaisiin et jos on nälkä niin syö kaapista mitä haluat, sano jos on nälkä, sano jos tarviit jotain ja näin. Silti poika saattaa istua huoneessa tablettinsa kanssa, ja vasta kysyttäessä sanoo jos on nälkä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 11:19"]
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 10:54"]
Miksi miehen pojalla ja sinulla täytyy olla suhde? Kirjoitit, että sinulla on suhde isän kanssa - eikö se riitä?
Isäviikonloppuina lapset tulevat olemaan isän kanssa, ei isän naisen. Poika todennäköisesti odottaa ja toivoo sitä isäaikaa eikä suinkaan isän naisen järjestämää yhteistä aikaa, jossa lapset ovat sivuosassa.
Entä jos antaisit isälle ja lapsille aikaa olla kolmistaan ilman sinua? Sinä saat olla miehen kanssa viikot, joten luulisi, että kykenisit antamaan lapsille ja isälle tilaa olla yhdessä. Nyt tyttö esittää innostunutta (koska isä odottaa, että sinusta pidetään) ja poika on masentumisen rajoilla, koska et suvaitse isälle ja lapsille omaa elämää.
[/quote]
Unohdit nimimerkin "katkera exä".
[/quote]
Jospa laittaisin nimimerkin "koulukuraattori, joka päivittäin tapaa näitä lapsia, joiden äitipuolet vievät kaiken isäajan". Itse olen ydinperheen äiti, jolla ei käy edes mielessä, että isän ja lasten yhteinen aika olisi aikanaan pitänyt torperoida ap:n tavoin.
Minkä ikäinen poika? Onko jo tietoinen seksiasioista jollain tasolla. Ehkä sitä nolottaa olla sinun seurassa, kun tietää sinun sekstailevan isänsä kanssa. Ei oma äiti ole ikinä ollut sellainen lutka, joka seksiä harrastaa tai ei ainakaan avoimesti "suhteessa" iskän kanssa. Äidit ja isät ovat seksittömiä olioita ja jos sen mielikuvan rikkoo niin yyh... hyi hitto! ;)
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 11:24"]
Viesti 11 on kokonaisuudessaan törkeä, jossa asiat on väännetty ihan päälaelleen. Kenenkään ei tarvitse tulla näihin "hassunhauskoihin ruokabileisiin" vasten tahtoaan. Heidät kutsutaan, ja saavat tulla jos haluavat. Ja aina ovat tulleet.
Ja suhteesta tyttöön, jopa tytön äiti on esittänyt toivomuksen että jos minun ja miehen suhde ei jostain syystä kestä niin jatkaisin silti suhteen ylläpitämistä tyttöön sillä tyttö on niin kiintynyt minuun.
Poika on kuudennella luokalla.
En änkeä seuraan, annan olla ja teen omia asioitani. Ulkoilen, näen kavereitani, käyn kaupungilla. "Valitettavasti" mies haluaa useimmiten lähteä mukaani, jolloin hän tietysti pyytää myös lapsia. Ja lapset tulevat. Jos yritän ehdottaa että menisivät kaksin/kolmisin niin mies ei tahdo lähteä, ja jos minä olen lähdössä niin sitten halutaan taas matkaan.
En haluaisi myöskään ostaa lasta, jos ostan lapsille jotain niin sanon aina että mies on sen ostanut.
ap
[/quote]
Tyttö on siis alle 12v ja hänen äitinsä toivoo, että kiintymyksen vuoksi jatkat suhdetta, vaikka isän kanssa menee välit poikki? Jostain syystä tätä on aika hankala uskoa, koska tyttö vaikuttaa samalta kuin sijaisperheisiin sijoitetut eli kenen tahansa aikuisen huomio kelpaa ja sitä kerjätään.
Äitini oli seurustellut miesystävänsä kanssa useamman vuoden ennenkuin suostuin häntä edes tapaamaan ja sittenkin käytökseni oli totaalisen ala-arvoista eli hyvinhän teillä menee! Äidille huusin, kirosin, itkin ja yritin kaikin keinoin vaikeuttaa heidän suhdettaan ja halusin satuttaa äitiäni kiduttamalla itseäni. Toisaalta vanhempien ero, koulukiusaaminen, uuden miehen tulo kuvioihin ja todella rakkaan isoäitini sairastuminen sekä kuolema samoihin aikoihin laittoivat teini-ikäisen pään kunnolla sekaisin. En voi kun kiittää äitini ja hänen nykyisen miehensä kärsivällisyyttä, sillä nyt meillä on mitä lämpimin suhde puolin ja toisin.
Vanhempien uudet suhteet ovat teineille vaikeita ja sillä ei välttämättä ole mitään tekemistä sinun itsesi ja luonteesi kanssa. Anna asiannolla ja odota että poitsu kasvaa aikuisemmaksi. Älä yritä luoda pakolla suhdetta vain itsesi takia kun pientä epämukavuutta lukuunottamatta teillä ei ole mitään ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 11:36"]
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 11:24"]
Viesti 11 on kokonaisuudessaan törkeä, jossa asiat on väännetty ihan päälaelleen. Kenenkään ei tarvitse tulla näihin "hassunhauskoihin ruokabileisiin" vasten tahtoaan. Heidät kutsutaan, ja saavat tulla jos haluavat. Ja aina ovat tulleet.
Ja suhteesta tyttöön, jopa tytön äiti on esittänyt toivomuksen että jos minun ja miehen suhde ei jostain syystä kestä niin jatkaisin silti suhteen ylläpitämistä tyttöön sillä tyttö on niin kiintynyt minuun.
Poika on kuudennella luokalla.
En änkeä seuraan, annan olla ja teen omia asioitani. Ulkoilen, näen kavereitani, käyn kaupungilla. "Valitettavasti" mies haluaa useimmiten lähteä mukaani, jolloin hän tietysti pyytää myös lapsia. Ja lapset tulevat. Jos yritän ehdottaa että menisivät kaksin/kolmisin niin mies ei tahdo lähteä, ja jos minä olen lähdössä niin sitten halutaan taas matkaan.
En haluaisi myöskään ostaa lasta, jos ostan lapsille jotain niin sanon aina että mies on sen ostanut.
ap
[/quote]
Tyttö on siis alle 12v ja hänen äitinsä toivoo, että kiintymyksen vuoksi jatkat suhdetta, vaikka isän kanssa menee välit poikki? Jostain syystä tätä on aika hankala uskoa, koska tyttö vaikuttaa samalta kuin sijaisperheisiin sijoitetut eli kenen tahansa aikuisen huomio kelpaa ja sitä kerjätään.
[/quote]
Mikä ihme sua on mua vastaan? Jotain traumoja omasta lapsuudesta, onko sinun lastesi isällä uusi kumppani vai mistä sua kenkä puristaa? Katsos kun normaalit aikuiset ihmiset yleensä ajattelevat lastensa parasta. Tuskimpa kukaan aikuinen ihminen tosissaan ajattelisi, että välittävä aikuinen on jotenki pois lapselta. Tietysti sellaista suhdetta kannattaa ylläpitää, sillä kukaan meistä ei ole esimerkiksi kuolematon. Eli jos tytön äidille sattuisi jotain, voisi varmasti olla ihan hyvä että hänellä olisi joku läsnäoleva hänestä huolehtinut naishenkilö, jolle voisi kiukutella ja purkaa tuntoja kuten omalle äidille pystyi. Ja jonka tietää olevan läsnä elämässä vaikka ei aina niin hyvin menisikään. Joka rakastaa ehdoitta.
Tyttö saa kyllä ihan tarpeeksi huomiota äidiltään, isäpuoleltaan ja isältään. Mutta usko pois, hän välillä haluaa sitä erityisesti minulta koska me olemme ystäviä. Me rakastamme toisiamme. Ja me jopa riidellään!
ap
Alkoiko suhteenne ns. Salasuhteena? Eli voisiko poika syyttä sinua perheensä rikkoutumisesta?
Mieheni aloitti salasuhteen kun sairastuin syöpään. Myöhemmn erotessamme ihmettelin mieheni nopeaa yhteenmuuttoa "Pirjon" kanssa; erosta oli viikko. Mies kiisti salasuhteen; olivat tavanneet töissä ja Pirjo tarjosi kuulemma hyväähyvyyttään kotia kodittomalle miesraukalle.
Poikani sydämistyi törkeästä kohtelustani ja ei sen vuoksi ota mitään kontaktia uuteen "äitipuoleen". Ei tervehdi, kohtelee kuin ilmaa.. esim sukujuhlissa. Olen poikaa koettanut rohkaista päästämään irti katkeruudesta, minäkin annoin anteeksi. Mutta ei. Tyttäreni taas on innoissaan naisellisesta äitipuolesta, joka opettaa meikkaamaan jne. Itse olen aika poikamainen/luonnollinen. .
Ps. Syöpä selätetty ainakin nyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ollut salasuhde, heidän erosta 6v.
ap
Se ottaa aikansa. Joku joskus sanoi, että jakaa lasten iän puolella, niin saa tarvittavan sopeutumisajan. Ainakin meillä se piti paikkaansa. Miehen tytär oli 18-vuotias, kun tavattiin. Aluksi oli vieraskoreus, sitten totuttelu, sitten nuivailu ja nyt noin 10 vuotta tutustumisesta ollaan melkein parhaat kaverit. Hänhän on jo aikuinen ja perheellinen itsekin. Minä sain vajaa vuosi sitten äiteinpäiväkortin hänen lapseltaan. Itse ei anna ja se nyt olisi jo kornia, mutta hänen pienelle 2,5-vuotiaalle minä kuulemma olen mummu siinä kuin muutkin.:) Ja itseasiassa melkein eniten, koska autan eniten ja meillä käy eniten kylässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 11:53"]
Se ottaa aikansa. Joku joskus sanoi, että jakaa lasten iän puolella, niin saa tarvittavan sopeutumisajan. Ainakin meillä se piti paikkaansa. Miehen tytär oli 18-vuotias, kun tavattiin. Aluksi oli vieraskoreus, sitten totuttelu, sitten nuivailu ja nyt noin 10 vuotta tutustumisesta ollaan melkein parhaat kaverit. Hänhän on jo aikuinen ja perheellinen itsekin. Minä sain vajaa vuosi sitten äiteinpäiväkortin hänen lapseltaan. Itse ei anna ja se nyt olisi jo kornia, mutta hänen pienelle 2,5-vuotiaalle minä kuulemma olen mummu siinä kuin muutkin.:) Ja itseasiassa melkein eniten, koska autan eniten ja meillä käy eniten kylässä.
[/quote]
Heh, tulipa lapsus. Ei tietenkään jaeta puolella tai tulokseksi tulisi tuplat vaan jaetaan kahdella....
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 11:46"]
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 11:36"]
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 11:24"]
Viesti 11 on kokonaisuudessaan törkeä, jossa asiat on väännetty ihan päälaelleen. Kenenkään ei tarvitse tulla näihin "hassunhauskoihin ruokabileisiin" vasten tahtoaan. Heidät kutsutaan, ja saavat tulla jos haluavat. Ja aina ovat tulleet.
Ja suhteesta tyttöön, jopa tytön äiti on esittänyt toivomuksen että jos minun ja miehen suhde ei jostain syystä kestä niin jatkaisin silti suhteen ylläpitämistä tyttöön sillä tyttö on niin kiintynyt minuun.
Poika on kuudennella luokalla.
En änkeä seuraan, annan olla ja teen omia asioitani. Ulkoilen, näen kavereitani, käyn kaupungilla. "Valitettavasti" mies haluaa useimmiten lähteä mukaani, jolloin hän tietysti pyytää myös lapsia. Ja lapset tulevat. Jos yritän ehdottaa että menisivät kaksin/kolmisin niin mies ei tahdo lähteä, ja jos minä olen lähdössä niin sitten halutaan taas matkaan.
En haluaisi myöskään ostaa lasta, jos ostan lapsille jotain niin sanon aina että mies on sen ostanut.
ap
[/quote]
Tyttö on siis alle 12v ja hänen äitinsä toivoo, että kiintymyksen vuoksi jatkat suhdetta, vaikka isän kanssa menee välit poikki? Jostain syystä tätä on aika hankala uskoa, koska tyttö vaikuttaa samalta kuin sijaisperheisiin sijoitetut eli kenen tahansa aikuisen huomio kelpaa ja sitä kerjätään.
[/quote]
Mikä ihme sua on mua vastaan? Jotain traumoja omasta lapsuudesta, onko sinun lastesi isällä uusi kumppani vai mistä sua kenkä puristaa? Katsos kun normaalit aikuiset ihmiset yleensä ajattelevat lastensa parasta. Tuskimpa kukaan aikuinen ihminen tosissaan ajattelisi, että välittävä aikuinen on jotenki pois lapselta. Tietysti sellaista suhdetta kannattaa ylläpitää, sillä kukaan meistä ei ole esimerkiksi kuolematon. Eli jos tytön äidille sattuisi jotain, voisi varmasti olla ihan hyvä että hänellä olisi joku läsnäoleva hänestä huolehtinut naishenkilö, jolle voisi kiukutella ja purkaa tuntoja kuten omalle äidille pystyi. Ja jonka tietää olevan läsnä elämässä vaikka ei aina niin hyvin menisikään. Joka rakastaa ehdoitta.
Tyttö saa kyllä ihan tarpeeksi huomiota äidiltään, isäpuoleltaan ja isältään. Mutta usko pois, hän välillä haluaa sitä erityisesti minulta koska me olemme ystäviä. Me rakastamme toisiamme. Ja me jopa riidellään!
ap
[/quote]
Minusta olisi erittäin huolestuttavaa, jos aikuinen nainen sanoisi olevansa pikkutytön ystävä! Ja se tyttö olisi puolison lapsi, joka käy isäviikonloppuisin tapaamassa isäänsä, mutta äitipuli ystävänä viekin kaiken ajan.
Juoksutatko tyttöä ulkona kuntoilumielessä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä helvettiä ^ :DDDD ??? Joku kunnon sekopääprovo. Ap ei nyt ihan mikään nadia berough ole vaikka ei täydellinen äitipuoli olisikaan :DD
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 11:59"]
Mitä helvettiä ^ :DDDD ??? Joku kunnon sekopääprovo. Ap ei nyt ihan mikään nadia berough ole vaikka ei täydellinen äitipuoli olisikaan :DD
[/quote]
Nadia-kuka-lieneekin kertoi lastensuojelulle olevansa Eerikan hyvä ystävä :-) - joten mistä tiedämme, millainen ap on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 11:36"][quote author="Vierailija" time="26.02.2015 klo 11:24"]
Viesti 11 on kokonaisuudessaan törkeä, jossa asiat on väännetty ihan päälaelleen. Kenenkään ei tarvitse tulla näihin "hassunhauskoihin ruokabileisiin" vasten tahtoaan. Heidät kutsutaan, ja saavat tulla jos haluavat. Ja aina ovat tulleet.
Ja suhteesta tyttöön, jopa tytön äiti on esittänyt toivomuksen että jos minun ja miehen suhde ei jostain syystä kestä niin jatkaisin silti suhteen ylläpitämistä tyttöön sillä tyttö on niin kiintynyt minuun.
Poika on kuudennella luokalla.
En änkeä seuraan, annan olla ja teen omia asioitani. Ulkoilen, näen kavereitani, käyn kaupungilla. "Valitettavasti" mies haluaa useimmiten lähteä mukaani, jolloin hän tietysti pyytää myös lapsia. Ja lapset tulevat. Jos yritän ehdottaa että menisivät kaksin/kolmisin niin mies ei tahdo lähteä, ja jos minä olen lähdössä niin sitten halutaan taas matkaan.
En haluaisi myöskään ostaa lasta, jos ostan lapsille jotain niin sanon aina että mies on sen ostanut.
ap
[/quote]
Tyttö on siis alle 12v ja hänen äitinsä toivoo, että kiintymyksen vuoksi jatkat suhdetta, vaikka isän kanssa menee välit poikki? Jostain syystä tätä on aika hankala uskoa, koska tyttö vaikuttaa samalta kuin sijaisperheisiin sijoitetut eli kenen tahansa aikuisen huomio kelpaa ja sitä kerjätään.
[/quote]
Minä ainakin pidän yhteyttä isän entiseen vaikka isäni on kuollut.
Äitipuolet on syvältä. Ymmärrän poikaa hyvin.
Viesti 11 on kokonaisuudessaan törkeä, jossa asiat on väännetty ihan päälaelleen. Kenenkään ei tarvitse tulla näihin "hassunhauskoihin ruokabileisiin" vasten tahtoaan. Heidät kutsutaan, ja saavat tulla jos haluavat. Ja aina ovat tulleet.
Ja suhteesta tyttöön, jopa tytön äiti on esittänyt toivomuksen että jos minun ja miehen suhde ei jostain syystä kestä niin jatkaisin silti suhteen ylläpitämistä tyttöön sillä tyttö on niin kiintynyt minuun.
Poika on kuudennella luokalla.
En änkeä seuraan, annan olla ja teen omia asioitani. Ulkoilen, näen kavereitani, käyn kaupungilla. "Valitettavasti" mies haluaa useimmiten lähteä mukaani, jolloin hän tietysti pyytää myös lapsia. Ja lapset tulevat. Jos yritän ehdottaa että menisivät kaksin/kolmisin niin mies ei tahdo lähteä, ja jos minä olen lähdössä niin sitten halutaan taas matkaan.
En haluaisi myöskään ostaa lasta, jos ostan lapsille jotain niin sanon aina että mies on sen ostanut.
ap