Olen epäpätevä lastensuojelun sosiaalityöntekijä
Koko ajan kun jankutetaan tästä, niin kerrotaan vähän itsestä. Toimin pks epäpätevänä sosiaalityöntekijänä lastensuojelussa. Meitä on siellä epäpätevinä tosiaan melkein puolet.
Olen 40v yhteiskuntatieteiden maisteri. Pääaineeni on tosin sosiaalipolitiikka, joten en ole pätevä. Tosin jos olisin hakenut virkaa ennen vuotta 1987 olisin pätevä, koska tätä ennen suoritettu sama tutkinto johti pätevyyteen. Nyt en sen sijaan sitä ole. Sosiaalipolitiikan ohella luin sosiaalityötä pitkänä sivuaineena perus-ja alemmat aineopinnot. Olen suorittanut sosiaalityön taitoseminaarit ja käytännöt. Opinnoista kuitenkin uupuu pätevyys eli toinen maisterintutkinto tästä sosiaalityöstä. No, ei hätää, suoritan sitä Chydenius-instituutissa Kokkolassa monimuoto-opiskeluna työn ohella. Valmistun maisteriksi keväällä 2016. Kirjoitan paraikaa gradua ja teen tenttejä.
Meitä oin täällä muitakin. Yksi on teologi, yksi on psykologi ja yksi lukenut sosiaalipsykaa. Yhteistä meille on, että meillä kaikilla on myös pitkät sosiaalityönopinnot takana. Ja se, että valmistumme kaikki piakkkoin sosiaalityöntekijöiksi.
En usko, että tutkinnostani puuutuvat muutamat kirjatentit ja gradu tekevät minusta yhtään sen surkeampaa työntekijää. Kyllä ihan samoilla taidoilla ja kyvyillä mennään.
Kommentit (8)
Varmasti sinulla on pätevyyttä hoitaa työsi, sitä en epäile. Hesarissa oli just tällä viikolla juttua pk-seudun epäepätevistä lastensuojeluin työntekijöistä, ja siinä suurimpana epäkohtana mainittiin se, että lain mukaan epäpätevä ei vaan saa tehdä kaikkea, esim kiirellisiä huostaanottoja (?). Tämä sitten kuormittaa niitä päteviä, kun joutuvat tekemään vähän päällekäin muiden työtä. Käytännön arjessa suurin ongelma ei siis taida olla se, etteikö epäpätevä, vuosia alalla ollut osaisi tehdä hommiaan, vaan että kaikkea ei vaan saa lain mukaan tehdä.
Minä olen jotenkin mielessäni ajatellut, että epäpätevällä tarkoitetaan amkissa sosionomi tutkinnon suorittanut ihmistä, kun oikeasti pitäisi olla yliopistossa sosiaalityötä lukenut ihminen.
Sinun epäpätevyys on aika kaukana tuosta epäpätevyydestä, koska eroa on se, että et ole lukenut sosiaalityön syventäviä ja tehnyt gradua aiheesta. Sosionomi tutkinnon lähtökohdatkin ovat puolestaan täysin erilaiset kuin yliopiston sosiaalityön. Ikävintähän tässä on tietysti se, että ei voi tehdä niitä sijoituksia(?).
En ymmärrä miksi niitä yliopiston sosiaalityön opiskelupaikkoja pihdataan niin kovasti, samoin kun ltoiden ym., joita korvaa "epäpätevinä" sosionomit. Ei siis sillä, etteikö monille sosiomeille sopisi luonteen ja älyn puolesta kyseiset työt, mutta harmi kun koulutus ei kuitenkaan ole räätälöity suoraan kyseisiin töihin, ja paljon jää oppimattakin sellaista joka olisi tarpeen oppia.
Ap jatkaa. Meillä ei ole yhtään sosionomia lastensuojelupuolella. Toimeentulotuen puolella on muutama sosiaalityöntekjän sijaisena. Meillä epäpätevyyson väärä yliopistotutkinto+toinen tutkinto (sosiaalityön opinnot) kesken. Sitten meillä on pari opiskelijaa, jotka tekevät työnohella sosiaalityön syventäviä.
Vaikka itselläni on jo yksi tutkinto, joka on aiemmin pätevöittänyt sosiaalityöntekijäksi, olen kyllä sitä mieltä, että sosiaalityön opinnoistani, niin ihan tenttikirjoista kuin myös lähiopinnoista on ollut oikeasti hyötyä työssä, kyllä mä niitä luettuani ymmärrän sosiaalityötä ja sen mahdollisuuksia ihan eri tavalla. Sen tähden musta on kyllä tärkeää, että sosiaalityössä on edes se kandin tutkintoa suoritettuna.
Noita opiskelupaikkojahan on koko ajan lisätty. Se, että sosiaalityöntekijöiden ammattijärjestö Talentia haluaa säilyttää sosiaalityöntekijöiden pätevyyden vain maistereilla on mun mielestä ihan ok. Sosionomiopinnot eivät ole sosiaalityönopintoja.
Aikaisemmin on sosiaalipolitiikan tutkinto pätevöittänyt työskentelemään sosiaalityöntekijänä, mutta nykyään ei ja työn luonnekin on muuttunut niistä ajoista sekä koko sosiaalityön professio löytänyt ja vakiinnuttaut asemansa. Myös yliopistolaki on muuttunut, joten mielestäni sosiaalipolitiikka ei tänä päivänä mitenkään pätevöitä toimimaan sosiaalityöntekijänä. Opintosisällöt sosiaalipolitiikassa ja sosiaalityössä ovat nykyään täysin erilaisia.
Teillä on huolestuttava tilanne pk seudun lastensuojelussa kerran noin iso osa työtekijöistä ovat laillisesti epäpäteviä. Asiakkaan näkökulmasta tämä ei ole hyvä, ei oikeudenmukainen eikä lastensuojelun laatusuosituksia vastaava asia ja tuo varmasti vaihtuvuutta työntekijöiden keskuudessa ja sitä kautta myös heikentää asiakkaan asemaa. En ymmärrä miksi tätä asiaa kysytään ja niin kovasti ihmetellään että, miksi lastensuojelutyössä pitää päätöksiä ja työtä tehdä yhteiskuntatieteen maisterin tutkinnon pääaineena sosiaalityö suorittanut henkilö. Lastensuojelussa kuitenkin tehdään koko yhteiskunnan suurimpia yksilön itsemääräämisoikeuteen puuttuvia päätöksiä kuten huostaanottoja, niin tottakai kyseisen päätöksen tekijän tulee olla ammatillisesti pätevä.
Mun hyvä ystäväni on lasuna sosionomina. Sillä maalaisjärjellä, sosiaalisilla taidoilla ja tehokkuudella on niin hyvä lasu, että kirjojen luvulla tuskin pääsee samaan. Mä en usko, että kirjatenteillä oppii hyväksi lasuksi.
"Tantoilla" tuntuu olevan liikaa "mielivaltaa".
Vaikutat siltä että sinulla on laajaa asiantuntemusta, mutta ymmärrät varmaan että usein tilanne on se että sosiaalityöntekijänä toimii vasta valmistunut sosionomi. Usein se että se muodollinen pätevyys puuttuu, tarkoittaa ihan sitä, että se pätevyys aivan todellakin puuttuu.