Vaikuttaako lapsen "suosioon" se millaiset vanhemmat hänellä on?

No, Mandi Lampea kiusattiin siksi, kun hän oli sattunut esiintymään julkisuudessa ja hänellä oli kuuluisa isä. 

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 10:10"]Ei ne oo Mikko Leppilampi ja Emilia oo cooleja ja pidettyjä. Hanki elämä. Mun kokemuksen mukaan monella suositulla lapsella on erittäin huono kasvatus taustalla. Suositut lapset usein myös kiusaavat. Hyvin kasvatetut lapset osaa arvostaa toisia sellaisellaisena kuin ovat perheestä riippumatta. Ja siis on kasvatuksella ja perheellä väliä kuinka suosittu on mutta ei kuvailemallasi tavalla että rikkaat ihania ja köyhät paskoja!
[/quote]siinä on mielestäni selvä yhteys kun vanhemmat omaavat ns. kulttuurista pääomaa eli ovat koulutettuja, harrastavat kukttuuria, ovat suvaitsevaisia jne ja heidän lapset kasvavat muiden huomioimiseen ja empaattisuuteen ja saavat helpommin mukavina ihmisinä ystäviä ja heidän kanssa halutaan olla. Raharikas junttiperhe voi kasvattaa kiusaajan joka ei huomioi muita. Näin kärjistettynä eli raharikkaita empaattisia ihmisiä ilmeisesti on mutta itse en tunne yhtään sellaista.

Yhteys on siinä, että lastensa kasvatukseen välinpitämättömästi suhtautuvilla vanhemmilla on usein huonot vuorovaikutustaidot omaavia kakaroita, joiden kanssa kukaan ei sen takia halua leikkiä.

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 15:22"][quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 10:10"]Ei ne oo Mikko Leppilampi ja Emilia oo cooleja ja pidettyjä. Hanki elämä. Mun kokemuksen mukaan monella suositulla lapsella on erittäin huono kasvatus taustalla. Suositut lapset usein myös kiusaavat. Hyvin kasvatetut lapset osaa arvostaa toisia sellaisellaisena kuin ovat perheestä riippumatta. Ja siis on kasvatuksella ja perheellä väliä kuinka suosittu on mutta ei kuvailemallasi tavalla että rikkaat ihania ja köyhät paskoja!
[/quote]siinä on mielestäni selvä yhteys kun vanhemmat omaavat ns. kulttuurista pääomaa eli ovat koulutettuja, harrastavat kukttuuria, ovat suvaitsevaisia jne ja heidän lapset kasvavat muiden huomioimiseen ja empaattisuuteen ja saavat helpommin mukavina ihmisinä ystäviä ja heidän kanssa halutaan olla. Raharikas junttiperhe voi kasvattaa kiusaajan joka ei huomioi muita. Näin kärjistettynä eli raharikkaita empaattisia ihmisiä ilmeisesti on mutta itse en tunne yhtään sellaista.
[/quote]

Mun mielestä ei voi kyllä sanoa että empaattisilla ja huomioon ottavilla lapsilla ois yhteys akateemisiin, kulttuuria tunteviin vanhempiin. En vaan yhtään näe tota millään noin. Hyvä kasvatus on hyvä kasvatus huolimatta vanhempien statuksesta tai koulutuksesta tai varallisuudesta. Kyllä voi lapset olla hyvin kasvatettuja, kohteliaita ja suosittuja vaikka vanhemmilla ei ole rahaa eikä edes mitenkään poikkeustapauksissa. Uskomatonta soopaa suollatte jos näin väitätte. Sitä paitsi samassa perheessä voi olla suosittu ja syrjäänvetäytyvä lapsi. Miten tää sit ois mahollista jos logiikka on et raha+suosio kulkee käsikädessä!

Omasta lapsuudesta muistan sen verran, että semmoisten luokkalaisten kanssa ei hirveän mielellään oltu, joiden vanhemmat olivat tiukkoja. Heidän luokseen ei saanut mennä koulun jälkeen tai he eivät saaneet tulla muiden kotiin. Yhdellä tytöllä oli paljon kavereita, koska asui ihan koulun vieressä ja kaikki halusivat mennä hänen luokseen koulun jälkeen.

Vaikka olin rauhallisempi ja ujompi kuin monet muut niin minulla oli aina kavereita. Kaikki meidän luokan lapset asui alueella, jossa oli omakoti- ja rivitaloja, joten sosiaalisista statuksista ei lapsilla ollut ainakaan hajua. En osaa arvioida vieläkään, kenen vanhemmilla oli rahaa enemmän ja kellä vähemmän.

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 13:23"]

Tylsillä vanhemmilla on tylsät lapset ja hauskoilla vanhemmilla hauskat lapset. Ei se omena kauas puusta putoa ja kaikkeen kanssakäymiseen, myös sosiaalisiin suhteisiin lapset ottavat oppia vanhemmiltaan. Jos vanhemmat eivät osaa hoitaa ystävyyssuhteitaan, niin sama pätee usein lapsiin.

[/quote]

Minä olen lähes erakko, mutta lapsellani on laaja kaveri- ja ystäväpiiri.

Uskoisin, että vanhemmilla on vaikutusta. En ole rikas vaan ihan tavallinen lähiömamma, mutta lasteni kavereille meillä on aina ollut avoimet ovet. Meille on saanut tulla koulun jälkeen, on saanut tulla yökylään. Välipalaa on tarjottu silloin, kun omatkin lapset ovat välipalaa saaneet. Vieraita lapsia ei ole ajettu ulos siksi aikaa, kun meidän perhe syö vaan sopimuksen (vanhempien kanssa) mukaan olen tarjonnut ruuan myös vieraalle lapselle. Olen ottanut lasteni kavereita mukaan luontoretkille ja piknikeille, elokuviin, Suomenlinnaan, Mäkkäriin, uimarannalle jne. Lasten tultua teini-ikään meillä on saanut viettää iltaa ja jäädä yöksikin. Tupakka ja päihteet on olleet alaikäisiltä meillä kiellettyjä, mutta eipä tuo lasteni ja kotini suosiota vähentänyt. Joidenkin kaverien vanhemmat sanoivatkin, että on mukava tietää heidän nuorisonsa olevan meillä eikä tuolla kylillä hölmöilemässä. Mä olen luonteeltani positiivinen ja optimistinen ihminen ja olen käynyt ihan nätisti sanomassa, jos nuorisolla on ollut musiikki liian kovalla. En ole alkanut huutamaan ja rähjäämään asiasta, jonka voi hoitaa ihan nätistikin. 

Nyt ovat lapseni lentäneet jo pesästä, mutta vieläkin välillä jossain tulee vastaan heidän kavereitaan ja näillä kavereilla on ollut lämpimiä muistoja ajasta, jolloin "Jessen" luokse sai aina mennä. Uskoisin siis, että kodin ilmapiirillä ja sillä, miten aikuinen kohtelee lastensa kavereita, on merkitystä siihen, miten suosittu lapsi on muiden lasten keskuudessa.

Kyllähän siihen perheen asemakin vaikuttaa saako lapsi kavereita koulussa.

Itse olen lähtöisin ns. huonolta alueelta. Asuttiin huonomaineisessa kaupungin vuokratalossa, ja iso osa koulukavereitani tuli samalta alueelta. Heistä isolla osalla oli samantyyppinen perhetausta kuin minulla. Se oli semmoinen iso vuokratalo-alue johon kuului kymmeniä kerrostaloja. Joka tapauksessa, siellä sopeuduin joukkoon oikein hyvin. En ollenkaan muista oliko siellä kiusaamista, itse en ainakaan sitä nähnyt.

Vanhempani saivat sitten toteutettua suuren haaveensa, saivat ostettua ok-talon hyvältä alueelta. Semmoiselta pieneltä paikkakunnalta, jossa suuri enemmistö on hyvätuloista ja menestyvää porukkaa. Huonostihan perheeni sille alueelle wt-tapoineen sopi. Koulussa jouduin niin pahasti kiusatuksi ettei sitä oikein pysty edes käsittämään. Minulla oli vääränlaiset vaatteet (ei ollut vara kalliisiin muotivaatteisiin) ja väärät harrastukset (ei ollut vara kalliisiin harrastuksiinkaan). Se oli hyvin karua aikaa minulle.

Myöhemmin kun vaihdoin koulua, en enää törmännyt kiusaamiseen. Vahvasti tuosta jäi semmoinen olo, että kiusatuksi tuleminen johtui perheeni väärästä tulotasosta ja koulutuksen/sivistyksen asteesta.

[quote author="Vierailija" time="12.02.2015 klo 09:56"]

Mä olen ollut huomaavinani sellaista, että jos vanhemmat on ulospäinsuuntautuneita ja aktiivisia esim. vanhemapinyhdistyksessa ja juttelevat helposti päiväkodilla/koululla muiden vanhempien kanssa ja osallistuvat vapaaehtoisina myyjäisiin ja tutustuvat toisiinsa, myös lapset silloin helpommin tutustuvat ja saavat kavereita. Kun vanhemmat tutustuu keskenään, tulee helpommin pyydettyä heidän lastaankin leikkimään kotiin ja jos vanhemmat jopa vierailee toistensa kanssa, lapsetkin tutustuvat sellaisiin lapsiin, joiden kanssa eivät ehkä mutuen ystävystyisi.

Ne vanhemmat, jotka ei osallistu mihinkään ja jotka ei tervehdi päiväkodin pihalla eivätkä halua ottaa toisiin vanhempiin mitään kontaktia, aiheuttaat helposti sen, että lapsetkin jää vähän helpommin porukan ulkopuolelle. Ei tämä päde kaikkiin ja riippuu varmasti lapsesta itsestäänkin, mutta jos esim. lapsi on kovin ujo, vanhempien aktiivisuus auttaa.

[/quote]

Tämä on totta. Muistan yhden poikani kaverin, jonka kotiin ei juuri kukaan halunnut mennä leikkimään. lapseltani kun kysyin asiasta, niin kaverin äiti kuulemma oli aina vihainen ja huusi. Ei siis niinkään vieraalle lapselle vaan omille lapsilleen ja puolisolleen. Ei lapsikaan viihdy paikassa, jossa on kireä taij äätävä ilmapiiri.