Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
80-luvun epämiellyttävimmät piirteet
29.11.2021 |
Kerätäänpä tähän niitä ei niin kivoja asioita, joita tuolloin oli. Minä aloitan: kiusaaminen oli todella yleistä ja mikä pahinta, se oli hiljaisesti hyväksyttyä koska sen katsottiin kuuluvan lasten hierarkian selvittelyyn ja kiusattu oli tavallaan kykenemätön pitämään puoliaan. Vain räikeimpiin tapauksiin puututtiin, eli käytännössä jos jonkun hampaat potkittiin katki tai vastaavaa. Siitäkin selvittiin yleensä rehtorin puhuttelulla, minkä jälkeen uhri ja pahoinpitelijä jatkoivat samassa luokassa. Toisella oli sitten jotkut hammasraudat suussa ja joutui käymään hammaslääkärissä jatkuvasti. Pahoinpitelijän ei tarvinnut asiaa enää miettiä, uhri puolestaan sai pitää traumat ja kivut ominaan.
Väkisinmakaaminen oli laillista ja perheen sisäinen asia. Se ei siis ollut syytteenalainen teko. Lasten pahoinpitely taidettiin kriminalisoida vuosikymmenen alussa, mutta siitä huolimatta sitä tapahtui paljon. Myös vieraiden lapsia saatettiin lyödä, eikä poliisi jaksanut moisia tutkia muuta kuin jos lapsi sai näkyviä tai pysyviä vammoja.
Tupakkaa poltettiin joka paikassa ja lapset altistettiin passiiviselle tupakoinnille jo sylivauvoina. Omissa perhealbumeissa on kuvia, joissa polttavat kaikki: äiti, isä, enot ja täti. Savun keskeltä erottuu pieni pää, joka on minun vauvanpääni. Tupakan vaarat tiedettiin joten kuten, mutta niistä ei välitetty. Myös työpaikoilla poltettiin, linja-autoissa ja lentokoneissakin.
Siitä alkuun.
Kommentit (100)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nauratti vähän tuo television kampi-homma, mutta autoissahan oli ihan oikeasti sellainen kampi edessä jota isäni joskus raivoissaan pyöritti kun auto ei meinannut lähteä käyntiin. Mikä se oli?
Ei niitä ollut kuin Ladassa. Manuaalinen kampikäynnistys jos akku oli niin huonossa kunnossa ettei sähköstartti jaksanut pyörittää konetta.
Ladassa moottori oli pitkittäin keulalla, joten kampiakselin hihnapyörän pultti oli eteenpäin, ja keulassa aukko, josta kammella pyöritettiin moottoria starttimoottorin sijasta.
Nykyisin käytetään akkulatureita ja apustarttereita, mutta yleensä jos akkujännite käy niin alhaalla, ettei auto käynnisty, vikamuisti voi olla täynnä eri moduulien ilmoituksia liian alhaisesta akkujännitteestä, joten varmaanki moottorihäiriövalo palaa ja koodit nollattava, tai auto ei mene katsastuksesta läpi.
Nyt kun sanoit niin Ladahan se tosiaan oli. Ja ei ollut ilmastointia, kesällä kuuma ja talvella helvetin kylmä. Tupakansavussa istuttiin moni mummolan matka.
Lada oli tietysti Siperian oloihin tehty, jossa auto on saatava käyntiin vaikka kampistartilla, jos öljyt ovat niin jäykät, ettei sähköstartti jaksa pyörittää moottoria. Neuvostoliitossa ei ehkä ollut silloin vielä saatavana huippuhyviä täyssynteettisiä moottoriöljyjä?
Suomessakin oli vuonna 1984-85 niin kylmä talvi, että Tuulilasi -lehden dieselautovertailussa joutuivat ongelmiin polttoainesuodattimien kanssa, joutuivat tankkaamaan vähän bensiiniäkin joihinkin autoihin dieselin sekaan, tosin taisi tankissa olla kesälaatuista dieseliä ongelma-autoissa :P
Vierailija kirjoitti:
Ihailtiin rahaa, haalittiin maallista mammonaa ja yritettiin näyttää rikkailta. Ei kuitenkaan läheskään siinä määrin kuin nykyään, mutta silloin se alkoi.
Jo 60-luvulla puhuttiin kerskakulutuksesta. Siihen ei monilla ollut niin hyvin varaa kuin 80-luvulla, kun oikeasti kaikilla alkoi olla mahdollisuuksia. Äitini sanoin, "muka kulutusjuhla, kun ihmisellä on vihdoinkin varaa ostaa jotain."
Vierailija kirjoitti:
13-vuotiaiden tyttöjen yli 30-vuotiaat poikaystävät.
Näitä oli vielä omassa lapsuudessa 2000-luvun alussa. Olihan se niin cool kun Mirkkua (12v) tuli koulusta hakeen bemarilla Make (23v). Oikeesti WTF??? ja monesti vielä ihan opettajien silmien alla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihailtiin rahaa, haalittiin maallista mammonaa ja yritettiin näyttää rikkailta. Ei kuitenkaan läheskään siinä määrin kuin nykyään, mutta silloin se alkoi.
Jo 60-luvulla puhuttiin kerskakulutuksesta. Siihen ei monilla ollut niin hyvin varaa kuin 80-luvulla, kun oikeasti kaikilla alkoi olla mahdollisuuksia. Äitini sanoin, "muka kulutusjuhla, kun ihmisellä on vihdoinkin varaa ostaa jotain."
Erittäin hyvin sanottu. Vain kasarilla on Suomen talous toiminut lähes normaalin maan tavoin, kun ihmisillä oli varaa vähän muuhunkin, kuin minimiin. Se ei kumminkaan käynyt poliittiselle- ja taloudelliselle eliitille, ilmeisesti se porukka on niin äärimmäisen kateellista porukkaa, että kansalaisten ostovoima piti tuhota järjestämällä tähän maahan lama, ansa viritettiin jo 80-luvun lopulla valuuttalainoilla, jotka sitten yhtä-äkkiä tuosta noin vaan vaadittiinkin maksuun 90-luvun alussa... :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Permanenttikierre - - ensin oli liian kihara, sit hetken hyvä ja kohta taas uudestaan kärtsäämään.. 🤯
Ei tod. ole ikävä.
Vierailija kirjoitti:
Permanenttikierre - - ensin oli liian kihara, sit hetken hyvä ja kohta taas uudestaan kärtsäämään.. 🤯
Ei tod. ole ikävä.
Ja auta armias, kun satoi vettä, niin pitkään ja hartaasti laitettu tukka oli kun lampaan selkä...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eroaminen on vaikeampaa. Erohakemukseen piti olla kummankin puolison suostumus ja muistaakseni erohakemukseen piti laittaa syy erolle. Tämä muuttui joskus 80-luvun lopulla.
vanhakyynikko kirjoitti:
Samoin autot. Ne halpenivat vasta maahantuonnin vapautuessa 2000-luvun alussa.
80-luvulla uusi auto oli ihmetyksen aihe ja harvojen herkkua. Keskiluokkaiset nuoret perheet ajoivat vanhoilla romuilla. Kahta hyvää autoa tuskin oli juuri kenelläkään. Naiset kulkivat töihin pyörällä. Niin monet duunarimiehetkin. Tehtaan portilla oli pyöriä kuin koulunpihalla.
Käsittääkseni -80 luku oli Suomen autoistumisen vuosikymmen. Jos nyt ihan lonkalta heitän, niin tällöin rekisteröitiin noin miljoona uutta autoa.
Itselläni tuona aikana pari uutta Honda Accordia ja pari BMW 316 autoa.
Kahden hengen talous oli hyvällä mallilla. Ei mitään valittamista.
Ja sitten tuli 90-luku, jolloin kaikki meni ns. persiilleen.
Siitäkin sitten selvittiin.
Mitä ihmettä?
Sinä olet jo toinen kirjoittaja - vai oletko sama kirjoittaja toiseen kertaan? - joka jauhaa tuota "autojen tuonnin vapautumista 2000-luvun alussa".
Mistä te puhutte? Keneltä te tuollaisen ihan päättömän opinkappaleen olette oppineet?
Minä olen syntynyt 1970-luvun ensimmäisen neljänneksen ja toisen neljänneksen taitteessa, eli 70-luvun alkupuolikkaalla, ja autojen tuonnin vapautuminen on aina ollut minullekin sellaista "kaukaista" (tai nyt kun itse lähentelee 50:tä, on alkanut ymmärtää että sehän oli sittenkin sangen läheistä) historiaa, joka tapahtui kymmenen vuotta ennen omaa syntymääni, kuten osapuilleen myös mm. vuoden 1963 rahauudistus ja setelien leikkaaminen kahtia, Urho Kekkosen haastanut Honka-liitto jota vastaan roisto-Kekkonen ei uskaltanut asettua reilusti vaaleihin vaan turvautui Kremlin kommunistiystäviensä apuun, Leonid Brezhnevin nousu valtaan (joinain niinä vuosina, ehkä 1964) ja JFK:n murha.
Autojen tuonti vaputui oman muistini (siis vuosilukumuistini jonka ovat minua varttuneemmat sukupolvet opettaneet kun sattuneesta syystä en siis itse ollut paikalla näkemässä tapahtumaa) vuonna 1962 ja kun etsin äkkiseltään Googlesta, se vahvisti (vuosiluku-)muistikuvani.
Olkaa hyvät, te jotka houritte tuosta 1980-luvun autotuonnin säännöstelystä ja sen purkamisesta "vasta 2000-luvun alussa":
https://www.autotuojat.fi/me/yhdistyksen_historia
ja sieltä väliotsikon "1950-luvulta 1960-luvulle" alta viimeisen kappaleen ensimmäinen lause:
"Vuonna 1962 uusien autojen tuonti vapautui ja autojen tuontimäärä kasvoi merkittävästi."
On täällä huimia historiantuntijoita. Ja aina se "2000-luku" on sitä ihanaa vapauden aikaa näille, kuin taivaassa, vaikka edes lopunkin tuosta 1900-luvusta nähnyt ymmärtää ja oikein kauhistuu, kuinka tämä uusi vuosituhat nimenomaan on kaikkein pimeintä aikaa vähintäänkin keskiajan jälkeen, jona aikana - nyt parikymmentä vuotta - kaikki yksilönvapaudet ja perusoikeudet ovat taantuneet ainakin 400 vuotta, vähintäänkin jonnekin maaorjuusaikakaudelle: tässäkin keskustelussa nämä 2000-luvun moderniin menoon mukautuneet raittiit ja reippaat kaupunkilaiset muovipurkkilisävitamiinien napsijat kauhistelevat, kuinka 1980-luvulla pahinta olivat kaikki vapaudet: kun paperossia sai polttaa vapaasti, viini virtasi kurkusta alas, kikkeli meni pimppiin ja bensaa paloi.
Ei ole liberalismi modernin 2000-lukulaisen suosiossa, ei.
P. S. :nä vielä edellä lainatulle kirjoittajalle: Suomi autoistui kaikkein räjähdysmäisimmin 1960-luvulla, eikä 80-.
Ja sille toiselle neropatille, joka väitti, että linja-autoissa sai polttaa paperossia 1980-luvulla: no ei varmana. Linja-autoissa tupakointi loppui joskus 1970-luvun alussa: valitettavasti.
Mutta se on totta, että lentokoneissa sai kessutella ainakin vielä 1992 marraskuussa joillain harvoilla paikoilla ihan koneen perällä, kun viimeksi olen ollut lentokoneessa matkalla Prahaan, vielä silloiseen Tshekkoslovakiaan, ja minä istuin menomatkalla kaverini kanssa juuri sellaisella tupakkarivillä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mielenkiintoista miten jotkut kokevat "vapautensa" menneen tasa-arvon lisääntyessä 🤔
Solariumvillitys.
Muutin etelästä takaisin Suomeen -86 ja olin että WTF😶... yhtäkkiä kaikki suomalaiset oli muuttuneet umpiruskettuneiksi - ja kesäkin oli vasta edessäpäin.
Joka kulmassa oli kaikenmaailman solariumparatiiseja ja -salonkeja.
K
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ruoka oli kallista, sitä on melkein vaikea tajuta miten karusti silloin ainakin tavan köyhälistö/duunarit söi. Tyyliiin ranskista ja lauantaimakkaraa.Suolakurkkua ehkä päälle.
Sen mitä seurannut "köyhiä" nykyään vedetään mikroeineksiä täynnä lisäaineita, tainnu mennä vaan huonompaan suuntaan
Köyhällä ei ole varaa syödä eineksiä. Jos on niin ei ole köyhä.
Mikrohampurilainen maksaa 50senttiä, pussin ranskiksia saa eurolla. Miten niin ei muka ole?
Vierailija kirjoitti:
Mielenkiintoista miten jotkut kokevat "vapautensa" menneen tasa-arvon lisääntyessä 🤔
No joo: me emme selvästikään ymmärrä toisiamme.
Minäkään en ymmärrä, miten jotkut kokevat vapaudeksi ja tasa-arvoksi ja kaikeksi hyväksi ja kauniiksi ja siunatuksi sen, että kaikki on kiellettyä, nautintoaineitten käyttö on yht'äkkiä lähes kriminalisoitu (varsinkin vähän alaikäisiltä) vaikka esim. tupakanpoltto on monta sataa vuotta kuulunut m-y-ö-s eurooppalaiseen kulttuuriin kiinteästi eikä siitäkään ole kukaan ennen teitä elänyt keksinyt seota, ja alkoholi on ollut olemassa, sallittua ja normaalia maailman alusta lähtien; ja kuinka ihminen ei saa nykyään enää edes syödäkään mitään terveyssievistelypoliittisesti epäsiveellistä ruokaa ilman että joku teidän hengenheimolaisenne hyökkää kimppuun "prosessoidun ruuan" syömisestä ja "kun sokerista tulee matala-asteinen tulehdus" ja mitä kaikkea ihmeen skeidaa sitä kaikkialta nykyään kuuleekin;
kaikki huumori ja tilannekomiikka täytyy karsia elämästä pois - jos sitä tänä uutena, uljaana ja totisena vuosituhantena enää muutenkaan mistään pystyy repimään - mistään ei saa laskea leikkiä, suurin osa kaikista sanoista on sensuurilistalla kun ne loukkaavat milloin mitäkin votjakkia, mogulia, intiaania, saamelaista, suomalaista, eskimoa, inuiittia tai pensikammoista femakkoa;
ja kun seksuaalisuudesta on tullut niin kaamea painajainen, että jos moderni nainen joutuu seksuaalisen aloitteen kohteeksi, hän joutuu loppuiäkseen Kela-rahoitteiseen terapiaan itkemään ja "työstämään menneisyytensä traumoja".
Ei teidänlaistenne 2000-lukulaisten sielunmaiseman mukaan järjestelty ja laeilla säädelty järjestelmä ole elinkelpoinen, eikä eurooppalainen ja amerikkalainen elämäntapa voi teidän mielenne mukaan elettynä jatkua meidän (teidän) oman elinaikanne jälkeen tuleville sukupolville, mutta sitähän te toki haluattekin: että viimeinen sammuttaa liberaalin demokratian valot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olin toisen vanhemman työpaikan omassa lastentarhassa. Siis tehtaalla oli lastentarha työntekijöiden lapsille. Oli ihan pikkuvauvoillekin oma seimi. Ei tule mieleen, että työpaikat yleensä järjestäisivät naperoille tuollaista.
Kirkosta eroaminen vaati käynnin toimistolla, jossa pappi vielä yritti käännyttää pyörtämään päätöksen. Ei ollut läpihuutojuttu. Kutsunnoissa puolestaan oli lautakunta, jos joku halusi sivariin. Siihen kuului upseeri, pappi ja oliko psykologikin. He sitten hyväksyivät tai hylkäsivät anomuksen. Jos hylkäsivät, piti mennä aseettomaan palvelukseen ja tuohon aikaan inttiä ei voinut samalla tavalla keskeyttää.
Vierailija kirjoitti:
"sticks and stones may brake my bones but words can never hurt me".
Tämäkö oli yleinen sanonta Suomessa 80-luvulla?
Jätkäshenkilö 49 vuotta kirjoitti:
mistään ei saa laskea leikkiä, suurin osa kaikista sanoista on sensuurilistalla kun ne loukkaavat milloin mitäkin votjakkia, mogulia, intiaania, saamelaista, suomalaista, eskimoa, inuiittia tai pensikammoista femakkoa;
Onneksi sinua voi vielä kutsua tyhmäksi ja idiootiksi, etkä pahastu siitä.
Jaa jaa. Tosiaan sain jonkin kerran remmiapelia lapsena 80-luvun alussa, mutta näin jälkikäteen ajatellen taisi tulla ihan aiheesta...
Vierailija kirjoitti:
Pirun kylmät talvet. Kasarin puolivälissä oli sellaisia että -30C joku kaksi kuukautta.
Oli siperiameininki.
Näin oli, taisi olla 87-88.
Olin siihen aikaan töissä pääkaupunkiseudulla ja jouduin pitämään autoa kadun varrella.
Oli pakko nousta joskus aamuyöllä 3-4 aikaan tekemään pieni lenkki autolla, jotta oli jotain toivoa päästä liikkeelle aamulla. Auto oli jäykkä kuin ratakisko. Otti koville kun käänteli rattia vaihteli vaihteita. Reipas alku päivälle.
Samaan aikaan ajoittuu toinenkin mieleenpainunut tapahtuma.
Talviaika ja paljon lunta kaduilla, tai oikeastaan kadut olivat kavenneet ränneiksi.
Kämppäkadun kumpaankin päähän oli ilmestynyt lumenajosta ilmottava kyltti, jossa ilmoittetiin päivä, mutta ei alkamisaikaa.
Minä tietämätön maalaispoika mietin, että ehdin alta pois ennenkuin työt alkavat.
Väärin luultu. Auto oli siirretty ja lasku tuli perästä. Olisiko ollut satanen silloista valuuttaa.
Alue: Aihe vapaa
Silloin ei oltu näin tosikkoja.