KUMMITUKSIA talossa
Ostin 1864 rakennetun vanhan hirsitalon jonka remontoin nykyaikaiseksi. Nyt kun muutin lasten kanssa taloon on alkanut tapahtua kaikenlaista.
Ensin oli askelia huoneissa ja yläkerran käytävällä. Sitten alkoi kuulua ovien kahvojen ääniä ja ovet olivat huoneissa auki vaikka oltiin ne suljettu. Nyt kuitenkin tapahtui se mitä ehkä en olisi halunnut tapahtuvan. Lapset olivat nukkumassa jo yläkerrassa ja minä makoilin sohvalla katsoen pädiltä juutuupia. Kismittelin ja huokaisin ääneen että jokohan ne lapset nukkuis ettå voisi ottaa lasin punaviiniä. Kun olin saanut lauseen sanottua kuului vierestäni matalalla äänellä "nukkuu".
Säpsähdin seisomaan ja menin kattomaan vinttiin ja lapset nukkuivat molemmat omissa huoneissansa.
Kommentit (302)
No jos AP:ta lohduttaa niin kirjoitan tämän:
Itse en ole nähnyt enkä kuullut mitään ja jos näkisin tai kuulisin, menisin itseni takia psykiatrille. Jos ei olisi mitään skitsofrenian oireita, lääkäri voisi todeta nuo stressioireiksi. Minusta äänien kuuleminen ei vaan ole normaalia.
Alle vuosi sitten meillä alkoi taapero ja eläimet reagoida tyhjiin paikkoihin, joskus yhtaikaa. Henkimaailman ilmiöihin perehtynyt ihminen näki meillä lapsen. Itse en tiedä mitä ajatella, mutta joka tapauksessa kutsuin papin siunaamaan kodin. Se rauhoitti minua. Ei ole ollut mitään kummallisuuksia tämän jälkeen.
Itse en tiedä uskonnon henkiin, mutta voi olla etten ole sellainen ihminen jolla on taipumus kokea näkevänsä niitä. En aisti sellaisen läsnäoloa vaikka kaikki muut huoneessa tekisivät niin ja pelkäsivät.
Siis aikuiset ihmiset.Muutenn olen tosi herkkävaistoinen ja intuitiivinen.
Joka tapauksessa paranormaalit ilmiöiden kokeminen on tavallista, vaikka itse ilmiöt ei olisi totta. Hae ap apua joka rauhoittaa sinua, vaikka kirkosta.
Ei kannata muuttaa wanhaan taloon, jos kummittelu ei miellytä.
Monessa vanhassa talossa on saattanut sen historian aikana sattua vaikka mitä.
Kyllä näitä ilmiöitä esiintyy myös esimerkiksi hoitolaitoksissa, ainakin yöaikaan.
Niissä tietysti on ajansaatossa kuollut paljon ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Kerro vähän historiaa tuosta kämpästä? Missä päin? Ja miksi piti ostaa noin vanha ym? kun itse en oikein purematta niele näitä juttuja.
Talo on härmässä etelä-pohjanmaalla. On aikanansa kuulunut suvulleni ja ostin sen vuoksi itselleni. Remontoin taloa noinvuoden päivät ja muutimme taloon kaksi kuukautta sitten.
Talon historia on värikäs aina sisällissodan valkoisten kokoontumispaikkana, Lapuanliikkeen kokoontumispaikkana aina asekätkentään.
Joku kysyi miksi talossa ei ole miestä. Mieheni kuoli noin 2 vuotta sitten ja jäin leskeksi.
En kuulu kirkkoon enään enkä oikein usko rukoilun voimaan joten en ala raamattua täällä lueskelemaan. En usko sen paljoa edes auttavan asiaan.
Henki suuttui kun pilasit sen talon remontoimalla sen nykyaikaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Voihan toki olla että kuvittelen asiat. Mielenterveyteni on melko varmasti kunnossa ja aika ironista tässä on se että olen ammatiltani mt-hoitaja 😆
Se selittänee paljon. Psykiatrinen sairaanhoitaja on yksi turhimmista ammateista. Teistä ei ole hyötyä kellekkään. Ammatti joka pitäisi lopettaa turhana ja toimimattomana heti.
Vierailija kirjoitti:
Aika harmittomiahan nuo ovat. VÄhän rasittavia yleensä. Minullakin on vanha asunto ja täälläkin kummittelee. Haamut keittiössäni tykkäävät tiputella kulhoja ja purkkeja lattioille, mutta ei se enää pelota ollenkaan. Välillä näen sivusilmällä jotain liikkuvaa hahmoa. Välillä ne viikon herättelevät öisin paukuttamalla jotakin, mutta useimmiten ovat hiljaa. Taitaa minun talon haamut olla vähän tuittupäitä välillä.
"Asunto" eli asut ilmeisesti kerrostalossa? Ei sulla sitten naapurit ole valittaneet tuosta kolinasta? Itselle kävi niin että kotikummitus onnistui tempuillaan tekemään musta taloyhtiön silmätikun. Olin "kolistelija-häirikkö".
Vierailija kirjoitti:
Muutimme aikanaan omakotitaloon, joka oli kotoisa ja viihtyisä, mutta talossa oli aina sellainen outo ja vastenmielinen asua. Varsinkin yläkerrassa makuuhuoneessa koin oloni epämiellyttäväksi, nukuin huonosti ja näin paljon painajaisia. Lopulta tuli vain pakottava tarve muuttaa pois, pienempään ja ei läheskään yhtä viihtyisään asuntoon. Muuttopäivänä naapurin pappa tuli pihalle jutustelemaan ja kertoi että edellinen talon omistaja oli ollut taloudellisessa ahdingossa ja surmannut itsensä talon yläkerrassa. Nukuin uudessa asunnossa yöni taas hyvin ja ilman painajaisia.
Taas kumma juttu kun ei voinut aikaisemmin kertoa kun just muuttoopäivänä. Aina nää menee kun elokuvissa, joten en usko.
Olisko lasten isä joka huolehtii lapsistansa?
Oli kyllä sellainen yö tuo viimeyö ettei oikein nukuttu hirveästi. Tai lapset nukkui ja minä vähän vähemmän.
Örkeistä voi päästä eroon jos löydät sellaisen tahon, jolla on annettu autoriteetti käskeä niitä häipymään. Katolisen kirkon manaaja ehkä siinä onnistuu, ehkä ei, mutta luottavat liikaa rituaaleihinsa uskonrukouksen sijaan eikä tällöin lopputulema ole varma. Luterilaisessa kirkossa tiedän vain yhden papin jonka rukous toimii ja hän on Seppo Juntunen.
Selvänäkijöihin ja sensellaisiin en luottaisi pätkääkään, koska heidän kauttaan voi tulla lisää ongelmia.
Vierailija kirjoitti:
Mikä olisi sellainen foorumi tai muu paikka missä näistä asioista voisi keskustella samanhenkisten kanssa? Saa olla myös englanniksi.
Salvia suitsukkeiden polttelu jokaisessa huoneessa. Kuulemma haju häätää kummitukset.
Oi, tykkään kunnon kummitustarinoista! Lapsena meille tosin kerrottiin, ettei kummituksia ole ole olemassa. Minkähän takia?!
PS. Katsoin eilen Conjuring kakkosen. Olet samassa tilanteessa ja tuo remppailu voi aiheuttaa vanhoissa taloissa tyytymättömyyt.
Marja Pennanen on meedio, joka voisi auttaa.
Vierailija kirjoitti:
Oi, tykkään kunnon kummitustarinoista! Lapsena meille tosin kerrottiin, ettei kummituksia ole ole olemassa. Minkähän takia?!
PS. Katsoin eilen Conjuring kakkosen. Olet samassa tilanteessa ja tuo remppailu voi aiheuttaa vanhoissa taloissa tyytymättömyyt.
Juuri kaltaisesi hönöt ikiteinit täällä antavat neuvoja hurjien mörköjen suhteen. Ja yläpeukuttelette tyhmille jutuillenne. No kai tää viihteenä menee.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oi, tykkään kunnon kummitustarinoista! Lapsena meille tosin kerrottiin, ettei kummituksia ole ole olemassa. Minkähän takia?!
PS. Katsoin eilen Conjuring kakkosen. Olet samassa tilanteessa ja tuo remppailu voi aiheuttaa vanhoissa taloissa tyytymättömyyt.
Juuri kaltaisesi hönöt ikiteinit täällä antavat neuvoja hurjien mörköjen suhteen. Ja yläpeukuttelette tyhmille jutuillenne. No kai tää viihteenä menee.
Onhan teitä järkeviä aikuisiakin hyvä olla olemassa.
Minä taas törmäsin kummituksiin 90luvulla valmistuneissa rivitaloissa. Pesutuvalla oli aina tunne että joku on läsnä, valot välkkyi ja kerran kun olin menossa hakemaan pyykkejä ikkunan peitti musta jokin, massa tai semmoinen. Naapuri, jonka asunto oli pyykkituvan seinän takana valitti että joku kolistelee siellä kaikki yöt. Roskiskatoksen ovi lensi kerran itsekseen auki kun olin kävelemässä ohi.
En tiedä tontin tai asuntojen historiaa, jos jotain veristä olisi kai siitä olisi pikkukaupungissa kuullut eikä asunnot siis tosiaan olleet mitään vanhoja kun niihin muutin 2001.
En mäkään olisi koskaan uskonutmihinkään henkiin tai kummituksiin ennen kuin muutettiin tänne.
Pihassa on vanha navetta johon mua ei saa kirveelläkään pimeän aikaan. Jostain syystö sinne meneminen ei vain onnistu.
Salvialla kun huolellisesti sauhuttelee talon joka nurkan ja samalla toivottaa henget muualle niin monet saavat rauhan.
Muutimme aikanaan omakotitaloon, joka oli kotoisa ja viihtyisä, mutta talossa oli aina sellainen outo ja vastenmielinen asua. Varsinkin yläkerrassa makuuhuoneessa koin oloni epämiellyttäväksi, nukuin huonosti ja näin paljon painajaisia. Lopulta tuli vain pakottava tarve muuttaa pois, pienempään ja ei läheskään yhtä viihtyisään asuntoon. Muuttopäivänä naapurin pappa tuli pihalle jutustelemaan ja kertoi että edellinen talon omistaja oli ollut taloudellisessa ahdingossa ja surmannut itsensä talon yläkerrassa. Nukuin uudessa asunnossa yöni taas hyvin ja ilman painajaisia.