Exällä menee huonosti, haluaisin tukea häntä

Minäkin sanon että ei kannata.
Mitä sinä ajattelit saavasi siitä suhteesta?
Siis mitä luulet miehen voivan sinulle antaa?
Eikö ystävyyskin ole molemminpuolista?

Ap vastaa. Tuskin on sinun ex, kun hänellä ei ole lapsia. Me oltiin todella hyviä ystäviä ja molemmin puolin puhuttiin toisillemme juttuja, jota ei juuri muut sitten tiedekään. Oltiin vähän kun sielunkumppaneita, mutta kävi sitten kuinka kävi. En kaipaa suhdetta siis romanttista hänen kanssaan, mutta ystävänä kaipaan kyllä. En kuvittele olevani mikään äiti teresa myöskään, tiedän vaan, että puhuminen helpottaa jonkin verran. Mies on kyllä töissä ja arkipäivät selvinpäin, viikonloppuna juo sitten senkin eestä. Ja siis minun rahojani ei ole ikinä käyttänyt sekoiluunsa eikä käyttäisi jatkossakaan, hänellä on kyllä pätikkää itselläänkin ihan tarpeeksi.
Toiset tajuaa toisia ihmisiä paremmin kuin toiset, me tajuttiin toisiamme ja nyt sitten käy vähän sääliksi toista, jolla asiat ei kunnossa eikä tunnu pääsevän ylös eikä eteen, ihan muutenkin vaikkei alkoa liikaa käyttäisikään.
Toisaalta ei haluaisi sotkeutua, mutta mä oon vähän tällänen, että koetan auttaa tuttujani jolla ei aina mene niin hyvin.

Jos puhut mun eksästä (asiat sopii hyvin yhteen) niin alkoholistia ei pelasta mikään. Hän oli alkoholisti jo ennen eroamme, eikä ero häntä raitistanut. Antoi vaan uuden tekosyyn juoda. Olit hetken aikaa se ihme, jonka takia hän halusi yrittää, mutta Kuningas Alkoholi palautti miehen lopulta takaisin alaisuuteesi.

Jollet ole koulutettu terapeutti ja päihdehoitaja, et pysty häntä pelastamaan.

Et sä mun sanoja usko. Soita sille ja sano, että haluaisit olla tukena. Ehkä se joku päivä onnistuu ryyppäämään itsensä hengiltä, muttei enää piinaa minua ja lapsiamme itsesäälinsekaisilla kännipuheluillaan.

Siis näitä miehiä, jotka itsenäistyy vain pakon edessä, kun äitipuoliso saa tarpeekseen ryyppäävästä ja muiden naisten kanssa sähläävästä lapsimiehestä. Ja jos itsenäistyminen ei onnistu, ajaudutaan rappiolle. Älä ala miehen uudeksi äidiksi ja aikuistumisen estäjäksi vaan anna miehen selvittää itse omat sotkunsa - kerrankin.

Ethän enää edes seurustele hänen kanssaan ja hän kohteli sinua huonosti, vaikka on hyvänpäiväntutuille hyvinkin mukava. Kaipaatko lisää huonoa kohtelua ja rahanmenoa?

Totta kai voit alkaa miehen ystäväksi! Ja jos mies alkaa ymmärtää väärin, niin sitten teet selväksi ettei suhde enää kiinnosta. Ei sitä etukäteen tarvitse murehtia. 

Itsellänikin viime eron jälkeen (8 vuotta sitten) oli niin että vuoteen en kestänyt nähdä koko miestä koska sattui liikaa. Sattui se menetys ja se että hän jätti nuoremman ja nätimmän takia. Mutta vuoden jälkeen olin jo niin toipunut erosta että kun mies soitti, ei ahdistanutkaan jutella. Vähitellen meistä on tullut toistemme parhaat ystävät, ja miehelle olen tietääkseni myös ainoa ystävä. Hyvin toimeen tullaan ystävinä, vaikka pariskuntaa meistä ei voisi koskaan tullakaan monistakin syistä.