Kielten opiskelu 90-luvulla koulussa
Ainakin ruotsista jäi sellainen mielikuva, että kappaleet olivat pitkiä "artikkeleita". Sellainen arkielämän perussanasto ja dialogi jäi periaatteessa oppimatta. Muistan sanoneeni kavereille aikoinaan, että miksi ei opeteta enemmän arkielämän puhetta, sanontoja kuten "haluan nyt juoda maitoa, tehdään voileivät ja katsotaan sen jälkeen leffaa" tyylisesti.
Muistan miettineeni, että osaan joo periaatteessa ruotsia, mutta enpä osaa sujuvasti puhua sellaista helppoa arkielämän kieltä, sellaisia tosi simppeleitä lauseita arjessa. Onko muilla tällaista mielikuvaa kielten opiskelusta ja onko se muuttunut nykyään?
Kommentit (29)
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 08:14"]
Ei ole muuttunut. Olen opettaja. Suurin ongelma on että noin 80% oppilaista on kotona iskostettu viha ruotsia kohtaan. Siksi he eivät edes yritä oppia. Vika on vanhemmissa ei opetuksessa.
[/quote]
Vanhempien vikako se on, jos kielenopetuksessa opitaan ensimmäisten sanojen joukossa mm. papukaija ja kirahvi? Kumpaakaan en ole tarvinnut vieraalla kielellä sitten 1970-luvun kieliopintojen. Olisin toivonut sen verran asiallisia kieliopintoja, että olisi esim. pystynyt lukemaan jotain lehteä tai kaupassa pakkauksista, mitä on ostamassa kun olin käymässä vieraalla maalla.
Ei ole muuttunut. Olen opettaja. Suurin ongelma on että noin 80% oppilaista on kotona iskostettu viha ruotsia kohtaan. Siksi he eivät edes yritä oppia. Vika on vanhemmissa ei opetuksessa.
Kyllähän se ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelu sillionkin oli dialogia. Eteenpäin mentäessä tuli artikkelit. Ei mittavaa sanastoa voi oppia vaaditussa ajassa ilman artikeleita...pitää olla pirunmoinen skripti jos ne kaikki keskustelemalla opettelee. Minä ja koulukaverini opimme ihan hyvin tällä tavalla.
Ihan noista perusjutusista lähdettiin..skippasitko ensimmmäiset kaksi vuotta? ei sitä maitoa ja voileipää voi montaa vuotta pyytää..
Siis eikö edelleenkään painoteta arkielämän tilanteita, vuoropuhelua? Kuten juuri, miten arjessa puhutaan kotona, perussanasto siihen. Miten toimitaan kaupassa jne.? Sellaista tosi simppeliä puhetta, sellaista dialogia, mitä käydään esim. lasten kanssa. Sellaista olisin aikoinaan kaivannut ruotsin opiskeluiltani. Olin täysin kieli solmussa ruotsinkielisten kavereideni kanssa, sillä en osannut kommunikoida arkitilanteissa juurikaan.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 08:19"]
Siis eikö edelleenkään painoteta arkielämän tilanteita, vuoropuhelua? Kuten juuri, miten arjessa puhutaan kotona, perussanasto siihen. Miten toimitaan kaupassa jne.? Sellaista tosi simppeliä puhetta, sellaista dialogia, mitä käydään esim. lasten kanssa. Sellaista olisin aikoinaan kaivannut ruotsin opiskeluiltani. Olin täysin kieli solmussa ruotsinkielisten kavereideni kanssa, sillä en osannut kommunikoida arkitilanteissa juurikaan.
[/quote]
Edelleen, tuota opetellaan ensimmäisinä alkuvuosina ja sitten siirrytään sanastokeskeisempään opetukseen. Sinua on opetettu, mutta et näköjään ole oppinut.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 08:19"]
Siis eikö edelleenkään painoteta arkielämän tilanteita, vuoropuhelua? Kuten juuri, miten arjessa puhutaan kotona, perussanasto siihen. Miten toimitaan kaupassa jne.? Sellaista tosi simppeliä puhetta, sellaista dialogia, mitä käydään esim. lasten kanssa. Sellaista olisin aikoinaan kaivannut ruotsin opiskeluiltani. Olin täysin kieli solmussa ruotsinkielisten kavereideni kanssa, sillä en osannut kommunikoida arkitilanteissa juurikaan.
[/quote]
Sellaistahan opiskeltiin koko yläaste ja vasta lukiossa ja korkeakoulussa tuli asiatekstejä. Miten vältyit peruskoulun ruotsin tunneilta?
Opettaja ei koskaan edes yrittänyt kysellä kuulumisia tai puhella sen hetken nuorten asioista ruotsiksi. Ilmeisesti siksi että oli yli 60-vuotias, ja aivan pihalla kaikesta. Osasikohan edes panna tietokonetta käyntiin. Kyllä olisi pojat oppineet ruotsia, kun olisi kysellyt tietokonepeleistä ruotsiksi edes kerran vuodessa. Tai jääkiekosta.
Koulun opetusssuunnitelman ongelma on , että koitetaan valmentaa tekemään väitöskirja sillä kielellä vaikka 99% porukkaa ei kieli voisi vähempää kiinnostaa. Pitäisi olla tasoryhmiä joissa vaikeimmissa opetetaan filosofisia pohdintoja ja heikoimmissa kuinka isketään mies/nainen
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 08:24"]
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 08:19"]
Siis eikö edelleenkään painoteta arkielämän tilanteita, vuoropuhelua? Kuten juuri, miten arjessa puhutaan kotona, perussanasto siihen. Miten toimitaan kaupassa jne.? Sellaista tosi simppeliä puhetta, sellaista dialogia, mitä käydään esim. lasten kanssa. Sellaista olisin aikoinaan kaivannut ruotsin opiskeluiltani. Olin täysin kieli solmussa ruotsinkielisten kavereideni kanssa, sillä en osannut kommunikoida arkitilanteissa juurikaan.
[/quote]
Sellaistahan opiskeltiin koko yläaste ja vasta lukiossa ja korkeakoulussa tuli asiatekstejä. Miten vältyit peruskoulun ruotsin tunneilta?
[/quote]
Kyllä kävin yläasteen ruotsin tunnit. Sen jälkeen lukio ja sen jälkeen vielä kauppaopiston ruotsi.
Musta vika oli enemmänkin siinä, että puhumista opetettiin aivan liian vähän kirjallisen käytön kustannuksella. Sanasto oli ihan ookoo.
Itse olen kyllä pärjännyt kouluruotsillani myös Ruotsissa.
Minua kiinnosti kyllä ruotsin opettelu, mutta opettaja oli ihan luokattoman huono. Tunneilla lävästiin joku sivu auki ja "suomennettiin" se kaverin kanssa kahdestaan ja läksynä piti opetella ulkoa/suomentaa joku toinen pätkä. Opettajaa ei pahemmin kiinnostanut osallistua. Enemmän olen aikuisiällä oppinut ruotsia mm. TV-sarjoista.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 08:42"]
Minua kiinnosti kyllä ruotsin opettelu, mutta opettaja oli ihan luokattoman huono. Tunneilla lävästiin joku sivu auki ja "suomennettiin" se kaverin kanssa kahdestaan ja läksynä piti opetella ulkoa/suomentaa joku toinen pätkä. Opettajaa ei pahemmin kiinnostanut osallistua. Enemmän olen aikuisiällä oppinut ruotsia mm. TV-sarjoista.
[/quote]
"Kumman kaa"
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 08:54"][quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 08:42"]
Minua kiinnosti kyllä ruotsin opettelu, mutta opettaja oli ihan luokattoman huono. Tunneilla lävästiin joku sivu auki ja "suomennettiin" se kaverin kanssa kahdestaan ja läksynä piti opetella ulkoa/suomentaa joku toinen pätkä. Opettajaa ei pahemmin kiinnostanut osallistua. Enemmän olen aikuisiällä oppinut ruotsia mm. TV-sarjoista.
[/quote]
"Kumman kaa"
[/quote]
?
Ihan hyvin opetettiin, jos olisi kiinnostanut. Harjoiteltiin ihan perusjuttuja, kaverille soittamista (lankapuhelin aikaan) "täällä on Maija, onko Linda kotona, mennäänkö leffaan"- tyylisiä juttuja. Kaupassa käyntiä, leffalippujen ostoa, turistijuttuja kaikkea. Samoin muissakin kielissä. Itsellä alkoi ruotsi seiskalla ja saksa kasilla. Myöhemmin tuli espanja mukaan. Ja kyllä samoja fraaseja opeteltiin kielestä riipumatta. Toki kielioppia ja sanastoa myös.
En kyllä käsitä ettei ap ole oppinut, kun itse opin ruotsia vaikka ei edes kiinnostanut. Kielet kiinnostavat yleisesti, esim. portugalia haluaisin opiskella vielä joskus.
Pitäisi ottaa käyttöön vanha kunnon Hej på dig-kirjasarja, josta itse olen opiskellut ruotsia v76-79.
Kuvitteellisessa Tallkullassa lapset leikkivät koiran kanssa ja kävivät kioskilla:
-Luffe, kom hit!
- Kan jag få en flaska jaffa och en påse karameller!
No sillä tasolla ruotsin taitoni onkin, vaikka rämmin päälle lukionkin. Siihen aikaan oli pakko kirjoittaa ruotsi.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 08:14"]
Ei ole muuttunut. Olen opettaja. Suurin ongelma on että noin 80% oppilaista on kotona iskostettu viha ruotsia kohtaan. Siksi he eivät edes yritä oppia. Vika on vanhemmissa ei opetuksessa.
[/quote]
Meillä on kotona puhuttu pakkoruotsin tarpeettomuudesta. Se ei estänyt kuopustamme ottamasta ruotsia A2-kieleksi 4.luokalla. Mutta sehän olikin vapaaehtoinen ruotsi!
Kaksi vanhinta eivät ole mitään kielineroja. Silti keskimmäinen (nyt 1.vuotta lukiossa) aikoo kirjoittaa ruotsin.
Opiskelin 90-luvulla kieliä yläasteella ja lukiossa. Hyvät opit sain. Töissä pärjäsin Ruotsissakin. Perusteet oli kunnossa, siitä oli hyvä jatkaa puhekielen oppimiseen. Jotkut vanhat kaverit kävi samat koulut, muttei osaa ruotsia. Ehkä se on itsestä kiinni. Kirjoitin ruotsista aikoinaan E:n.
80-luvulla meillä oli käytössä Hej på dig -oppikirjat. Ainakin pari ensimmäistä olivat muistaakseni pelkkää dialogityyppistä harjoitusta. Ehkä malli muuttui sitten 90-luvulle tultaessa.
[quote author="Vierailija" time="16.02.2015 klo 09:10"]
Opiskelin 90-luvulla kieliä yläasteella ja lukiossa. Hyvät opit sain. Töissä pärjäsin Ruotsissakin.
[/quote]
No et varmaan kovin kummoisia töitä tehnyt jossa olisi vaadittu erikoissanastoa.
up