Lue keskustelun säännöt.
Riitaisan eron läpikäyneet, perheelliset: mikä oli pahinta kaikessa ja miten selvisit (vai selvisitkö)
29.11.2021 |
13 yhteistä vuotta takana, lapsia kaksi ja vaikka miten päin asiaa koetan pohtia, niin avioero meillä taitaa edessämme olla. Olen kärsinyt puolisoni impulssikontrollin puuttumisesta ja ajoittaisesta henkisestä väkivallasta jo vuosia. En lähde lokeroimaan häntä mihinkään diagnoosiin, sillä ammatillista osaamista sellaiseen ei ole. Sanotaanko vain, että eilen viimeksi sain puhelun, jonka aikana toiset kaupan kassalla jonottaneet käännähtivät katsomaan (huuto kuului läpi) ja sen päälle luin alatyylistä tekstiä hänen lähettämistään viesteistä. Tämä on ns. arkipäivää ja olen turtunut tämän kaltaiseen käytökseen. Huomaan kuitenkin, että alan uupua henkisesti ja joinakin aamuina on vaikea päästä sängystä ylös. Olen näiden vuosien aikana hakenut apua ja ulkopuolisen avun turvin (terapiat, kriisiterapiat, ystävät jne.) olen selvinnyt tähän asti. Nyt oirehdin burn-outin kaltaisesti ja päivätyön hoitaminen on alkanut olla haastavaa oireiden vuoksi.
Haluaisin kuulla muilta, riitaisan eron läpikäyneiltä, miten olette selvinneet. Mitä otitte huomioon ennen eropäätöksen ilmoittamista ja mitä olisi pitänyt ottaa huomioon? Entä lapset…? Miten he selvisivät ja miten elämä alkoi uudestaan? Missään nimessä en halua tehdä lapsista isättömiä, mutten enää voi elää näin. Ja toki haluan kuulla myös sen, miten asiat eivät menneet hyvin. Kaikki mahdollisuudet on otettava huomioon. Kiitos jos jaksat kommentoida ja jakaa oman kokemuksen.
Kommentit (32)
Tutulta kuulostaa. Suhteen ilmapiiri. Pidin eroa pitkään mahdottomuutena, kunnes lopulta aivan yhtäkkiä kykenin siihen. Pahinta olivat itsemurhauhkaukset. Vihaa täynnä olevat vihjailevat viestit, jotka saattoi tulkita myös vaarallisiksi. Hän loisti olevansa vaaraksi minulle tai lapsille, mutta viesteillä vainoaminen oli hetkittäin helvettiä. Uhkasin useamman kerran lähestymiskiellolla.
Selvisin, koska oli pakko. Mies ei lopulta tehnyt mitään - hyvin pieni määrä tekee. Olin riippuvainen muutaman läheisen henkisestä tuesta lähes 24/7 pahimpina aikoina. Mutta. Se on nyt ohi. Mies sai elämänsä tasapainoon ja olen joka päivä tyytyväinen, että pakotin itseni käymään erohelvetin läpi. Tsemppiä. Pärjäät.
.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hankalinta oli oikeudenkäynnit, joissa mies vaati lapsia itselleen ja esitti perättömiä juoruja (isänsä oli viettänyt 2 vko rivitalomme pihalla tarkkaillen kaikkia asuntoon tulevia ja laskien, miten monta miestä siellä kävi - yhteensä muuten 5 kpl eli oma isäni, veljeni, huonekalukaupan kaksi sohvankantajaa ja sähkömies). Sitä ennen oli kamalaa lastenvalvojalla, kun mies uhkaili ja kertoi, miten surkea äiti olin ollut ja esitti todisteita tästä (kuvia likaisista puurokattiloista ja lista kuopuksen sairaalakäynneistä - tosin hänellä on maitoallergia, jota piti tutkia...).
Meillä se oli mies, joka eroa halusi. Siksi hän meni ihan sekaisin, kun en ryhtynytkään anelemaan ja muuttumaan hänen takiaan.
Jos joskus kannattaa panostaa asiantuntijoihin niin se nyt. Kunnon lakimies, kunnon terapeutti (varisnkin lapsille).
Vierailija kirjoitti:
Tutulta kuulostaa. Suhteen ilmapiiri. Pidin eroa pitkään mahdottomuutena, kunnes lopulta aivan yhtäkkiä kykenin siihen. Pahinta olivat itsemurhauhkaukset. Vihaa täynnä olevat vihjailevat viestit, jotka saattoi tulkita myös vaarallisiksi. Hän loisti olevansa vaaraksi minulle tai lapsille, mutta viesteillä vainoaminen oli hetkittäin helvettiä. Uhkasin useamman kerran lähestymiskiellolla.
Selvisin, koska oli pakko. Mies ei lopulta tehnyt mitään - hyvin pieni määrä tekee. Olin riippuvainen muutaman läheisen henkisestä tuesta lähes 24/7 pahimpina aikoina. Mutta. Se on nyt ohi. Mies sai elämänsä tasapainoon ja olen joka päivä tyytyväinen, että pakotin itseni käymään erohelvetin läpi. Tsemppiä. Pärjäät.
.
Meillä ei varmaankaan tämmöistä uhkailua tulisi eteen, mutta kaikkea muuta voi kyllä odottaa tulevaksi. Uuvuttaa pelkkä ajatuskin hänen kanssa lasten asioista vääntämisessä ym... Mikään ei nytkään ole helppoa, niin mitenkähän se eron jälkeen olisi..
Tuore ero takana ja ero oli maanpäällinen helvetti, nyt eron jälkeinen elämä on sitten helvetti rajan toisen puolella. Meillä oli liki 10 vuotta miehen henkistä väkivaltaa ja pettämistä muiden naisten kanssa, viimeinen vuosi oli mukana myös miehen fyysinen väkivalta minua kohtaan ja se paheni koko ajan. Meillä kolme lasta, jotka yläkoulu- ja lukioikäisiä. Mies halusi eron, koska hänellä oli jo uusi nainen hankittuna valmiiksi.
Mies yritti viedä erossa omaisuuden vaikka meillä ei ollut avioehtoa. Ei olisi suostunut 50/50 jakoon, mutta juristien avulla sain puolet omaisuudesta kuten kuuluikin. Juristikulut ovat valtavat, varaudu siihen. Mulla yksistään meni juristin palkkioihin noin 3000 euroa ja siihen päälle mies maksoi omat juristikulunsa. Hanki avioerojuristi valmiiksi ennen kuin haet eroa!
Hanki hyvä turvaverkko läheisistä ja pyydä apua valmiiksi ennen eroa. Varaa riittävästi rahaa eroa varten. Minulla taisi mennä eroon noin 10 000 euroa. Oli juristin kulut, huonekalujen ja muiden tavaroiden hankkiminen uuteen asuntoon, auton vaihto jne.
Varaudu siihen, että jos teillä on omistusasunto niin asuntonne kohtalosta tulee riita. Kumpi lunastaa asunnon? Minä olisin halunnut lunastaa, mutta mies ei suostunut myymään puolikastaan minulle. Hän uhkasi pitkittävänsä asunnon kohtaloa pesänjakajan prosessissa vaikka kolmen vuoden ajan ja käyttävänsä asunnosta riitelemiseen vaikka 50 000 euroa, jos en luovu halustani lunastaa asunto itselleni ja lapsille.
Exä ei suostu maksamaan elatusmaksuja. Olen henkisesti niin rikki että en jaksa lähteä oikeusprosessiin lasten vuoksi. Lastenvalvoja kannustaa viikko-viikko malliin ilman elastusmaksuja. Lapset nyt viikko-viikko ja exä ei suostu pitämään lapsia luonaan kuin mitä virallisesti sovittu eli hän ei pidä lapsia luonaan extrapäiviä, jos olisi tarve. Lapset harmillisesti haittaavat hänen uutta suhdettaan ja biletystään. Koska lapset ovat jo teinejä, he kapinoivat viikko-viikko tapaamismallia vastaan. Ovat sanoneet, että heitä ei kukaan määrää sen suhteen missä heidän pitäisi olla minäkin päivänä. Siihen kun yhdistää exän haluttomuuden hoitaa lapsia minun hoitovuorolla niin pulassa ollaan.
Miten ihmeessa voin väkisin pakottaa ja raahata aikuisen miehen kokoisen 17-vuotiaan pojan kotoani isänsä luo silloin kun lapsi haluaa olla luonani isän hoitovuorolla?! Välillä poika haluaa olla isänsä luona minun hoitovuorollani. Minulle se olisi ok, mutta lapsen isä ei halua lasta luokseen minun hoitovuorollani.
Lapset inhoavat isänsä uutta naista eivätkä halua olla hänen kanssaan telemisissä. Kuulemma lapset eivät pidä yhtään siitä kun uusi nainen on isänsä asunnolla.
Lisäksi luulin, että ei tarvitsisi olla exän kanssa tekemisissä kuin max kerran viikossa whapilla eron jälkeen. Ehei! Exältä tulee viestiä monta kertaa päivässä milloin mistäkin asiasta. Joskus aiheesta, yleensä ihan turhaan. Ei usko kun sanon että vain pakollinen lapsiin liittyvä on syy viestitellä. Olen käskenyt exää keskittymään uuteen akkaansa. Mutta ei. Kärsin painajaisitsa ja univaikeuksista ja unettomuudesta. En tajua miten tästä voi elämä koskaan muuttua elämisen kelpoiseksi.
Eli tässä on nyt neljä onnetonta ja elämänsä raunioilla elävää ihmistä; minä ja kolme lastamme. Suru ja ahdistus on kammottavaa. Ex-mies näyttää porskuttavan onnensa kukkuloilla uuden naisensa kanssa, naisen jonka kanssa petti minua pitkään avioliittomme aikana.
Varaudu siis siihen, että jos nyt asiat ovat huonosti niin eron jälkeen asiat ovat tuhat kertaa huonommin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mistä te löydätte tuommoisia miehiä ja miksi? En olisi päivääkään tuommoisen kanssa
Vierailija kirjoitti:
Mistä te löydätte tuommoisia miehiä ja miksi? En olisi päivääkään tuommoisen kanssa
Eipä ne miehet ole tuollaisia alkuhuumassa, seurusteluaikana ja avioliiton alkuaikoina. Kun arki astuu kuvioihin, lapsia syntyy ja niistä pitäisi huolehtia sekä keski-iän kriisi pukkaa päälle niin se paska alkaa. Hurmuriprinssi muuttuu piruksi ja nyrkki heiluu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuore ero takana ja ero oli maanpäällinen helvetti, nyt eron jälkeinen elämä on sitten helvetti rajan toisen puolella. Meillä oli liki 10 vuotta miehen henkistä väkivaltaa ja pettämistä muiden naisten kanssa, viimeinen vuosi oli mukana myös miehen fyysinen väkivalta minua kohtaan ja se paheni koko ajan. Meillä kolme lasta, jotka yläkoulu- ja lukioikäisiä. Mies halusi eron, koska hänellä oli jo uusi nainen hankittuna valmiiksi.
Mies yritti viedä erossa omaisuuden vaikka meillä ei ollut avioehtoa. Ei olisi suostunut 50/50 jakoon, mutta juristien avulla sain puolet omaisuudesta kuten kuuluikin. Juristikulut ovat valtavat, varaudu siihen. Mulla yksistään meni juristin palkkioihin noin 3000 euroa ja siihen päälle mies maksoi omat juristikulunsa. Hanki avioerojuristi valmiiksi ennen kuin haet eroa!
Hanki hyvä turvaverkko läheisistä ja pyydä apua valmiiksi ennen eroa. Varaa riittävästi rahaa eroa varten. Minulla taisi mennä eroon noin 10 000 euroa. Oli juristin kulut, huonekalujen ja muiden tavaroiden hankkiminen uuteen asuntoon, auton vaihto jne.
Varaudu siihen, että jos teillä on omistusasunto niin asuntonne kohtalosta tulee riita. Kumpi lunastaa asunnon? Minä olisin halunnut lunastaa, mutta mies ei suostunut myymään puolikastaan minulle. Hän uhkasi pitkittävänsä asunnon kohtaloa pesänjakajan prosessissa vaikka kolmen vuoden ajan ja käyttävänsä asunnosta riitelemiseen vaikka 50 000 euroa, jos en luovu halustani lunastaa asunto itselleni ja lapsille.
Exä ei suostu maksamaan elatusmaksuja. Olen henkisesti niin rikki että en jaksa lähteä oikeusprosessiin lasten vuoksi. Lastenvalvoja kannustaa viikko-viikko malliin ilman elastusmaksuja. Lapset nyt viikko-viikko ja exä ei suostu pitämään lapsia luonaan kuin mitä virallisesti sovittu eli hän ei pidä lapsia luonaan extrapäiviä, jos olisi tarve. Lapset harmillisesti haittaavat hänen uutta suhdettaan ja biletystään. Koska lapset ovat jo teinejä, he kapinoivat viikko-viikko tapaamismallia vastaan. Ovat sanoneet, että heitä ei kukaan määrää sen suhteen missä heidän pitäisi olla minäkin päivänä. Siihen kun yhdistää exän haluttomuuden hoitaa lapsia minun hoitovuorolla niin pulassa ollaan.
Miten ihmeessa voin väkisin pakottaa ja raahata aikuisen miehen kokoisen 17-vuotiaan pojan kotoani isänsä luo silloin kun lapsi haluaa olla luonani isän hoitovuorolla?! Välillä poika haluaa olla isänsä luona minun hoitovuorollani. Minulle se olisi ok, mutta lapsen isä ei halua lasta luokseen minun hoitovuorollani.
Lapset inhoavat isänsä uutta naista eivätkä halua olla hänen kanssaan telemisissä. Kuulemma lapset eivät pidä yhtään siitä kun uusi nainen on isänsä asunnolla.
Lisäksi luulin, että ei tarvitsisi olla exän kanssa tekemisissä kuin max kerran viikossa whapilla eron jälkeen. Ehei! Exältä tulee viestiä monta kertaa päivässä milloin mistäkin asiasta. Joskus aiheesta, yleensä ihan turhaan. Ei usko kun sanon että vain pakollinen lapsiin liittyvä on syy viestitellä. Olen käskenyt exää keskittymään uuteen akkaansa. Mutta ei. Kärsin painajaisitsa ja univaikeuksista ja unettomuudesta. En tajua miten tästä voi elämä koskaan muuttua elämisen kelpoiseksi.
Eli tässä on nyt neljä onnetonta ja elämänsä raunioilla elävää ihmistä; minä ja kolme lastamme. Suru ja ahdistus on kammottavaa. Ex-mies näyttää porskuttavan onnensa kukkuloilla uuden naisensa kanssa, naisen jonka kanssa petti minua pitkään avioliittomme aikana.
Varaudu siis siihen, että jos nyt asiat ovat huonosti niin eron jälkeen asiat ovat tuhat kertaa huonommin.
Tätä minä pelkään, tässä on pahin pelkoni sanoiksi puettuna. Suurin syy miksi en ole JO eronnut. Häijystä ihmisestä tulee 100 kertaa häijympi. Meillä lisäksi vielä pienet lapset, kaksi pientä ja viatonta, joilla ei ole osaa eikä arpaa tähän kauheuteen. Itkin tätä tänäänkin, kun puhuin ystävälleni eilisestä. Ystävä myös eronnut, mies meni naimisiin hänen parhaan ystävänsä kanssa ja nyt nämä kaksi kiusaavat ja tekevät kaikkensa, jotta ex-puolisolla olisi paha olla. Miten ihmiset on näin hirveitä? Tämä ystäväni sanoo, että ero ei ole ehkä mun kannalta se paras ratkaisu - tietäen puolisoni ja oma kokemuksensa taustalla..
Todella surullista kuulla, että teillä on tämmöistä lasten kanssa. Olen pahoillani ja lähetän voimia sulle, kaikesta huolimatta <3
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos on erehtynyt tuommoiseen mieheen niin heti pois kun näyttää todellisen luonteensa, on niitä oikeita miehiäkin
Ero oli iso helpotus. Isoin helpotus tuli siitä, kun lapsen ei enää tarvinnut kasvaa rauhattomassa kodissa jossa toinen huusi milloin mistäkin asiasta. Nyt olen onnellinen uudessa suhteessa, samoin eksä, joka meni kihloihin suurinpiirtein ensimmäisen tinderistä löytäneen naisen kanssa. No, onneksi hänkin vaikuttaa olevan ok ja lapsi tulee toimeen hänen kanssaan, joka onkin se tärkein asia. Lapsi ei ole oireillut eroa ja voi hyvin, kehitys ei ole viivästynyt (6-v. lapsi). Erossa kaikki voi mennä myös hyvinkin. Taloudellisesti tilanne oli vaikeampi, säästöt meni muuttohommissa ja uuden asunnon hankinnassa, tosin olen hyvätuloinen, joten ei mitään oikeita hankaluuksia ole ollut ja ei ole joutunut karsimaan mistään muusta kuin autoilusta, joka Helsingissä onnistuu helpostikin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuore ero takana ja ero oli maanpäällinen helvetti, nyt eron jälkeinen elämä on sitten helvetti rajan toisen puolella. Meillä oli liki 10 vuotta miehen henkistä väkivaltaa ja pettämistä muiden naisten kanssa, viimeinen vuosi oli mukana myös miehen fyysinen väkivalta minua kohtaan ja se paheni koko ajan. Meillä kolme lasta, jotka yläkoulu- ja lukioikäisiä. Mies halusi eron, koska hänellä oli jo uusi nainen hankittuna valmiiksi.
Mies yritti viedä erossa omaisuuden vaikka meillä ei ollut avioehtoa. Ei olisi suostunut 50/50 jakoon, mutta juristien avulla sain puolet omaisuudesta kuten kuuluikin. Juristikulut ovat valtavat, varaudu siihen. Mulla yksistään meni juristin palkkioihin noin 3000 euroa ja siihen päälle mies maksoi omat juristikulunsa. Hanki avioerojuristi valmiiksi ennen kuin haet eroa!
Hanki hyvä turvaverkko läheisistä ja pyydä apua valmiiksi ennen eroa. Varaa riittävästi rahaa eroa varten. Minulla taisi mennä eroon noin 10 000 euroa. Oli juristin kulut, huonekalujen ja muiden tavaroiden hankkiminen uuteen asuntoon, auton vaihto jne.
Varaudu siihen, että jos teillä on omistusasunto niin asuntonne kohtalosta tulee riita. Kumpi lunastaa asunnon? Minä olisin halunnut lunastaa, mutta mies ei suostunut myymään puolikastaan minulle. Hän uhkasi pitkittävänsä asunnon kohtaloa pesänjakajan prosessissa vaikka kolmen vuoden ajan ja käyttävänsä asunnosta riitelemiseen vaikka 50 000 euroa, jos en luovu halustani lunastaa asunto itselleni ja lapsille.
Exä ei suostu maksamaan elatusmaksuja. Olen henkisesti niin rikki että en jaksa lähteä oikeusprosessiin lasten vuoksi. Lastenvalvoja kannustaa viikko-viikko malliin ilman elastusmaksuja. Lapset nyt viikko-viikko ja exä ei suostu pitämään lapsia luonaan kuin mitä virallisesti sovittu eli hän ei pidä lapsia luonaan extrapäiviä, jos olisi tarve. Lapset harmillisesti haittaavat hänen uutta suhdettaan ja biletystään. Koska lapset ovat jo teinejä, he kapinoivat viikko-viikko tapaamismallia vastaan. Ovat sanoneet, että heitä ei kukaan määrää sen suhteen missä heidän pitäisi olla minäkin päivänä. Siihen kun yhdistää exän haluttomuuden hoitaa lapsia minun hoitovuorolla niin pulassa ollaan.
Miten ihmeessa voin väkisin pakottaa ja raahata aikuisen miehen kokoisen 17-vuotiaan pojan kotoani isänsä luo silloin kun lapsi haluaa olla luonani isän hoitovuorolla?! Välillä poika haluaa olla isänsä luona minun hoitovuorollani. Minulle se olisi ok, mutta lapsen isä ei halua lasta luokseen minun hoitovuorollani.
Lapset inhoavat isänsä uutta naista eivätkä halua olla hänen kanssaan telemisissä. Kuulemma lapset eivät pidä yhtään siitä kun uusi nainen on isänsä asunnolla.
Lisäksi luulin, että ei tarvitsisi olla exän kanssa tekemisissä kuin max kerran viikossa whapilla eron jälkeen. Ehei! Exältä tulee viestiä monta kertaa päivässä milloin mistäkin asiasta. Joskus aiheesta, yleensä ihan turhaan. Ei usko kun sanon että vain pakollinen lapsiin liittyvä on syy viestitellä. Olen käskenyt exää keskittymään uuteen akkaansa. Mutta ei. Kärsin painajaisitsa ja univaikeuksista ja unettomuudesta. En tajua miten tästä voi elämä koskaan muuttua elämisen kelpoiseksi.
Eli tässä on nyt neljä onnetonta ja elämänsä raunioilla elävää ihmistä; minä ja kolme lastamme. Suru ja ahdistus on kammottavaa. Ex-mies näyttää porskuttavan onnensa kukkuloilla uuden naisensa kanssa, naisen jonka kanssa petti minua pitkään avioliittomme aikana.
Varaudu siis siihen, että jos nyt asiat ovat huonosti niin eron jälkeen asiat ovat tuhat kertaa huonommin.
Eikö tietynikäinen saa jo itse päättää meneekö isälleen? En väkisin ikinä raahasi lasta jos ei tahdo. Olisin vaikka ilman elareita.
Minä sain kyllä aikoinaan kelan elarit kahdesta lapsesta ja lapset olivat vain joka toinen vkonloppu isällään. Alakoulun loppupuolella sanoivat etteivät tahdo enää mennä. En pakottanut. Eikä kyllä isääkään kiinnostanut. Mutta 17v kyllä varmasti ihan hirveä mennä jos ei tahdo. Onneksi kohta jo 18v...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuore ero takana ja ero oli maanpäällinen helvetti, nyt eron jälkeinen elämä on sitten helvetti rajan toisen puolella. Meillä oli liki 10 vuotta miehen henkistä väkivaltaa ja pettämistä muiden naisten kanssa, viimeinen vuosi oli mukana myös miehen fyysinen väkivalta minua kohtaan ja se paheni koko ajan. Meillä kolme lasta, jotka yläkoulu- ja lukioikäisiä. Mies halusi eron, koska hänellä oli jo uusi nainen hankittuna valmiiksi.
Mies yritti viedä erossa omaisuuden vaikka meillä ei ollut avioehtoa. Ei olisi suostunut 50/50 jakoon, mutta juristien avulla sain puolet omaisuudesta kuten kuuluikin. Juristikulut ovat valtavat, varaudu siihen. Mulla yksistään meni juristin palkkioihin noin 3000 euroa ja siihen päälle mies maksoi omat juristikulunsa. Hanki avioerojuristi valmiiksi ennen kuin haet eroa!
Hanki hyvä turvaverkko läheisistä ja pyydä apua valmiiksi ennen eroa. Varaa riittävästi rahaa eroa varten. Minulla taisi mennä eroon noin 10 000 euroa. Oli juristin kulut, huonekalujen ja muiden tavaroiden hankkiminen uuteen asuntoon, auton vaihto jne.
Varaudu siihen, että jos teillä on omistusasunto niin asuntonne kohtalosta tulee riita. Kumpi lunastaa asunnon? Minä olisin halunnut lunastaa, mutta mies ei suostunut myymään puolikastaan minulle. Hän uhkasi pitkittävänsä asunnon kohtaloa pesänjakajan prosessissa vaikka kolmen vuoden ajan ja käyttävänsä asunnosta riitelemiseen vaikka 50 000 euroa, jos en luovu halustani lunastaa asunto itselleni ja lapsille.
Exä ei suostu maksamaan elatusmaksuja. Olen henkisesti niin rikki että en jaksa lähteä oikeusprosessiin lasten vuoksi. Lastenvalvoja kannustaa viikko-viikko malliin ilman elastusmaksuja. Lapset nyt viikko-viikko ja exä ei suostu pitämään lapsia luonaan kuin mitä virallisesti sovittu eli hän ei pidä lapsia luonaan extrapäiviä, jos olisi tarve. Lapset harmillisesti haittaavat hänen uutta suhdettaan ja biletystään. Koska lapset ovat jo teinejä, he kapinoivat viikko-viikko tapaamismallia vastaan. Ovat sanoneet, että heitä ei kukaan määrää sen suhteen missä heidän pitäisi olla minäkin päivänä. Siihen kun yhdistää exän haluttomuuden hoitaa lapsia minun hoitovuorolla niin pulassa ollaan.
Miten ihmeessa voin väkisin pakottaa ja raahata aikuisen miehen kokoisen 17-vuotiaan pojan kotoani isänsä luo silloin kun lapsi haluaa olla luonani isän hoitovuorolla?! Välillä poika haluaa olla isänsä luona minun hoitovuorollani. Minulle se olisi ok, mutta lapsen isä ei halua lasta luokseen minun hoitovuorollani.
Lapset inhoavat isänsä uutta naista eivätkä halua olla hänen kanssaan telemisissä. Kuulemma lapset eivät pidä yhtään siitä kun uusi nainen on isänsä asunnolla.
Lisäksi luulin, että ei tarvitsisi olla exän kanssa tekemisissä kuin max kerran viikossa whapilla eron jälkeen. Ehei! Exältä tulee viestiä monta kertaa päivässä milloin mistäkin asiasta. Joskus aiheesta, yleensä ihan turhaan. Ei usko kun sanon että vain pakollinen lapsiin liittyvä on syy viestitellä. Olen käskenyt exää keskittymään uuteen akkaansa. Mutta ei. Kärsin painajaisitsa ja univaikeuksista ja unettomuudesta. En tajua miten tästä voi elämä koskaan muuttua elämisen kelpoiseksi.
Eli tässä on nyt neljä onnetonta ja elämänsä raunioilla elävää ihmistä; minä ja kolme lastamme. Suru ja ahdistus on kammottavaa. Ex-mies näyttää porskuttavan onnensa kukkuloilla uuden naisensa kanssa, naisen jonka kanssa petti minua pitkään avioliittomme aikana.
Varaudu siis siihen, että jos nyt asiat ovat huonosti niin eron jälkeen asiat ovat tuhat kertaa huonommin.
Tätä minä pelkään, tässä on pahin pelkoni sanoiksi puettuna. Suurin syy miksi en ole JO eronnut. Häijystä ihmisestä tulee 100 kertaa häijympi. Meillä lisäksi vielä pienet lapset, kaksi pientä ja viatonta, joilla ei ole osaa eikä arpaa tähän kauheuteen. Itkin tätä tänäänkin, kun puhuin ystävälleni eilisestä. Ystävä myös eronnut, mies meni naimisiin hänen parhaan ystävänsä kanssa ja nyt nämä kaksi kiusaavat ja tekevät kaikkensa, jotta ex-puolisolla olisi paha olla. Miten ihmiset on näin hirveitä? Tämä ystäväni sanoo, että ero ei ole ehkä mun kannalta se paras ratkaisu - tietäen puolisoni ja oma kokemuksensa taustalla..
Todella surullista kuulla, että teillä on tämmöistä lasten kanssa. Olen pahoillani ja lähetän voimia sulle, kaikesta huolimatta <3
Kiitos. Ei sitä voi uskoa miten kamalaa tämä on, jos ei itse ole kokenut.
Sen verran vielä, että lastenvalvoja tosiaankin kannustaa ensisijaisesti viikko-viikko tapaamismalliin ilman elatusmaksuja, jos asutte kohtuullisen lähekkäin eron jälkeen. On tosi vaikea saada lapsia itselleen ja elatusmaksuja. Mä yritin saada lapset itselleni niin, että olisivat olleet isällään hoidossa joka toinen viikonloppu. Mutta mies sanoi, että hänhän ei elareita suostu maksamaan ja siksi hän suostuu vain viikko-viikko malliin. Lasten mukaan isä ei ole heidän kanssaan hoitovuorollaan, koska touhuaa uuden naisensa kanssa. Isä kyllä käy tekemässä lapsille ruuan ruoka-aikaan ja siinäpä se.
t. 6
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mistä te löydätte tuommoisia miehiä ja miksi? En olisi päivääkään tuommoisen kanssa
Väkivalta usein eskaloituu, oli se sitten henkistä tai fyysistä. Ei se koskaan alussa ole sitä, mitä se on vuosien kuluttua. Meillä (olen ap) kaikki alkoi hyvin hienovaraisesta kontrolloinnista, jota en alussa edes huomannut. Vasta jälkeenpäin olen ymmärtänyt, että ai niin, silloin oli tuollainen juttu. Miksen hoksannut, että se johtaa vuosien mittaan tällaiseen, sitä en osaa sanoa. Olisiko joku muu hoksannut, ehkä. Mutta sen verran uskallan sanoa, että itse en ainakaan raskaaseen, henkistä välivaltaa sisältävään suhteeseen ole hypännyt saati hankkinut sellaiseen suhteeseen lapsia. Se hirttosilmukka on kiristynyt lasten saannin jälkeen vuosien saatossa. Siinä vaiheessa, kun lapsia sitten on, niin eihän sitä itse päivääkään enää katsoisikaan, mutta lasten vuoksi ei myöskään halua hankaloittaa ja vaikeuttaa tilannetta entisestään.
Meilläkin ilkeys lisääntyi ja yjteishuoltajuus on ollut helvetti maan päällä. Lapset oireilleet järkyttävästi ja teini on aivopesty minua vastaan. Haluatko tietää lisää..?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuore ero takana ja ero oli maanpäällinen helvetti, nyt eron jälkeinen elämä on sitten helvetti rajan toisen puolella. Meillä oli liki 10 vuotta miehen henkistä väkivaltaa ja pettämistä muiden naisten kanssa, viimeinen vuosi oli mukana myös miehen fyysinen väkivalta minua kohtaan ja se paheni koko ajan. Meillä kolme lasta, jotka yläkoulu- ja lukioikäisiä. Mies halusi eron, koska hänellä oli jo uusi nainen hankittuna valmiiksi.
Mies yritti viedä erossa omaisuuden vaikka meillä ei ollut avioehtoa. Ei olisi suostunut 50/50 jakoon, mutta juristien avulla sain puolet omaisuudesta kuten kuuluikin. Juristikulut ovat valtavat, varaudu siihen. Mulla yksistään meni juristin palkkioihin noin 3000 euroa ja siihen päälle mies maksoi omat juristikulunsa. Hanki avioerojuristi valmiiksi ennen kuin haet eroa!
Hanki hyvä turvaverkko läheisistä ja pyydä apua valmiiksi ennen eroa. Varaa riittävästi rahaa eroa varten. Minulla taisi mennä eroon noin 10 000 euroa. Oli juristin kulut, huonekalujen ja muiden tavaroiden hankkiminen uuteen asuntoon, auton vaihto jne.
Varaudu siihen, että jos teillä on omistusasunto niin asuntonne kohtalosta tulee riita. Kumpi lunastaa asunnon? Minä olisin halunnut lunastaa, mutta mies ei suostunut myymään puolikastaan minulle. Hän uhkasi pitkittävänsä asunnon kohtaloa pesänjakajan prosessissa vaikka kolmen vuoden ajan ja käyttävänsä asunnosta riitelemiseen vaikka 50 000 euroa, jos en luovu halustani lunastaa asunto itselleni ja lapsille.
Exä ei suostu maksamaan elatusmaksuja. Olen henkisesti niin rikki että en jaksa lähteä oikeusprosessiin lasten vuoksi. Lastenvalvoja kannustaa viikko-viikko malliin ilman elastusmaksuja. Lapset nyt viikko-viikko ja exä ei suostu pitämään lapsia luonaan kuin mitä virallisesti sovittu eli hän ei pidä lapsia luonaan extrapäiviä, jos olisi tarve. Lapset harmillisesti haittaavat hänen uutta suhdettaan ja biletystään. Koska lapset ovat jo teinejä, he kapinoivat viikko-viikko tapaamismallia vastaan. Ovat sanoneet, että heitä ei kukaan määrää sen suhteen missä heidän pitäisi olla minäkin päivänä. Siihen kun yhdistää exän haluttomuuden hoitaa lapsia minun hoitovuorolla niin pulassa ollaan.
Miten ihmeessa voin väkisin pakottaa ja raahata aikuisen miehen kokoisen 17-vuotiaan pojan kotoani isänsä luo silloin kun lapsi haluaa olla luonani isän hoitovuorolla?! Välillä poika haluaa olla isänsä luona minun hoitovuorollani. Minulle se olisi ok, mutta lapsen isä ei halua lasta luokseen minun hoitovuorollani.
Lapset inhoavat isänsä uutta naista eivätkä halua olla hänen kanssaan telemisissä. Kuulemma lapset eivät pidä yhtään siitä kun uusi nainen on isänsä asunnolla.
Lisäksi luulin, että ei tarvitsisi olla exän kanssa tekemisissä kuin max kerran viikossa whapilla eron jälkeen. Ehei! Exältä tulee viestiä monta kertaa päivässä milloin mistäkin asiasta. Joskus aiheesta, yleensä ihan turhaan. Ei usko kun sanon että vain pakollinen lapsiin liittyvä on syy viestitellä. Olen käskenyt exää keskittymään uuteen akkaansa. Mutta ei. Kärsin painajaisitsa ja univaikeuksista ja unettomuudesta. En tajua miten tästä voi elämä koskaan muuttua elämisen kelpoiseksi.
Eli tässä on nyt neljä onnetonta ja elämänsä raunioilla elävää ihmistä; minä ja kolme lastamme. Suru ja ahdistus on kammottavaa. Ex-mies näyttää porskuttavan onnensa kukkuloilla uuden naisensa kanssa, naisen jonka kanssa petti minua pitkään avioliittomme aikana.
Varaudu siis siihen, että jos nyt asiat ovat huonosti niin eron jälkeen asiat ovat tuhat kertaa huonommin.
Tätä minä pelkään, tässä on pahin pelkoni sanoiksi puettuna. Suurin syy miksi en ole JO eronnut. Häijystä ihmisestä tulee 100 kertaa häijympi. Meillä lisäksi vielä pienet lapset, kaksi pientä ja viatonta, joilla ei ole osaa eikä arpaa tähän kauheuteen. Itkin tätä tänäänkin, kun puhuin ystävälleni eilisestä. Ystävä myös eronnut, mies meni naimisiin hänen parhaan ystävänsä kanssa ja nyt nämä kaksi kiusaavat ja tekevät kaikkensa, jotta ex-puolisolla olisi paha olla. Miten ihmiset on näin hirveitä? Tämä ystäväni sanoo, että ero ei ole ehkä mun kannalta se paras ratkaisu - tietäen puolisoni ja oma kokemuksensa taustalla..
Todella surullista kuulla, että teillä on tämmöistä lasten kanssa. Olen pahoillani ja lähetän voimia sulle, kaikesta huolimatta <3
Kiitos. Ei sitä voi uskoa miten kamalaa tämä on, jos ei itse ole kokenut.
Sen verran vielä, että lastenvalvoja tosiaankin kannustaa ensisijaisesti viikko-viikko tapaamismalliin ilman elatusmaksuja, jos asutte kohtuullisen lähekkäin eron jälkeen. On tosi vaikea saada lapsia itselleen ja elatusmaksuja. Mä yritin saada lapset itselleni niin, että olisivat olleet isällään hoidossa joka toinen viikonloppu. Mutta mies sanoi, että hänhän ei elareita suostu maksamaan ja siksi hän suostuu vain viikko-viikko malliin. Lasten mukaan isä ei ole heidän kanssaan hoitovuorollaan, koska touhuaa uuden naisensa kanssa. Isä kyllä käy tekemässä lapsille ruuan ruoka-aikaan ja siinäpä se.
t. 6
Kuulostaa kyllä surulliselta, että hän rahan takia pitää lapsia, mutta ei ole näiden kanssa. Todella ikävää ja väärinhän hän siinä toimii.
Mulle olisi tärkeää, että lapsilla on isä koska ovat niin pieniä, mutta en tiedä miten sekin sitten menisi. Minä en tarvitse mitään ylimääräistä - toki puolet omaisuudestamme, jota olen ollut rakentamassa ja ansaitsemassa ja rauhan rakentaa meille lasten kanssa uuden elämän, mutta olen melko varma, että kaikesta joutuisin tappelemaan lasten kustannuksella. Tätä pelkään niin hirveästi, että otan mieluummin sen minuun kohdistuvan henkisen moukaroinnin vastaan tekemättä mitään.
ero pelottaa mutta onko se elämä jatkuvasta varpaillaan ollessa myöskään kiva, siis silleen että jää siihen. Kuten sanoit alat olemaan loppu. Hyvä juristi kannattaa tosiaan hommata varmistaekseen että hommat sujuu ja vähän miettiä mistä on valmis ottamaan vähän ns. takkiin ettei lähde kaikesta vääntämään pilkulleen sillä sitä vääntöä henkisesti manipuloivat ja räjähdysherkät ihmiset hakee. Moni hakee erossa sitä tasajakoa ja oikeus siihen onkin mutta mitä se vääntäminen sitten henkisesti maksaa tai haluaa pitää just tietyn kodin, nekin on lopulta vain seinät pitkällä tähtäimellä ja uuteen sopeutuu. Alku on vaikea, mutta kyllä siitä nousee jaloilleen ja silloin kun olet itse lasten kanssa voit hyvin pitää puhelimen äänettömällä ettei exän viestit, puhelut tule läpi. Muutenkin exän kanssa yhteydenpito minimiin lapsiin rajoittuen. Ihan varmasti yrittää petrata ja "korjata" suhdetta.
Vierailija kirjoitti:
No jos on erehtynyt tuommoiseen mieheen niin heti pois kun näyttää todellisen luonteensa, on niitä oikeita miehiäkin
Kun olisikin alusta näyttäytyneet nämä piirteet, mutta tulivat vuosien saatossa. Ja jos olisin tässä yksin, niin lähtisin, enkä katsoisi taakseni. Lasten takia on pakko käyttää harkintaa ja miettiä, mikä heille on se vähiten huono ratkaisu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos on erehtynyt tuommoiseen mieheen niin heti pois kun näyttää todellisen luonteensa, on niitä oikeita miehiäkin
Kun olisikin alusta näyttäytyneet nämä piirteet, mutta tulivat vuosien saatossa. Ja jos olisin tässä yksin, niin lähtisin, enkä katsoisi taakseni. Lasten takia on pakko käyttää harkintaa ja miettiä, mikä heille on se vähiten huono ratkaisu.
lapset kyllä aistii sen kotona väreilevän energian ja oppivat sitä myötä olemaan itsekin varuillaan tms = tulevaisuudessa ongelmia tiedossa + saattavat löytää itselleen vastaavan puolison kun se on malli normaalista. Tällainen riehuminen voi minä hyvänsä päivänä kääntyä fyysiseksi väkivallaksi.
Elintason lasku kun pitää tulla pelkästään omilla toimeen