Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mies elää täysin eri vuorokausirytmissä
14.02.2015 |
Tilanne siis se, että elämme mieheni kanssa aivan erilaisissa rytmeissä. Olemme olleet yhdessä 6 vuotta ja molemmat opiskelemme. Mies menee nukkumaan aamuyöllä ja herää 12-15.. Itse menen siinä 22-00 ja heräilen 7-9. Tämä haittaa aivan suunnattomasti yhteistä elämää, sillä ei tuo mies saa helvetti soikoon mitään aikaiseksi! Kotihommia kyllä tekee pyynnöstä, mutta jos en vaikkapa ole kotona, niin ei "kerkeä" tekemään mitään. Monet kerrat olen sanonut, että herää aiemmin, niin ehdit. Miehen mielestä hänen rytmissään ei ole mitään vikaa. Minun mielestäni taas iltapäivään asti nukkuminen ei ole normaalia elämää. Mies tivaa perusteluja miksi minun rytmini muka on normaali ja hänen ei. Kun perustelen asian sillä, että maailma pyörii päiväsaikaan (kaupat, pankit, jne jne.. ovat auki silloin), saan vain vasta-argumentiksi että "no minä ainakin voin käydä ruokakaupassa vaikka yöllä abc:llä, aika paskat perustelut sulla". Huoh. Mies muuten täydellinen, mutta tämä asia rassaa ja kovasti. Olen koittanut keskustella asiasta nätisti, huutanut ja raivonnut, mutta mikään ei auta. Lapsia ei ole eikä kyllä myöskään tule jos tämä jatkuu. Voin vain kuvitella kuka niitäkin hoitaisi kun tuo yksi makaa päivät pitkät..
Onko muilla ollut samanmoisia yöeläjiä puolisoina? Onko ideoita miten molemmat voisimme olla tyytyväisiä?
Kommentit (31)
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 20:17"]
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 20:10"]No sori, mutta mä en taas ymmärrä ihmisiä jotka menee klo 22 nukkumaan, sehän on pikkulasten nukkumaanmenoaika. [/quote] Sinä et sitten varmaan mene aikaisin aamulla töihin tai pärjäät vähillä unilla :) itse tarvitsen 8h unta, että jaksan päivän olla töissä+koulussa+kirjoittaa opparia.
[/quote]
Minä menen aikaisintaan keskiyöllä nukkumaan, vaikka pitäisi nousta aamulla opiskelemaan tai töihin. Hyvin olen jaksanut.
Ja minustakin klo 22 on aikuiselle aikainen nukkumaanmenoaika, koska esimerkiksi hiljaisuuskin alkaa esimerkiksi täällä keskiyöllä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 20:22"]
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 20:10"]No sori, mutta mä en taas ymmärrä ihmisiä jotka menee klo 22 nukkumaan, sehän on pikkulasten nukkumaanmenoaika. [/quote] Joo, monesti siinä yhteiskunnan asettamassa rytmissä elävät eivät tajua tai edes yritä ymmärtää yökukkujien luontaista rytmiä. Minä olen aina ollut tämmöinen, jopa lapsena olin myöhään iltaisin niin virkeä että hiivin äidin seuraan (joka myöskin yöpöllö) katsomaan telkkaria tms., onneksi äitini ymmärsi antaa minulle ennemmin aikaansa hetken ja sitten vasta patistaa nukkumaan. Jos olisi pitänyt mennä vireydestä huolimatta, olisin vain maannut hereillä sängyssä ja tylsistynyt. Eipä tuossa tilanteessa auta kuin oppia elämään sen kanssa että teillä on eri rytmit, tai sitten erota. Et voi pakottaa miestäsi muuttumaan aamuvirkuksi vaikka kuinka hokisit että niin se maailma vaan pyörii. Luulisi että osan kotitöistä ainakin voi hoitaa yöllä, ja esim. netissä asioinnit ja miksei sitten siellä huoltiksen kaupassa ruokaostoksetkin, on siinä sentään jotain.
[/quote]
Maailma onneksi pyörii vuosi vuodelta vähemmän aamuvirkkujen rytmillä ja yhteiskunnan päivittäinen aktiivisuus on siirtymässä myöhempään ajankohtaan. Tästä voi esimerkkeinä huomata vaikka monien kauppojen ja liikkeiden aukioloaikojen pidentyminen myöhemmälle iltaan, erilaisten yöllä auki olevien paikkojen lisääntyminen, parhaiden TV-ohjelmien siirtyminen myöhemmäksi iltaan jne.
Ja lisäyksenä kaikille niille, jotka takertuivat tuohon kellonaikaan 22. En pääsääntöisesti menekään tuolloin nukkumaan, ellei takana ole todella rankka päivä. Näitä päiviä on noin kerran viikkoon. Nytkin kello on jopa jo yli 22 ja täällä kirjoittelen ;) Ei kannata tarrautua keskustellessa epäolennaisuuksiin ja vängätä niistä, kun kyse oli siitä, että meillä on pariskuntana täysin erilaiset rytmit.
-ap
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 21:10"]
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 20:19"]
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 20:17"]
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 20:10"]No sori, mutta mä en taas ymmärrä ihmisiä jotka menee klo 22 nukkumaan, sehän on pikkulasten nukkumaanmenoaika. [/quote] Sinä et sitten varmaan mene aikaisin aamulla töihin tai pärjäät vähillä unilla :) itse tarvitsen 8h unta, että jaksan päivän olla töissä+koulussa+kirjoittaa opparia.
[/quote]
Herään klo 7.30, mutta viikot selviää hyvin 5 tunnin unilla, viikonloppuna sitten vähän kuitataan.
[/quote]
Anteeksi, korjaan: viikot SINÄ selviät hyvin viiden tunnin unilla mutta suurin osa (kyllä, suurin osa) suomalaisista ei. Yleinen unentarve aikuisilla on yli kuusi tuntia vuorokaudessa, ja 7 - 9 tuntia on täysin normaali aika nukkua. Jos joutuu heräämään aikaisen työn tai pitkän työmatkan vuoksi klo 6 tai klo 7, ei ole mikään ihme, että menee nukkumaan klo 22:n ja 23:n välillä. Ei myöskään ole ihme, että käy petiin myöhemmin, jos unentarve on oikeasti vähäinen. Harvalla on.
[/quote]
Hyi helvetti! Armeijassa jouduin heräämään klo 6 aikoihin aamulla ja jouduin nukkumaan klo 22-23 illalla. Tuo rytmi oli yhtä helvettiä. Silloin päätin, että tämä on viimeinen kerta elämässäni, kun herään aikaisin aamulla ja menen nukkumaan aikaisin illalla, ellei ole aivan pakko. Ja koska armeijassakin sai sunnuntaisin nukkua "peräti" 8-9 asti, joten miksi ihmeessä tuota aikaisemmin pitäisi herätä, ellei ole pakko?
Arvatkaapa, mitä sanottiin, jos joku yritti sunnuntaina armeijassa herätä tuota aikaisemmin? Komennettin vihaisesti takaisin nukkumaan ja sanottiin, että "te nukutte niin pitkään, kun teille on nukkumisaikaa annettu".
Melko hyvin olen päätöksessäni tähän päivään pysynyt. Vapaa-aamuina herätys aikaisintaan klo 10.
T. Mies
Meillä samantyylinen tilanne, sillä erotuksella että meillä on 7kk vanha vauva. Itse olin ennen iltavirkku mutta jotenkin raskauden loppupuolella kääntyi rytmi siten että menin viimeistään puolenyön aikaan nukkumaan. Ja nyt vauvan kanssa on pakko sillä vauva tuntuu olevan aamuvirkku.
Mies tekee tosin myös vuorotyötä, voi olla aamua, iltaa tai yötä töissä. Ne päivät kun tekee iltoja ovat erityisen raskaita minulle, näemme ehkä 10 minuuttia koska nukkuu siihen asti että tarvitsee töihin lähteä ja minä olen nukkumassa kun hän tulee kotiin. Vapaapäivinään tuppaa myös nukkumaan iltapäivään (tosin tökin joku aamu hereille ja sanoin että nyt on hänen vuoronsa antaa vauvalle aamupalaa ja minä jään nukkumaan). Tuppaa myös vaihtamaan aamuvuoroja iltoihin vaikka olen sanonut että on mukavampaa kun tekee aamuja ja saadaan olla yhdessä illalla, tehdä ruokaa ja hoitaa vauvan iltatoimet.
Tuntuu siltä että olen yksin vastuussa vauvasta ja kodista. Ennen mies imuroi, nyt on jättänyt senkin vähän tekemättä. Roskat vie ulos mutta vain jos laitan pussin oven eteen ennen kuin lähtee töihin. Oma-alotteisesti ei tee muuta kun ruokaa ja sitäkin ehkä kerran parissa viikossa.
On alkanut tulla sellainen fiilis että pärjäisin paremmin yksinhuoltajana, olisi vähemmän siivoamista ja pyykkäämistä. Hankala tilanne. Mieluiten minäkin valvoisin pikkutunteihin ja nukkuisin pitkään mutta eipä onnistu enää.
Parisuhde ei tietenkään tällä hetkellä voi hyvin kun sitä yhteistä aikaa ei tunnu järjestyvän. Ja huomaan itseni katkeroituvan siitä että toinen vaan nukkuu ja minä hoidan kaikki.
Näin siis meillä. Sanoisin että keskustelun paikka (meille molemmille) ja omaa asennetta muuttamaan sillä toista ei pysty muuttamaan. Hyviä vinkkejä olet jo tässä saanut. Jos joskus tulee teille ajankohtaiseksi lasten hankkiminen sopikaa etukäteen ne vastuut. Hyvä vinkki oli tuo että mies hoitaa vauvaa yöllä kun valvoo ja sinä saat nukkua. Kaikilla parempi mieli kun ei ole niin paljoa univelkaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja anteeksi kappalejakojen puuttuminen, kirjoittelen puhelimella! :/
No minä olen juuri sellaine yöeläjä..onneksi aviomies samoin niin ei tule riitaa. Hän tosin lähtee aamuisin työhön, ei tarvitse unta kuin viitisen tuntia, minun ei onnekseni tarvitse lähteä. Näillä menty parisenkymmentä vuotta ja hyvin sujuu. Ihmiset on yksilöitä, täytyisi yrittää valita samanhenkinen puoliso, ei ketään pakolla muuteta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä tuollaisella vuorokausirytmillä voi opiskella ja mtä veronmaksajien tukia saatte siihen.
Tämä on hyvä esimerkki siitä että Suomeen pitää saada selkeät tavoitteet opiskelijoiden valmistumiselle että hyvinvointivaltion rahat käytetään tehokkaasti.
Sama oli täällä mutta meillä valitettavasti lapsi. Viisi vuotta katselin ja tilanne ei muuttunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No sori, mutta mä en taas ymmärrä ihmisiä jotka menee klo 22 nukkumaan, sehän on pikkulasten nukkumaanmenoaika.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 20:07"]Mitä tuollaisella vuorokausirytmillä voi opiskella ja mtä veronmaksajien tukia saatte siihen.
Tämä on hyvä esimerkki siitä että Suomeen pitää saada selkeät tavoitteet opiskelijoiden valmistumiselle että hyvinvointivaltion rahat käytetään tehokkaasti.
[/quote]
Ihan liiketaloutta molemmat viimeistä vuotta (eri suuntautumislinjat) ja molemmat opinnoissa aikataulussa. Minä jopa valmistun puolivuotta normaalia aikaisemmin. Ei ole mielestäni meidän vikamme, että korkeakoulut säästävät ja luennot järjestetään iltaisin yhdessä aikuisopiskelijoiden kanssa.. Ja ihan normaalia opintotukea saamme ja lisäksi itse käyn töissä. Mies tekee it-hommia satunnaisesti yrityksille.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 20:10"]No sori, mutta mä en taas ymmärrä ihmisiä jotka menee klo 22 nukkumaan, sehän on pikkulasten nukkumaanmenoaika.
[/quote]
Sinä et sitten varmaan mene aikaisin aamulla töihin tai pärjäät vähillä unilla :) itse tarvitsen 8h unta, että jaksan päivän olla töissä+koulussa+kirjoittaa opparia.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 20:10"]No sori, mutta mä en taas ymmärrä ihmisiä jotka menee klo 22 nukkumaan, sehän on pikkulasten nukkumaanmenoaika.
[/quote]
Joittenkin vaan pitää olla klo kuusi reikä reikä jo työn touhussa niin vähän pakko se on ajoissa käytävä unten maille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 20:17"]
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 20:10"]No sori, mutta mä en taas ymmärrä ihmisiä jotka menee klo 22 nukkumaan, sehän on pikkulasten nukkumaanmenoaika. [/quote] Sinä et sitten varmaan mene aikaisin aamulla töihin tai pärjäät vähillä unilla :) itse tarvitsen 8h unta, että jaksan päivän olla töissä+koulussa+kirjoittaa opparia.
[/quote]
Herään klo 7.30, mutta viikot selviää hyvin 5 tunnin unilla, viikonloppuna sitten vähän kuitataan.
Mieheni on juuri tuollainen yökyöpeli. Vuosia olin ärtynyt asiasta kunnes lopelta päätin että se on loppu nyt. Nimittäin se ärtyneenä oleminen. Ennen yritin saada miestä hereille, nykisin annan nukkua. Ennen yritin valvoa miehen seurana, nyt menen nukkumaan kun nukuttaa. Olemme olleet yhdessä lähes 20 v. Lapsia meillä on kaksi, he ovat minun rytmissäni. Emme viikonloppuisin odottele että mies herää vaan syömme lounasta, menemme luistelemaan jne. Kotityöt ovat pitkälti minun kontollani, koska niitä ei jostain kummallisesta syystä voi tehdä öisin (minua ei mitenkään haittaisi vaikka yöllä tyhennetääisiin tiskikonetta tai pestäisiin keittiön lattiaa).
Koska mieheni on muuten tosi ihana, niin en anna tuon rytmiasian vaivata. Yleensä.
Vauvojen kanssa tuo oli muuten tosi kätevää. Mies hoiti lasta yöllä ja minä päivällä. Kenenkään ei tarvinnut valvoa "väärään" aikaan.
Joku mainitsi tavoitteellisuuden jne. Mieheni on FT ja tekee hirvittävästi töitä. Usein etänä öisin.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 20:08"]Sama oli täällä mutta meillä valitettavasti lapsi. Viisi vuotta katselin ja tilanne ei muuttunut.
[/quote]
Tätä vähän minäkin pelkään.. Eihän ketään voi pakottaa muuttumaan, mutta kyllä mielestäni terve ihminen pystyy unirytmiinsäkin vaikuttamaan jos vain haluaa. Ikävää, että teillä kävi noin!
-Ap
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 20:10"]No sori, mutta mä en taas ymmärrä ihmisiä jotka menee klo 22 nukkumaan, sehän on pikkulasten nukkumaanmenoaika.
[/quote]
Joo, monesti siinä yhteiskunnan asettamassa rytmissä elävät eivät tajua tai edes yritä ymmärtää yökukkujien luontaista rytmiä. Minä olen aina ollut tämmöinen, jopa lapsena olin myöhään iltaisin niin virkeä että hiivin äidin seuraan (joka myöskin yöpöllö) katsomaan telkkaria tms., onneksi äitini ymmärsi antaa minulle ennemmin aikaansa hetken ja sitten vasta patistaa nukkumaan. Jos olisi pitänyt mennä vireydestä huolimatta, olisin vain maannut hereillä sängyssä ja tylsistynyt.
Eipä tuossa tilanteessa auta kuin oppia elämään sen kanssa että teillä on eri rytmit, tai sitten erota. Et voi pakottaa miestäsi muuttumaan aamuvirkuksi vaikka kuinka hokisit että niin se maailma vaan pyörii. Luulisi että osan kotitöistä ainakin voi hoitaa yöllä, ja esim. netissä asioinnit ja miksei sitten siellä huoltiksen kaupassa ruokaostoksetkin, on siinä sentään jotain.
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 20:19"][quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 20:17"]
[quote author="Vierailija" time="14.02.2015 klo 20:10"]No sori, mutta mä en taas ymmärrä ihmisiä jotka menee klo 22 nukkumaan, sehän on pikkulasten nukkumaanmenoaika. [/quote] Sinä et sitten varmaan mene aikaisin aamulla töihin tai pärjäät vähillä unilla :) itse tarvitsen 8h unta, että jaksan päivän olla töissä+koulussa+kirjoittaa opparia.
[/quote]
Herään klo 7.30, mutta viikot selviää hyvin 5 tunnin unilla, viikonloppuna sitten vähän kuitataan.
[/quote] miten pystyt:O ite tarviin unta hirveesti. Nukun tuplasti ennemmän kuin sinä:OO
Oi ihanaa 11, että joillain tuo sujuukin! Olen yrittänyt monesti olla ärtymättä, kun mies kuorsailee vielä iltapäivälläkin. Olen vain niin heikkohermoinen, että suuttumus iskee kun toinen vaan makaa ja itse raadat hikihatussa. Tuo minun mies kun ei öisin töitä tee, vaan lähinnä pelailee.. Ja en kyllä suostu kaikkia kotihommia kontolleni ottamaan. Mielestäni miehen pitää tehdä saman verran, ellei sitten tee enemmän palkkatyötä kuin minä (niin kuin teidän tapauksessa).
-Ap
Alue: Aihe vapaa
Hyvä saada kaikenlaisia näkemyksiä, niin saa tähän omaan vähän pinttyneeseenkin ajattelutapaan uusia näkökulmia.
Joku tuolla totesi, että emme vain sovi yhteen, kun rytmimme ovat niin erilaiset. En näkisi asiaa niinkään. Mieheni on muutoin kaikin tavoin täydellinen. Huomioi minua monin tavoin, auttaa aina kun tarvitsen ja on muutenkin tukeni ja turvani. Meillä on myös samanlainen huumorintaju ja tulemme hyvin juttuun niin henkisesti kuin fyysisestikin ;)
Taidanpa alkaa nyt muuttaa omaa ajattelutapaani miehen muokkaamisen sijaan... Ja ehkä täytyy vielä koittaa keskustellakin asiasta, jotta molemmat hoitavat arkea tasapuolisesti päivärytmistä huolimatta :)
-ap