Muita kroonisesti masentuneita, joiden elämänilo mennyttä?
Olin osastolla jonkin aikaa sitten ja papereissa lukee jotain anhedoniasta, eli kyvyttömyydestä tuntea mielihyvää. Psykologin mukaan minulta puuttuu lähes kokonaan hyvinvoinnin kokemukset, vaikka perustilanteeni on ihan vakaa ja hyvä.
Masennusta on eri muodoissaan kestänyt yli 10 vuotta ja viimeiset vuodet se on ollut kroonista. On kokeiltu kymmeniä lääkityksiä, eri komboja näissä jne. ja koko tänä aikana on löydetty vain ahdistuslääke sekä neurolepti tasaamaan pahimpia fiiliksiä. Käyn nytkin hoitajalla juttelemassa viikottain, lääkäriä tapaan joka kolmas kuukausi, olen sairaslomalla ja kohta kuntoutustuella jos menee läpi. Masennus on vienyt minulta lähes kaiken. Pahinta on kuitenkin elämänilon/halun menettäminen.
Onko täällä paikalla muita, joilla samankaltaisia kokemuksia?
Kommentit (46)
Lähinnä elämä tuntuu laimealta, turruttavalta ja ahdistavalta. Väsyttää koko ajan ja toivoo ettei heräisi.Itsari vaatis tosiaan liikaa vaivaa.
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 22:02"]
--- en uskalla yksin käydä edes missään, kun tiedostan oman surkeuteni ja häpeän itseäni, kukaan ei huoli mua, eikä varsinkaan rakasta ---
[/quote]
Sinua rakastetaan. Juuri sinua ja surkealta tuntuvaa, häpeilevää olemustasi rakastetaan ja hyväksytään, nyt ja aina:
Hyvä palstailija! Sinä,jotka tunnet itsesi millä tahansa tavalla esim. masentuneeksi, toivottomaksi, lamaantuneeksi, epäonnistuneeksi! Haluaisin kirjoittaa sinulle ja teille kaikille - yhdessä ja erikseen - jotakin, joka toivottavasti voisi rohkaista.
Olet varmasti enemmän tai vähemmän synkissä tunnelmissa niin, että tarvitset ja todella ansaitset paljon tukea ja apua itsesi ulkopuolelta, muilta ihmisiltä! Jos pohdit elämäsi lopettamista tai toivot kuolemaa, olet vaarassa menettää myös sen hyvän, jota ehkä sittenkin saattaisit saada tässä ainutlaatuisessa elämässäsi - ja vaikka juuri nyt et näin jaksaisi ajatellakaan, ei se tarkoita, etteikö sinullekin voisi käydä hyvin.
Nimittäin masennuksen ja toivottomuuden keskellä salakavalasti oma ihmisarvo unohtuu, vaikka todellisuudessa sinunkaan arvosi ihmisenä ei ole vähentynyt lainkaan: Sinä, juuri sinä, olet ARVOKAS, RAKAS ja AINUTLAATUINEN ihminen! Ja tätä tosiasiaa ei muuta mikään, mitä sinulle on tehty tai sanottu, eikä myöskään pärjäämisesi tai pärjäämättömyytesi elämässä! Tämä on sinun ihmisarvosi peruskallio - siihen sinulla on lupa luottaa. Sydämestäni toivon, että tiellesi tulee ihmisiä, jotka vahvistavat sinussa sitä, että todellakin olet arvokas, rakas ihminen, jolla on toivoa ja jonka on mahdollista löytää vielä monenlaista hyvää elämässä. Nämä linkit voivat varmasti tukea sinua:
Ensimmäinen on kriisi- ja neuvontapuhelin esim. mielenterveyden asioissa. Toinen on toivoa antava keskusteluohjelma masennuksesta toipumisesta, mukana mm. kokenut psykiatri Leena Korhonen. Alin linkki on lyhyt, mutta rohkaiseva ja koskettavakin video siitä, että synkimmässäkin tilanteessa olevalle on sittenkin toivoa ja rakkautta :)
*Valtakunnallinen kriisipuhelin puh. 01019 5202
*Keskustelu masennuksesta toipumisesta http://vod-2.tv7.fi/vod2/armon_kalliolla/armon_kalliolla-046-w.MP4
*Rohkaiseva video http://www.fathersloveletter.com/Finnish/#4
ÄLÄ MENE SÄHKÖÖN! Siitä jää pysyvä aivovaurio ja elämästä tulee vielä huonompaa kuin ennen, kun ei muista missä on ja mitä tekemässä. Ei muista ja tunne ihmisiä, jo pukeutuminen on hankala kun jokin vaihe jää välistä mikä on todella outoa, kaikki tekeminen on työlästä kun saman tien unohtuu että on esimerkiksi laittanut hellan päälle. Vasta muistinsa vaurioiduttua sitä ymmärtää kuinka elämä ja arjessa selviytyminen rakentuu opitun varalle. Kyllähän se sähkö usein piristää, mutta se ei ole hauskaa entisenä vakavana naureskella tahtomattaan tyhjänpäiväisille asioille ja tuntea oman naurunsa typerälle ja vieraalle. Olen itse nuori ja käynyt sähköhoidon, enkä voi suositella sitä täysin katatonisille, toivottomille zombeille josko heillekään.
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 23:11"]
ÄLÄ MENE SÄHKÖÖN! Siitä jää pysyvä aivovaurio ja elämästä tulee vielä huonompaa kuin ennen, kun ei muista missä on ja mitä tekemässä. Ei muista ja tunne ihmisiä, jo pukeutuminen on hankala kun jokin vaihe jää välistä mikä on todella outoa, kaikki tekeminen on työlästä kun saman tien unohtuu että on esimerkiksi laittanut hellan päälle. Vasta muistinsa vaurioiduttua sitä ymmärtää kuinka elämä ja arjessa selviytyminen rakentuu opitun varalle. Kyllähän se sähkö usein piristää, mutta se ei ole hauskaa entisenä vakavana naureskella tahtomattaan tyhjänpäiväisille asioille ja tuntea oman naurunsa typerälle ja vieraalle. Olen itse nuori ja käynyt sähköhoidon, enkä voi suositella sitä täysin katatonisille, toivottomille zombeille josko heillekään.
[/quote]
Olen oikeastaan itsekin kuullut huhuja siitä että sähkö saattaa merkittävästi alentaa elämänlaatua pahimmillaan. Olen olettanut että kyseisen hoitomenetelmän tehokkuus perustuu siihen että ihminen "unohtaa" alkuperäiset masennuksen aiheuttajat, mutta minusta se on siltikin kyseenalaista verrattuna niiden ongelmien käsittelyyn ihan tiedostamisen tasolla. Voimia kommentoijalle.
Ps. miten täällä riittää noita uskonto ym. juttujen linkittäjiä?
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 22:20"]
[quote author="Vierailija" time="21.02.2015 klo 22:14"]
Minä luultavasti ryyppäisin itseltäni henkeä pois tai narkkaisin, jos olisin tuollaisessa jamassa. Eihän tuossa ole mitään syytä enää elääkään.
[/quote]
Sitä vain että kun ei tunne mielihyvää niin ne negatiiviset tunteetkin ovat sen verran laimeita, että enemmänkin lamaantuu. Sen sijaan että tekisi itsemurhan, koska ei ole tarpeeksi "sytykkeitä" siihen. -30
[/quote]
Itselläni asiat ajautuivat siihen pisteeseen, että tunsin musertuvani emotionaalisen lamaannuksen alle ja tulevani hulluksi sen takia, joten yritin edes tuntea vihaa ja raivoa tuntekseni jotain, mutta siitä tuli vain paha olo. Näin siis ennen kuin tajusin mistä häiriössäni on kyse. Sitä ennen kirjoitin muille ihmisille kaikkea omasta mielestänikin sairasta. http://www.vauva.fi/keskustelu/4399316/ketju/mka_vihastuttaa/sivu/1#comment30175487