Kahden ihmisen välinen kemia ja vetovoima

Vierailija kirjoitti:

Vanha ketju, mutta nostan nyt tämän. Kirjoittakaa kokemuksianne lisää.

Mietinpä vain yhtä tuttava miestä, kun en saa häntä mielestäni. Hän tuntuu kovin tutulta, aivan kuin olisin tuntenut hänet kauemmin. Minun on hyvä olla hänen seurassaan. Myönnän, että olen ihastunut. Yritän välillä olla tavallista enemmän hallittu ja hillitty hänen seurassaan. Jos tunnetasolla onnistun, niin silti saattavat pikkarit kastua hänen seurassaan aivan yllättäen! Koen siis henkistä ja fyysistä vetoa häneen. Voikohan tämä olla yksipuolista? En ole kokenut tällaista kenenkään muun kanssa koskaan, olen 34v. En edes seurustelukumppaneihini tai nykyiseen mieheeni.

enkä voi tämän vuoksi lakata miettimästä, millaista olisi olla hänen kanssaan lähekkäin... Tämä todellakin on hullua.

Minullakin on tällä hetkellä tuollainen ihminen elämässä. Järjellä ajattelen että ei sovita toisillemme mutta kemia ja se kun mies vaan kävelee ohi, niin se on kuin joku magneetti.  Erään kerran hän katsoi tietyllä katseella, tietty ilme silmissään suoraan minua, niin tuntui pillussa ja jalat meni veteliksi :D

Up

Onko kellään kokemusta, että jos kemiat on toiminut ja on päädytty sänkyyn asti, niin fysiikka ei olisikaan toiminut?

No emt. 

Olen tavannut tasan yhden ketä kunnioitan. Toisen sitä ennen jonka kanssa seurustelin(ensi rakkaus). En rakasta enään yhtään ensimmäistä. En usko että rakkaus kestää lopun elämää. Jos kestää niin sen on oltava ainut oikea. Vetovoimaa täytyy olla. Rakkaus ja vetovoima on periaatteessa sama asia. Jos et rakasta et myöskään intohimoitse. T:28n

Ainakin minulle se oli elämän parasta seksiä. Ja sen vaan tiesi jo ennen kuin päädyttiin sänkyyn. Ja kun sitä kemiaa on, niin sen vaan tietää että se on molemminpuolista.