Mies elää täysin omaa elämäänsä ja muu perhe omaansa.
Mies viettää vapaa-aikansa joko istuen tietokoneen ääressä tai sängyssä pelaten tai katsoen kännyllä videoita. Muun perheen kanssa tuo ei aikaa vietä, korkeintaan karjuu lapsia hiljemmaksi kun häiritsevät pelaamista.
Multa alkaa mennä hermot, olen sanonut nätisti ja olen sanonut vähemmän nätisti. Ei auta. Eroko tässä on ainut vaihtoehto?
Kommentit (43)
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 20:24"]
Lasten iät?
[/quote]
pojat 10v. ja 8v. tyttö 6v. Varsinkin pojat tuntuu kaipaavan isää. Ei ole sama juttu että aina äiti on se joka vie luistelemaan ja hiihtämään. Minä vien ja olen lasten kanssa, mutta en minä isä ole. ap
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 20:33"][quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 20:24"]
Lasten iät?
[/quote]
pojat 10v. ja 8v. tyttö 6v. Varsinkin pojat tuntuu kaipaavan isää. Ei ole sama juttu että aina äiti on se joka vie luistelemaan ja hiihtämään. Minä vien ja olen lasten kanssa, mutta en minä isä ole. ap
[/quote]
Voi surku :(. Tuossa iässä isän läsnäolo olisi niin tärkeää...
Juurikin tuosta syystä jätän lapset tekemättä niin saan pelata rauhassa.. M35
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 20:06"]
Toihan ois mun ihannetilanne. Kunhan tuo rahaa taloon. Vuosituhansien ajan ihmiskunta on pärjännyt etäisillä isillä.
[/quote]
Sinäkin olisit halunnut isän, jonka kanssa ette koskaan ole tekemisissä?
Eikö edes lasten pyyntö isälle että hän viettäisi aikaa heidän kanssaan toimi mitenkään?
Todella itsekästä käytöstä mieheltä.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 20:54"]
Eikö edes lasten pyyntö isälle että hän viettäisi aikaa heidän kanssaan toimi mitenkään?
Todella itsekästä käytöstä mieheltä.
[/quote]
Ei, mies voi luvata että lähtee vaikka luistelemaan illalla. Yleensä se jää, koska mies vaan istuu koneella eikä aiokaan lähteä. Lupaa lähteä sitten seuraavana päivänä, jos lapset muistuttaa ja ihmettelee miksei isä lähtenytkään vaikka lupasi. Minä sen aina välillä pakotan lähtemään, mutta eihän ne siellä puolta tuntia kauempaa ole kun miehellä on kiire pelinsä luo.
On lapset monesti miettineet, että miksi isä saa pelata koko ajan vaikka heillä on peliajat. Samoin ovat miettineet, että miksi meillä on äiti se joka on aina lasten heidän kanssaan, pelaa, luistelee, leikkii. Isä vaan pelaa tietokoneella. Ei miestä hetkauta mikään. Voi se hetkeksi skarpata jos mä oikein raivostun ja uhkailen avioerolla, mutta viikossa tuo palaa taas samaan. Peli vaan vie, eikä mies voi sille mitään. ap
Muuta hetkeksi muualle ja katso mitä tapahtuu. Ei aina kannata suin päin erota. Ehkä mies näin tajuaa, mitä on menettämässä, jollei ryhdistäydy.
Toi kuulostaa riippuvuudelta. Miehesi tarvitsee nyt apua pelaamiseen lopettamiseen, ei ole normaali tuollainen, että peli vie KAIKEN ajan. Jos mies ei PYSYT lopettamaan, niin anna vaihtoehdoksi 1.menette/mies menee psykoterapiaan 2. avioero
Mies on sairas. Addikti. Jotenkin tuo sairaus pitäisi hoitaa. Mutta kuten yleensäkin pahimmin sairailla, oma tahto parantua ja ylipäänsä sairaudentunto puuttuu. Joten voisin kuvitella että jättäminen voisi olla hyvä tehokeino. Pitäisi saada mies havahtumaan ennen kuin käy niin, että lapsia ei voisi vähempää kiinnostaa isänsä. Sen jälkeen on pitkä yksinäinen vanhuus edessä hällä. Jos tällainen itsekäs pointti ei mene perille muuten, niin ehkä jättämällä. Sairaus ei ole hänen vikansa, mutta onhan hän itse aikanaan päästänyt asiat tuohon pisteeseen. Jotta nyt kunnon kalossinkuvaa takalistoon, ainakin henkisesti, jotta alkais olemaan isä ja aviomies ennen kuin löytää itsensä yksinäisenä vuokrakämpästä ja muumioituu sinne.
Hoitoa peliriippuvaisuuteen mies tarvitsee enemmän kuin eroa. Ei tunnu enää olevan hallinnassa.
Joskus mies kysyy, olisiko parempi jos vetäisin kännit. Ei parempi, vaan melkein sama asia. Kumpikin aiheuttaa samanlaisia oireita, jopa aggressiivista käytöstä myös pelaaminen. Päihdesivuistoilta löytyy tietoa asiasta.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 21:09"]
Toi kuulostaa riippuvuudelta. Miehesi tarvitsee nyt apua pelaamiseen lopettamiseen, ei ole normaali tuollainen, että peli vie KAIKEN ajan. Jos mies ei PYSYT lopettamaan, niin anna vaihtoehdoksi 1.menette/mies menee psykoterapiaan 2. avioero
[/quote]
Riippuvainenhan tuo on, vaikka itse ei sitä myönnä. Se ihan oikeasti pelaa koko viikonlopun. Voi aloittaa kello kuusi aamulla ja lopettaa puoliltaöin. Toki se siinä välissä syö ja pitää pikku taukoja. Mutta varsinaisesti se ei muuta tee kuin pelaa. Me lasten kanssa käydään kaupassa, siivoillaan, pelataan lautapelejä, kyläillään, ulkoillaan, käydään uimassa jne. ap
Eikö se just ole optimaalinen tilanne, ettei mies sählää ja sotkeennu joka asiaan? Mä ainakin tykkään puuhata lasten kanssa omiani ja hoitaa arjen itse ja mies vaan tuo rahat ja assistenttaa mua tarvittaessa.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 21:21"]
Eikö se just ole optimaalinen tilanne, ettei mies sählää ja sotkeennu joka asiaan? Mä ainakin tykkään puuhata lasten kanssa omiani ja hoitaa arjen itse ja mies vaan tuo rahat ja assistenttaa mua tarvittaessa.
[/quote]
Ei, tää tilanne ei ole optimaalinen. ap
Pakenee todellisuutta koska ei valmis isäksi tai ryhtyä perustamaan perhettä. Voivoo
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 21:21"]
Eikö se just ole optimaalinen tilanne, ettei mies sählää ja sotkeennu joka asiaan? Mä ainakin tykkään puuhata lasten kanssa omiani ja hoitaa arjen itse ja mies vaan tuo rahat ja assistenttaa mua tarvittaessa.
[/quote]
toiset meistä haluavat KUMPPANIN, ei mitään sugar daddya...
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 20:28"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 20:19"]
Miksi teitte lapsia?
[/quote]
Kuin minun näppikseltäni!!! Samoin aloitusviesti. Mun mies on ihan samanlainen. Olen pitkään epäillyt bipoksi mutta sitä ei ole koskaan vahvistukseksi. Pelaa samaa peliä vuositolkulla, joku muu kyllästyy jo aika päivää sitten. Lapset elää kuin pellossa, mies karjuu ja lapset on vain häiriöksi. Mun mies ei ole edes työelämässä.
Olen kokeillut piilottaa tietsikan. Tulos: mies makaa sohvalla vit*neena eikä tee edes sitäkään vähää perheen hyväksi mitä muuten. Ja lähtee iltaisin isänsä luo pelaamaan kun kotona ei saa pelata.
Pahinta kaikesta on se minkä isän mallin lapset saavat! Ja ollaan ls-asiakkaita, kiitos miehen. Mutta ollaan saatu todella hyvää apua sieltä, joten oman ylpeyden kun nielee niin ei ole valittamista.
Lapset tehtiin yhteisymmärryksessä, silloin miehen pelaaminen oli vielä hallinnassa. Pelasi vain joskus, yleensä vuodessa pari tietokonepeliä alusta loppuun. Aikaa riitti perheelle oikein hyvin. Nykyään se on täysin koukuttunut yhteen nettipeliin. Pelannut sitä jo kolme vuotta eikä loppua näy.
Ja mies tosiaankin on itse nuo lapset halunnut. Meillä kun oli kondomi ehkäisynä, joten en ole huijannut enkä pakottanut. Ihan itse on saanut päättää. Ja lapsia minä en kadu yhtään, hoidan ne yksin, se ei ole ongelma. Lapsille se on huono homma että isä ei muuta osaa tehdä kuin pelata. Minä en vaan tiedä mitä tuolle vois tehdä. Ei erokaan taida auttaa. Eron jälkeen ne tuskin enää näkis isäänsä ollenkaan. Tai näkeminen olis sitä että ne pelais viikonlopun, lapset omia pelejään jotta isä saa pelata omaansa. ap
[/quote]
oho, 32:lla tuli väärä viesti lainatuksi! Piti lainata ap:n viestiä!
Meillä mies tekee samaa. Elää siis omaa elämäänsä ja muu perhe omaansa. Meillä se ei kyllä pelaa, on vain omissa menoissaan aina. On pihalla kuin lumiukko lasten koulujutuista. Ei koskaan ole käynyt ensimmäisessäkään vanhempainillassa, kevät- tai joulujuhlassa tai muussakaan. On ulkoistanut itsensä kotihommista. Ei vielä 15 vuoden päästä tiennyt missä puhtaat pyyhkeet säilytetään meidän kodissa. On kuin vieras. ja turha tulla sanomaan, että olet joku pirttihirmu, kun en ole. Joskus olen miehelle yrittänyt kauniisti sanoi, että sillä on perhe, mutta nykyään en enää jaksa. Lapset alkaa jo olla isoja, osa pois kotoakin joten olkoon. Oma on vahinkonsa. Minäkin olen alkanut viettämään omaa elämääni, välittämättä miehestä. Ja meillä on kyllä lasten kanssa ollut ihan mukavaa keskenämme ja olemme läheisiä. Mutta AP:lle kyllä sanoisin, että kannattaa ehkä miettiä eroa jos mies ei muuta tee kuin karjuu muuta perhettä hiljaiseksi. Vois olla helpompaa ilman miestä ja lapsetkin sais olla vapaammin.