Miksi osalla maalaisista on kova tarve esittää helsinkiläistä?
Meillä on töissä nuori mies, joka on asunut Helsingissä muutaman vuoden. Tuttuni tuntee hänet jo siltä ajalta, kun asui muualla Suomessa ja on silloin puhunut ihan kyseisen seudun murretta. Heti kun muutti Helsinkiin niin mie-kieli vaihtui mä-kieleksi, käyttää myös muuutenkin puheessa Helsingin slangisanoja, spora, brenkku ym. mitä näitä nyt onkaan.
Kutsuu itseään stadilaiseksi, vantaalaisista puhuu alentavaan sävyyn kuten "ne junantuomat vantaalaiset" jne.
En itsekään ole alunperin Helsingistä, mutta en kyllä esitäkään, että olisin täältä kotoisin, olen ylpeä maalaistaustastani.
Miksi jotkut haluavat niin kovasti olla helsinkiläisiä, tai siis nimenomaan stadilaisia?
Kommentit (26)
Ei murteen muuttuminen ole esittämistä. Itse olen Helsingissä syntynyt, ja aika monella paikkakunnalla Suomessa (ja ulkomailla) asunut, ja murre varsinkin nuorempana vaihtui ihan yrittämättä. Jopa vuodessa muutos on aika suuri. Tietysti tuo vantaalaisten haukkuminen typerää, mutta osa ihmisistä nyt vaan on typeriä, asuinpaikasta riippumatta.
Totuus on että murre (myös slangi) tarttuu aika helposti. Oletko varma ettei hän laske leikkiä junantuomista puhuessaan?
Välillä tuntuu, että suurin viha Helsingin laita-alueita sekä muuta pk-seutua kohtaan kumpuaa juuri ulkohelsinkiläisistä. Tarpeettomalta oman vasta puhjenneen helsinkiläisyyden korostamisesta tuntuu.
Olen stadilainen kuten vanhempani ja heidän vanhempansa ja isovanhempansa.
Sisimmässäni nauran maalaisille, mutta ulospäin olen viimeisen päälle kohtelias.
muistan kyllä jonkun ääliön meluavan perässäni keski-espoossa , kun erehdyin asumaan siellä jonkun vuoden, ruskeassa takissa liikkuessani "tuo näyttää maalaiselta, toinen mekasti punaisessa takissa liikkuvaa kommunistiksi".
kun sitä kumminkin on asunut pienen ikänsä aivan Helsingin rajalla, kaupunkilaisena niin kummallsta puhetta. vaikka tiukemman rajauksen mukaanhan lande alkaa kehän 1 ulkopuolelta.
hami4