Lue keskustelun säännöt.
Vapaaehtoinen yksilapsisuus (mä olen niin kypsä)
23.02.2015 |
Kaksi viikonloppua putkeen sukulaisten synttärijuhlissa ja mulle tuli mitta täyteen.
Meillä on ihana vaille kaksivuotias tyttö. Ehkä tytön iän takia on meiltä alettu kyselemään yhä useammin, että koska seuraava. On mielestäni ihan fine kysellä. Se on sellaista small talkia. Mutta... Kun vastaamme, että ei koskaan, saa se ihan älyttömiä reaktioita aikaan. Sukulaiseni kysyi miksi emme jättäneet kokonaan tekemättä, jos emme kuitenkaan halua olla lapsiperhe. Pilaamme myös kuulemma lapsen elämän, kun jätämme hänet sisaruksetta. Mieheni täti kysyi, että enkö halua pilata omaa kroppaani yhtään enempää, että olenko niin pinnallinen. Näitä esimerkkejä olisi varmaan kymmeniä viimeiseltä viikoilta... Jotenkin harmittaa suunnattomasti, että meidän puolesta ei voi olla onnellinen, koska meillä on vain yksi lapsi. Typerää päästää kommentit tuolla tavalla ihon alle, mutta en voi sille mitään. Olemme vain laiskoja vanhempia, jotka haluavat päästä helpolla. Ja minä itsekäs akka, joka ei suostu synnyttämään miehelleen lisää lapsia ja etenkin sitä poikaa. Eniten ärsyttävät nämä toista tai kolmatta odottavat oman ikäiset serkut, jotka väsymyksen valittamisen kanssa samaan hengenvetoon sanovat vähän säälivä ja paremmin tietävä ilme kasvoillaan "kyllä teidän mieli vielä muuttuu" argh!
Normaalisti olen ohittanut tuollaiset kommentit naureskellen, mutta suoranaiset haukut valinnastamme kahtena viikonloppuna putkeen ja alkaa jo ärsyttämään. Onko se oikeasti niin tuomittavaa, että meillä on kivaa näin emmekä halua sotkea tätä? Tämän palstan perusteella emme kuitenkaan ole mitenkään harvinaisia. Vai on meillä vaan idiootteja sukulaisia?
Kommentit (25)
No meidän lapsi on 6 kk ja jo nyt kysellään, milloin seuraava. Olen sanonut, että heti kun joku toinen sen meille synnyttää. En siis tahdo enää kokea raskautta ja synnytystä. En kyllä jaksaisi enää imetystä ja heräilyjäkään. Eipä ole enää sen jälkeen kyselleet. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älyttömän törkeitä kommentteja olette saaneet. :( Me kerrottiin jo raskausaikana avoimesti, että ei haluta kuin yksi lapsi. Aluksi aika moni suurinpiirtein nauroi päin naamaa, mutta yritin olla välittämättä. Nyt tyttö on puolitoista eikä kukaan ole piiiitkään aikaan kysellyt mitään. Kannattaa ohittaa kyselyt aika eleettömästi ja vaihtaa puheenaihetta. Tällä tavoin olen itse säästynyt pahimmilta voivotteluilta.
Meidän poika kohta 3 vee ja kokoajan joku kyselemässä toisen perään.
"Paras" kommentti mikä mulle on yksilapsisuudesta sanottu on,että pojasta tulee 100 varmasti lellitty kusipää jos kasvaa ainokaisena. Jäin suu auki katsomaan kommentin laukojaa.
Mä en edes halua ensimmäistä. Olen ensi viikolla menossa lääkäriin juttelemaan sterilisaatiosta. Kaksi aborttia takana. Ikinä en mitään lasta voi edes kuvitella. Multa todellakin puuttuu tuo äitigeeni..
Mutta on kyllä tylyä alkaa vertailemaan ja väittämään vastaan et tuut muuttaa mieles kuitenkin. Kyllä sitä ihminen tietää parhaiten mikä tuntuu omalle. Oli sitten yks lapsi tai ei ollenkaan..
Meiltä loppu kyselyt kun sanoin aika suoraan, että ei haluta. Ei haluttu ja ei suuntiteltu toista lasta. Sitten kun tämä oma lapsi alkoi kyselemään koska saa siskon tai veljen oli peilin katsomisen aika. Jotenkin sen mieli sitten muuttui ja meille tuli toinen ja lapsilla nyt ikäeroa 8 v. Ei haitta, hyvin tulevat toimeen ja en kadu vaikka en olisi halunut kuin yhden lapsen.
Mutta voit aika suoraan sanoa, että teitä ei huvita ja te ette halua toista lasta. Se on teidän päätös ja siihen teillä on oikeus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 14:27"]
Kysely loppuu kun lapsi täyttää 2v viimeistään kun on 2,5v. Muistan kun meidän ainokainen oli 2v niin sain vastata samaan kysymykseen varmaan n 10 kertaa viikossa eri ihmisille mutta 2,5v ei kukaan kysynyt enää mitään. Nyt lapsemme on 6,5v eikä varmaan 4v ole enää kukaan kysynyt toisen lapsen perään.
[/quote]
Eikä lopu. Meiltä kysellään välillä edelleen, vaikka ainokainen on jo 10.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Huh on kyllä aika törkeää utelua. Näin ainoana lapsena voin myös todeta, että ei sen lapsen elämä siitä pilalle mene, vaikkei olisikaan sisaruksia.
Minä vastasin, että olemme kykenemättömiä, hyvä kun on tämä yksikin.
Tai sitten että ei lapsia tehdä, niitä saadaan..
Nyt on lapsenlapsia puolikkaan potkupallojoukkuueen verran.
Typerää käytöstä tuo kyseleminen. Nauttikaa siitä ainokaisesta!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ootteko te nuoria? Me saatiin meidän ainoa, kun oltiin 25-vuotiaita. Viisi vuotta meille jauhettiin samankaltaista peetä kuin teille. Sitten pääsin sterilisaatioon ja puhuin siitä avoimesti ja vähän liioitellun suureellisesti. Siihen loppui puheet :D
Meillä myös yksi lapsi, ja tuntuu, että sitä joutuu "selittelemään" paikassa kun paikassa. Ihan kun yksilapsisuus olisi joku vika tai vajavaisuus tai sitä pitäisi jotenkin sääliä. Tai, että ainoana lapsena on surkeaa, ei ole sisaruksia...veri on vettä sakeampaa tms tms. Siihen minä olen kypsä.
Sitäpaitsi, niin kaksi-, kolmi- kuin useampilapsisuuttakin voi kommentoida yhtä ilkeästi kuin yksilapsisuuttakin...kaksilapsisissa perheissä aina jompi kumpi lapsista on suosikki, kolmilapsisessa keskimmäinen jää aina huomiotta, useampilapsisissa perheissä kukaan lapsista ei saa huomiota jne jne...Ihan yhtä totuuksia kun että ainoa lapsi on aina hemmoteltu, kasvaa itsekkääksi ja ei omaa sosiaalisia taitoja ja vaikka mitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meiltä kysyttiin tosi useasti kun lapsi oli 6kk-2.5v. Sitten ne alkoivat vähenemään ja nyt kun meillä on 4v ainokainen meitä pidetään paatuneina yksilapsisina jotka ei voi enää moiseen ryhtyä.
Minusta ei ole kohteliasta kysellä toisten lapsilukumäärästä yhtään sen enempää kuin lapsettomuudestakaan. Ei se ole mitään small talkia vaan parisuhteen yksityiselle tontille tunkemista. Ihan samalla tavalla voisi kysellä small talkin varjolla, miten usein harrastatte seksiä, kuinka usein ajat ihokarvasi, mikä teillä on ehkäisynä jne. Nuo ovat henkilökohtaisia asioita, joista keskustellaan yleensä vain niin läheisten ihmisten kanssa, että näiden ei tarvitse tuollaisia edes kysellä, kun ne kerrotaan ajallaan muutenkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 16:44"]Minusta ei ole kohteliasta kysellä toisten lapsilukumäärästä yhtään sen enempää kuin lapsettomuudestakaan. Ei se ole mitään small talkia vaan parisuhteen yksityiselle tontille tunkemista. Ihan samalla tavalla voisi kysellä small talkin varjolla, miten usein harrastatte seksiä, kuinka usein ajat ihokarvasi, mikä teillä on ehkäisynä jne. Nuo ovat henkilökohtaisia asioita, joista keskustellaan yleensä vain niin läheisten ihmisten kanssa, että näiden ei tarvitse tuollaisia edes kysellä, kun ne kerrotaan ajallaan muutenkin.
[/quote]
Näinpä!
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 15:00"]
Meiltä loppu kyselyt kun sanoin aika suoraan, että ei haluta. Ei haluttu ja ei suuntiteltu toista lasta. Sitten kun tämä oma lapsi alkoi kyselemään koska saa siskon tai veljen oli peilin katsomisen aika. Jotenkin sen mieli sitten muuttui ja meille tuli toinen ja lapsilla nyt ikäeroa 8 v. Ei haitta, hyvin tulevat toimeen ja en kadu vaikka en olisi halunut kuin yhden lapsen.
[/quote]
Päättääkö teillä lapsi noin yleensäkin perheen asioista?
Jätä vain omaan arvoonsa. Ei sinun arvitse muiden kyselyistä välittää. Meollä on monta lasta mutta lapsilla isot ikäerot, niin ei sekään kelpaa kaikille, vaan eipä kuulukaan. :D
Jätä vain omaan arvoonsa. Ei sinun arvitse muiden kyselyistä välittää. Meollä on monta lasta mutta lapsilla isot ikäerot, niin ei sekään kelpaa kaikille, vaan eipä kuulukaan. :D
[quote author="Vierailija" time="23.02.2015 klo 14:49"]
Älyttömän törkeitä kommentteja olette saaneet. :( Me kerrottiin jo raskausaikana avoimesti, että ei haluta kuin yksi lapsi. Aluksi aika moni suurinpiirtein nauroi päin naamaa, mutta yritin olla välittämättä. Nyt tyttö on puolitoista eikä kukaan ole piiiitkään aikaan kysellyt mitään. Kannattaa ohittaa kyselyt aika eleettömästi ja vaihtaa puheenaihetta. Tällä tavoin olen itse säästynyt pahimmilta voivotteluilta.
[/quote]
aavemmammat saa aina näitä tosi törkeitä kommentteja. Milloin haukutaan yksilapsisuudesta ja törkeillään, milloin kaunis ja nuori aaveemamma saa työpaikassa kuulla läskeiltä ja vanhoilta työkavereilta törkeyksiä viikonlopun salilla käynnistä, milloin mitäkin.
Ihmeellisiä tuttuja heillä, koska itse en ole koskaan kuullut kenenkään laukovan tuollaisia. Antaa kyllä erikoisen kuvan tänne aloituksia tekevistä ja heidän tuttavistaan ja sukulaisistaan
Minä en tenttaa keneltäkään, mutta mielestäni se on jonkun verran itsekästä lasta kohtaan, jos mietitään mitä se hänen elämänsä on mahdollisesti sitten kun itse vanhenette.
Oma mieheni on ainut lapsi, nyt 43 v. ja sen eronneet vanhemmat 75-v., niin se on suoraan sanottuna kusessa kahden autettavan kanssa, jotka vielä asuvat 150 km päässä toisistaan ja meistä, eivätkä voi kaiken lisäksi sietää toisiaan. ... mulla on sentään sisko ja veli apuna omien vanhempieni kanssa. Ja mitä sanon omalta kohdalta, niin meillä on hyvin tiiviit ja lämpimät välit sisarusteni kanssa, mutta meillä onkin karjalaiset sukujuuret, ehkä se sukurakkaus vaikuttaa asiaan. Mutta sanon että elämäni olisi ollut tylsempää ilman isoa sukua. Nyt sen varsinkin tajuaa, kun ukit ja mummit on kuolleet ja iso osa sedistänikin. Välit useimpiin serkkuihinkin on säilyneet ja lapseni tietävät pikkuserkkunsa.
Ainoan lapsen elämä voi tarkoittaa myös yksinäistä vanhuutta, jos jää naimattomaksi, leskeksi ja lapsettomaksi!
Oma puoliso sanoo, että kaipasi aina lapsena sisaruksia. Miettikäähän asiaa myös lapsen kannalta. Ei sillä, että sisarukset aina toimeen tulisi, mutta ainakin meidät kasvatettiin tasapuolisesti ja korostettiin, että perhe pitää yhtä ja toistensa puolta ja niille jotka yrittää sitä ns. syödä, näytetään kansainvälistä käsimerkkiä. Piti puhaltaa yhteen hiileen, ystävät voi pettää ja jättää mutta sisaruksiin voi aina turvata, jos on välit kunnossa. On sitä jokunenkin kerta porattu siskon sohvalla, kun maailma on murjonut. Kerrottu nekin asiat, joita mutsille ei ikinä kerrottu.
Kysely loppuu kun lapsi täyttää 2v viimeistään kun on 2,5v. Muistan kun meidän ainokainen oli 2v niin sain vastata samaan kysymykseen varmaan n 10 kertaa viikossa eri ihmisille mutta 2,5v ei kukaan kysynyt enää mitään. Nyt lapsemme on 6,5v eikä varmaan 4v ole enää kukaan kysynyt toisen lapsen perään.