Onko kokemuksia henkilöstä, jolla sekä ADHD että Asperger?
Miten piirteet ilmenevät? Miten eroaa pelkästä ADHD:sta tai pelkästä Aspergerista?
Kommentit (48)
Vierailija kirjoitti:
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 22:11"][quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 21:52"]
[quote author="Vierailija" time="19.03.2015 klo 21:46"]"Naamioivat" helposti toisiaan. Ei välttämättä osata epäillä assiksi, jos on jatkuvasti äänessä ja huomion keskipisteenä. Eikä välttämättä osata epäillä addiksi, jos rakastaa rutiineita ja sitä, että asiat toistuvat samanlaisina.
Jep. Addiassi saattaa olla ulkomuistinen ylivilkas addiktoituva vahva itsekuri levoton seurallinen vetäytyvä säteilevä ujosteleva. Sellainen sekoitus että moni ei tajua ja siksi selaperäinen.
Tuo kuvauksesi addiassista on aivan kuin minä. Aloin sattuman kautta vasta aikuisena miettiä, mikä hemmetti mua oikein vaivaa. Syitä löytyi mutta ei mulla ole mitään diagnoosia. Olen pärjäillyt muuten ihan kivasti, elämä järjestyksessä ym, mutta ihmissuhteissa usein kovaa kitkaa. Olen usein hyvin ulkopuolinen, kun tuntuu että juttuni ovat monille kuin vierasta kieltä. Älykkäitten kanssa tulee paremmin toimeen, kun he jaksavat kai päässään täyttää puheestani puuttuvat lauseet. Tunne-elämä on yhtä kaaosta ja ikuista harjoittelua. Tuntuu, etten kasva ikinä ja kaikkien kanssa pitää aina aloittaa ihan nollasta. Mulla on hyvä äö, mutta en ole ikinä osannut käyttää sitä mihinkään. Olen hirveän epävarma ja toisaalta ulospäin pokerinaama hymytyttö.
Sama. Tuntuu kuin puhuisi toista kieltä. Älykkäät ihmiset ovat ainoat joiden kanssa tulen toimeen.
Mistä tiedät kuka on älykäs?
15-vuotiaalla pojallani on Aspergerin syndrooma. Etenkin pikkulapsena hän oli aika erikoinen: jaksoi keskittyä valtavan pitkiä aikoja kerrallaan, leikit olivat huolellista tavaroiden asettelua, etsi tietoa ja oli oikea "pikkuprofessori". Käsittääkseni hyvin tyypillinen AS. Levottomuus oli hänestä todella kaukana. Alakoulun lopussa asiat alkoivat muuttua ja tuli koulussa levottomaksi. Yläkoulussa pakka hajosi täysin, mölisi tunneilla, käänteli pulpettia ylösalaisin, repi koulukirjoja ja piti kaikin puolin jotain ihme show'ta. Toimi täysin luonteensa vastaisesti. Maallikkona sanoisin, että oli tosi paljon ADD/ADHD-piirteitä. Sitten kuulin AS-ihmiseltä ja -kouluttajalta Paula Tilliltä TV-ohjelmassa, että monen AS-ihmisen isoin oire on uupumus, joka oireilee ristiriitaisesti usein ylivilkkautena, kun aivot yrittävät pysyä hereillä. Tajusin, että sitähän poikani oli vaikeimmat vuodet sanonut: häntä väsyttää valtavasti. Oli asiantuntijoiden avulla pohdittu, olisiko masennusta, miten parantaa koulumotivaatiota jne., kun häntä vain väsytti. Ehdotin koulussa kevennettyä lukujärjestystä eli tekee ehkä kolmanneksen tunneista kotoa käsin. Ja sehän auttoi. Yhtäkkiä poika oli taas hyväntuulinen, keskittymiskykyinen itsensä.
Pointtini on se, että kun sanotaan, että itse asiassa suurimmalla osalla Aspergereistä on ADD/ADHD, niin kuinkahan monella todella on niin? Oma lapseni muuttui keskittymiskyvyttömäksi sähläriksi silkan väsymyksen myötä. Näitä diagnooseja kun ei aseteta minkään veritestin tms. avulla vaan lähinnä haastattelemalla vanhempia ja tekemällä lapselle joitain testejä, jotka kokemustemme mukaan voi tulkita monella tapaa (psykologin mukaan lapsellamme ei missään nimessä ole AS, neurologin mielestä on ihan selvä tapaus), niin näinköhän aina selviää aukottomasti, onko kyseessä todella synnynnäinen neurologinen ongelma? Etenkin AS, joka kuormittuu helposti, voi väsyä paljon, paljon nopeammin kuin ns. tavis. Eikä se ongelma ratkea sillä, että keksitään uutta diagnoosia. Se väsymys pitää hoitaa säätämällä ympäristö sopivaksi.
Tällä en siis tietenkään tarkoita, etteikö ihmisellä oikeasti voisi olla sekä AS että ADD/ADHD, mutta rohkenen epäillä, ovatko kaikki diagnoosit oikeita tai ainakaan käytännössä mielekkäitä.
Voi jumalauta mitä vanhentuneita stereotypioita koko ketju on pullollaan. Tässä sen näkee mitä tapahtui, kun neurotyypilliset pääsevät leikkimään asiantuntijaa.
Kyllä ADHD/Asperger-ihmiset ovat yksilöitä, oireet ilmenevät jokaisella eri tavoin. Yksi tuolla sanoikin, että molempia tyyppejä yhdistää yleisesti toiminnanohjaustaitojen ongelmat.
T: ADHD
Ps. ADD-ilmaisusta on luovuttu. ADHD-määritelmän täyttää jo 2/3 seuraavista: hyperaktiivisuus, impulsiivisuus ja tarkkaamattomuus. Oireita saattaa myös muuttua vanhemmiten, itse en esimerkiksi aikuisena ole enää kovinkaan hyper, eikä satunnainen tarkkailija huomaisi minussa välttämättä mitään poikkeavaa.
Ei me olla mitään sirkuseläimiä.
Vierailija kirjoitti:
Voi jumalauta mitä vanhentuneita stereotypioita koko ketju on pullollaan. Tässä sen näkee mitä tapahtui, kun neurotyypilliset pääsevät leikkimään asiantuntijaa.
Kyllä ADHD/Asperger-ihmiset ovat yksilöitä, oireet ilmenevät jokaisella eri tavoin. Yksi tuolla sanoikin, että molempia tyyppejä yhdistää yleisesti toiminnanohjaustaitojen ongelmat.
T: ADHD
Ps. ADD-ilmaisusta on luovuttu. ADHD-määritelmän täyttää jo 2/3 seuraavista: hyperaktiivisuus, impulsiivisuus ja tarkkaamattomuus. Oireita saattaa myös muuttua vanhemmiten, itse en esimerkiksi aikuisena ole enää kovinkaan hyper, eikä satunnainen tarkkailija huomaisi minussa välttämättä mitään poikkeavaa.
Ei me olla mitään sirkuseläimiä.
Tämä tämä!
Vierailija kirjoitti:
Kumpikohan meidän pojalla voisi olla, kun hänellä on keskittymisvaikeuksia, joka näkyy sekä vilkkautena että omiin ajatuksiin uppoutunisena mutta myös tietynlaisena impulsiivisuutena (toimii ennen kuin ajattelee), Hänellä on myös vaikeuksia sosiaalisissa suhteissa ja esimerkiksi asioiden näkemisessä muuta kuin omalta kannaltaan. Kavereita on vaikea saada. Herkkä haju- ja makuaisti, mutta toisaalta hyvin huolimaton esimerkiksi ulkonäkönsä tai vaatteittensa suhteen. Sorminäppäryyttä vaativissa asioissa hankaluuksia, samoin vartalon koordinaatiossa. Älykäs ja hoksaava lapsi kuitenkin, koulu menee ihan hyvin.
Ihan kuin olisit kuvaillut minun lastani. Hänellä adhd asperger-piirteillä.
Irtohuomiona keskustelusta: on huolestuttavaa kuinka runsaasti tällaiseen kysymykseen tulee vastauksia joissa on esitetty oma hentoinen käsitys aihepiiristä selvänä faktana. Lopputulos: parin ekan sivun sisällä on täysin vastakkaisia käsityksiä kaikesta mahdollisesta. Paljon on ymmärretty väärin. Mitenkäs se menikään, vähemmän älykkäät ihmiset eivät tajua tietonsa rajoja tai jotain?
Minullakin kombo, mutta ADD-muotoinen. Olen ajoittain kohtuullisen perseestä, jopa omasta mielestänikin.