Onko täällä naisia jotka ottavat elämän rennosti?

En nyt ihan ymmärrä, mitä tarkoitat itsensä kehittämisellä. Minä harrastan aika paljon asioita, jotka varmaan kehittävät joitain osa-alueita minussa, mutta en erityisesti esimerkiksi lukiessani, käsitöitä tehdessäni tai lenkillä käydessäni tms ajattele mitään itseni kehittämistä. Eli onko se itsensä kehittäminen jotain erityistä?

Nykyään harrastukset luokitellaan "itsensä kehittämiseksi". Taitaa olla jokin Z sukupolven juttu.

Eiköhän täältä löydy aika paljon sohvaperunoita, en usko että on edes harvinaista. 

Ulkopuolisten arvostelun kanssa on vaikea tasapainoilla... moni nainen on mussuttamassa, jos ei ole samanlainen nipottaja. Kyttäämistä sun muuta. Teen asiat, mutta myös ihan vain elän. Ei kuulu kenellekään muulle.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän täältä löydy aika paljon sohvaperunoita, en usko että on edes harvinaista. 

Sinä et nyt oikein ymmärtänyt...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän täältä löydy aika paljon sohvaperunoita, en usko että on edes harvinaista. 

Sinä et nyt oikein ymmärtänyt...

Niin, en ymmärtänyt, koska et kertonut mitä tarkoitat. Eikös rennosti ottaminen ole just sitä, ettei tee paljon mitään? Jos ei, kerro toki mitä se sitten on.

En suorita, mutta etsin kyllä jatkuvasti kaikenlaista tietoa ja luen kirjoja. Se on käsittääkseni itsensä kehittämistä. Oppiminen on intohimoni, joten kyllä tämä minusta on pääosin ihan rentoa.

Niin, mitä se itsensä kehittäminen tarkoittaa?

Voisin päästä hyväpalkkaiseen työhön, mutta olen tyytyväinen nykyiseen, jossa paljon vapaa-aikaa, mutta myös vähemmän palkkaa.

Valitsen vapaa-ajan. Minulla on jo kaikki mitä tarvitsen. Panostan mieluummin vapaaseen ja aikaan lasten kanssa kuin jonkun satasen perässä juoksemiseen.