Te, joilla on jo isommat lapset

Meillä on nyt kaksi teiniä.

Kyllä tähän olisi vielä mahtunut ne kaksi keskenmennyttäkin. Aina me mietittiin, että meille mahtuu kyllä muksuja useakin.

Nyt on muksuja talo täynnä jatkuvasti, kyllä meille saa tulla kaveritkin.

Meillä lapset 10&8 ja myöhemmin ajateltuna olisi tänne vielä yksi lapsi sopinu vallan mainiosti! Toisaalta kyllähän sitä vielä ehtis, itse olen 32v.

Muksut 11 vee ja 8 vee ja kolmatta haaveillaan ♥

Nyt lapset 17 ja 11. Jälkikäteen ajatellen tuohon väliin olisi mahtunut yksi lisää, vähän turhan pitkä ikäero ; juuri kun esikoinen alkoi olla yhtään itseohjautuva, alkoi vauvarumba nollasta. ( Siis sanon näin, koska pitkä väli oli oma valinta ja tiedän kyllä tarkkaan, että läheskään kaikkien osalla lasten teko ei mene omien suunnitelmien mukaisesti.)
Jokainen lapsi on lahja suurin!

Meillä seitsemän lasta 8-24 vuotiaita nyt. Silloin kolmen ensimmäisen kanssa olin todella uupunut, mutta vähitellen helpotti. Nyt eronneena on aikoja, jolloin sitä omaa aikaa todella kaipaisi. Mutta käyhän nuorimmat toki isälläänkin, mutta vain silloin, kun hänelle sopii, että aivan ei mene tarpeet yksiin. 

Kolme lasta meillä. Se on kyllä maksimi ainakin omasta mielestäni, liukuhihnahommiksi menee muuten. Hyvin kuitenkin kolmen kanssa vielä menee jutut.

Esikoinen oli 14v. kun kaksoset syntyivät, kolme on ihan hyvä luku. Jos ei olisi kaksosia tullut luku olisi kaksi. En koskaan tekisi pienillä ikäeroilla edes kahta, saati kolmea.

Kolme lasta ja ihan maksimi. Rakkaita ovat, mutta todella sitovaa ollut vuosikaudet ja on edelleen. Lapset tarvitsee aikaa ja huomiota vielä täysi-ikäisinäkin, sitä ei kaikki tajua, kun "tekevät" lapsia ajatuksella vauvat on niin ihania..

Viisi lasta, nuorin nyt 12v. Kun olivat pieniä, vietin monta vuotta kotiäitinä ja koin, että minulla oli aikaa kaikille. Välillä tuntui aika hullunmyllylle, mutta se sopi minulle. Ei todellakaan kaduta :)

Vittu meillä on toin 30 vuotias poika asuu vieläkin lasteenhuoneesa ! Haluaisin lempata pihalle, mutta vaimo estelee sitä ? Aivan oikeesti vituttaa.

Ihanteellinen luku olisi omalla kohdalla ollut nolla. Ei ole voimat ja aika saati äidilliset piirteet riittäneet. Lapset on nyt 14 ja 12.

Ihanne olisi ollut ehkä 6. Nyt on 5, iät 10 - 17.

Olen aina ollut lapsirakas ja pienestä pitäen toivonut neljää lasta. Meille siunaantui "vain" yksi lapsi, mutta olemme ainokaisestamme ikuisesti kiitollisia. Hän on rakkain aarteemme ja hän on antanut paljon iloa ja väriä elämäämme, välimme ovat nykyään mitä parhaimmat. Hän on jo päälle parikymppinen ja odottaa tällä hetkellä esikoistaan eli kohta pääsen onneksi lasten maailmaan mummon roolissa.

Mä olisin halunnut 4 lasta näin jälkikäteen ajateltuna. Jossain vaiheessa kuumeilinkin neljättä, mutta mies laittoi hanttiin.

Meillä on viisi lasta, joista kolme asuu enää kotona. Nuorinkin on jo 12v. En ole missään vaiheessa ollut voimieni äärirajoilla, joten enemmänkin olisi perheeseen mahtunut. Aikaa on riittänyt kaikille lapsille mielestäni riittävästi. Omaa aikaa ja harrastuksia on nyt vaikka kuinka. Silloin kun lapset olivat pieniä, he olivat elämämme ykkösjuttu ja etusijalla.