Lue keskustelun säännöt.
Pää hajoaa, kun täytyy asua näin ahtaasti!
19.02.2015 |
Kaksi ihmistä, 22 neliötä. Olosuhteiden vuoksi joudumme asumaan näin vielä noin kolme kuukautta, pari kuukautta on jo mennyt. Ärsyttää, kun koko ajan toinen on toisen tiellä. Säilytystilaa ei todellakaan ole, ja keskittyminen esimerkiksi kouluhommiin on mahdotonta, jos toinen on läsnä.
Kohtalotovereita?
Kommentit (28)
Minä olen asunut viisi vuotta mieheni kanssa 21 neliössä. Ei ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hah. Sata vuotta sittenbtuossa tilassa asui suuri perhe ja vielä vuokralainen päälle. Käy tutustumassa Amurin työläismuseokorttelissa.
Mä en vähättelisi tilan ahtaudesta johtuvaa ahdistusta. Ihmisten oman tilan tarve on erilainen. Voin kuvitella, että parinkymmenen neliön kämpässä ei välttämättä ole helppoa, varsinkin jos kaipaa välillä yksinoloa.
Samaa mieltä ekan kommentoijan kanssa. Noissa neliöissä eläminen oikean ihmisen kanssa ei ole ongelma. Olen elänyt pari vuotta alle 20 neliön yksiössä aviomieheni kanssa opiskeluaikana ja hyvin sujui. Sen sijaan anoppini luona, yli 300 neliön isossa omakotitalossa pari kuukautta oli tuskaa.
[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 22:35"]Mä en vähättelisi tilan ahtaudesta johtuvaa ahdistusta. Ihmisten oman tilan tarve on erilainen. Voin kuvitella, että parinkymmenen neliön kämpässä ei välttämättä ole helppoa, varsinkin jos kaipaa välillä yksinoloa.
[/quote]
Ymmärrän kyllä tämänkin näkemyksen, eikä tarkoitukseni ollutkaan vähätellä jonkun oman tilan tarvetta. Itselläni on vain kokemusta siitä, ettei se aina ole neliöistä kiinni vaan ahtaus voi tuoda esiin jo valmiiksi suhteessa olevat ongelmat ja korostaa niitä. Jokainen toki tarvitsee myös omaa tilaa, mutta uskoisin että huono suhde saa tarvitsemaan sitä enemmän kuin hyvä suhde. Pienessä kämpässä tähän ei ole mahdollisuutta, mikä itselläni ainakin näkyi siinä, että ahtaus ahdisti, vaikka oikeastaan se oli suhde joka ahdisyi. Tilanne vain kulminoitui, kun olisi pitänyt pystyä elämään tiiviisti yhdessä :)
Se ensimmäisen kommentin kirjoittaja
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mullakin on ahasta tässä 75 neliön kerrostalokämpässä. Esim. Pesuhuoneeseen ei mahu poreamme. Ja olkkari on liian pieni potkunyrkkeilyyn. Onneks sentään parvekkeella mahtuu hyvin grillaamaan ja ottaa aurinkoa kesällä. Olen ostanut kuution hiekkaa kesää varten jotta voin muuttaa partsin hietikoksi. Säilytän sitä hiekkasatsia vaatekomerossa.
[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 22:45"]
[quote author="Vierailija" time="19.02.2015 klo 22:35"]Mä en vähättelisi tilan ahtaudesta johtuvaa ahdistusta. Ihmisten oman tilan tarve on erilainen. Voin kuvitella, että parinkymmenen neliön kämpässä ei välttämättä ole helppoa, varsinkin jos kaipaa välillä yksinoloa. [/quote] Ymmärrän kyllä tämänkin näkemyksen, eikä tarkoitukseni ollutkaan vähätellä jonkun oman tilan tarvetta. Itselläni on vain kokemusta siitä, ettei se aina ole neliöistä kiinni vaan ahtaus voi tuoda esiin jo valmiiksi suhteessa olevat ongelmat ja korostaa niitä. Jokainen toki tarvitsee myös omaa tilaa, mutta uskoisin että huono suhde saa tarvitsemaan sitä enemmän kuin hyvä suhde. Pienessä kämpässä tähän ei ole mahdollisuutta, mikä itselläni ainakin näkyi siinä, että ahtaus ahdisti, vaikka oikeastaan se oli suhde joka ahdisyi. Tilanne vain kulminoitui, kun olisi pitänyt pystyä elämään tiiviisti yhdessä :) Se ensimmäisen kommentin kirjoittaja
[/quote]
Riippuu varmaan kanssa siitä, että miten paljon tavaraa on. Kun asuin miehen luona reilu 20-neliöisessä yksiössä kuukauden putkiremontin takia, kaikki meni hyvin. Kun omat kamat olivat kotona, mies vain teki vaatteille tilaa kaappiin. Jos olisimme yhtäkkiä joutuneet muuttamaan väliaikaisesti moiseen tilaan niin, että kummankin tavarat ovat siellä, olisi ahtaus ollut ihan eri tasolla. AP:n tilanteessa kun asumus on ilmeisesti väliaikainen, eli poiskaan ei kannatta heittää.
Siitä olen kyllä samaa mieltä, että varmasti myös asujien välit vaikuttavat.
Toivottavasti ette ole suhteessa?