KULTAINEN 60-LUKU VKO-37

Emmi: Kyllä työpaikan vaihto lähemmäksi kotia olisi ihan mahdollista jos vain sellainen paikka löytyisi. Tuo päivittäinen 130 km nykyisillä bensanhinnoilla ei tee työstäkäynnistä enää kovin kannattavaa vaihtoehtoa. Varsinkiaan ollessani osittaisella hoitovapaalla...



Hieno asenne teillä, että heti uutta yrittämään. Ja tottakai raskautesi menee loppuun asti. Älkää edes ajatelko muuta!!!

Todella ihania nuo teidän päiväsuunnitelmat. Meilläkin nuo olisi matkan puolesta mahdollisia ja vielä kun usein käydään yhdessä kahvilla ruokatunnilla niin mahdollisuus tosiaan tuplaantuu mutta ei tullut koskaan mieleenkään. Jaahas taidamme olla niitä vanhoillisia pareja jotka tykkäävät illalla ja pimeässä mutta pitää pitää mielessä, sillähän saisi kummasti piristystä siihen hommaan....Emmille lohdutuksena tuosta makuukammari elämästä, meillä mies ei ole kummankaan raskauden aikana halunut sänkyhommiin eikä ole koskaan vaatinut mitään. Hän kokee jollakin tapaa satuttavansa vauvaa ja toisaalta minulla itselläni on ollut raskauksien aikana halut aivan nollassa. Toisaalta ovat palautuneet kyllä takaisin silloin kun lupa synnytyksen jälkeen on annettu. Onneksi meillä tuo halupuoli menee yksiin.



Mukavalle kuulostaa emmi nuo sinun ruokahimosi. Minulla on taas sellainen halu että tekisi mieli grillattua lihaa ja grillimakkaraa vaikka kuinka, kasviksia ei niinkään. Maitoa menee ihan janojuomana tolkuttomasti samoin ruisleipää maksamakkaralla höystettynä. Ruisleivän pitää olla sellaista revittyä ohkaista leipää,nam että on hyvää. Just kun ei saisi maksamakkaraa paljon edes syödä.... Karkkia ei tee mieli,suklaa ei mene edes alas vaikka kuinka yrittää, se ei vain maistu miltään. Siinäkö liene tuon ihon salaisuus kun ei ole niitä näppyjä naamaan tullut, kun molemmilta söin ihan älyttömästi suklaata.

Kuulostaa ihan siltä kun alkaisin itsekkin pikkuhiljaa uskoa että mahassa on elämää kun alkaa olla noita ruokahimoja. No enpä koskaan mulloinkaan ole ruuan päälle niin nirso ollut. Mustakahvi tökkii , jota tulee töissä juotua mutta aamulla ja päivällä kotona maitokahvi maistuu ihan hyvälle. Tänään on sitten viikkoja 9+0 ja huomenna alkaisi sitten 10. viikko, äkkiä tuo aika menee.



Kuinkas marikon kävi? Täällä pidetään kovasti peukkuja että yövieraat osasivat nukkua omassa pedissään riittävän pitkään ja että kahden viikon päästä meillä on ihania uutisia. Peukkuja!

Vm:lle ja trattikselle onnea oviksen metsästykseen.Vm.lle hatunnosto tuosta työmatkan pituudesta. Toisiaan matkoihin menee aikamoinen summa ja vielä kun et tee täyttä viikkoa niin ymmärtää kyllä miksi haluat lähemmäksi kotia. Mitä kuuluu sonjaemmalle?? Toivottavasti olo on hyvä.

Nyt välillä työaseman kimppuun. Palaillaan...

-pietu-

Sait mun vatsan kurnimaan noilla grilliherkuilla... aiai kun saisikin grillattua makkaraa. Oikein sellaista mustakuoriseksi käristettyä... Nyt olisi niin upea ilmakin, että eiköhän lähdetä tunnin päästä piknikille ja tehdään oikein kunnon nuotio grillausta varten.

Kyllä maistuisi minullekin nyt...maha kurnii... mutta julmettu tuo meidän matkaero on liian pitkä, muuten laittaisin grillin kuumaksi. Hehheh, ainakin ajatuksin pistetään ruokatunnilla grillaten, eikös vaan? Mutta ihan tosissaan täytyy käydä hakemassa suuhun jotakin muuta kuin vain voileipää, nälkä on ihan hirvittävä...

-pietu-

Ei kai haittaa vaikken grillaakkaan, otan punajuuret ja kasvispihvit mukaan .. Ja aah ihanaa raikasta jäävuorisalaattia. Mutta muistelen menneitä, että sellainen mustaksi grillattu makkara on taivaallista, nyt se saa aikaan inhotuksen-millainenkohan punajuuren ja porkkanan sekoitus täällä masussa oikein on ? :-) Viikko ensimmäiseen ultraan-jippiiiii .. t. emmi

Virtuaaligrilli kuumenemaan ja kaikki mukaan. Emmi voi ihan hyvin tulla rehuineen mukaan. Ihanaa emmi, sulla kohta jo eka ultra! Ei kai jännitä yhtään??

Emmille vielä noista haluista. Ennen kuin edellistä kun odotin niin söimme usein kiuasmakkaraa saunan jälkeen ja kun aloin odottaa niin mieskään ei saanut sitä syödä kun pelkkä makkaran hajukin teki tosi pahaa. Että näin ne halut vaihtelee odotuksien mukaan.

Minkäslaiset halut tetillä on? Vaihdetaan kokemuksia....

-pietu-

Onko sinulla se np-ultra nyt viikon päästä? Minä varasin eilen ja aika on 2.10 joten vielä vajaa kolme viikkoa odotettavaa...

-pietu- (työmotivaatio taas hukassa-jälleen kerran)

...työmotivaatio taas hakusessa. Ja jos tässä vielä joskus niin onnellisesti käy, että plussaan, niin sit se katoaa kyllä kokonaan.



Vaikken nyt odotakaan, niin pakko kertoa yksi viime talven mielihalu. Raejuusto ja curry-tonnikala. Mä vedin sitä ihan urakalla koko neljän kuukauden ajan. Tai no ehkä vähän liioittelin, mutta paljon kuitenkin.



Aikaisemmissa raskauksissa himoitisin ainakin maksamakkaraa. Sehän oli vähän niinkuin pannassa, mutta kyllä mä sitä sillointällöin söin. Ruisleipä, paksusti maksista ja tuorekurkkua. Nam. Mutta nyt kyllä ottaisin sen makkaran. Onx kypsiä jo??

Tässähän tämä päivä menee sujuvasti .. No kävin äsken heittämässä sellaisen muutaman tunnin lenkin, ihan kävellen, ja kävin sitä samalla ikkuna ostoksillakin. Kuuma oli kuin pätsissä ja teki voinnista hieman heikohkon. Nyt sitten ruuanlaitto puuhissa. Olin ennen kova laittamaan ruokaa ja leipomaan, nyt ei millään kiinnostaisi :-/



Np-ultra on ensi keskiviikkona ja siitä muutama kuukausi eteenpäin niin on se toinen ultra viikoilla -20. Arvatkaa vaan jännittääkö .. Nyt jo vapisuttaa ja tärisyttää pelkkä ultran ajatteleminen.



Muuten meillä mies tenkaisi todella mukavan uutisen tuossa viime viikolla. Alkoi yhtenä iltana puhumaan, että hän ei sitten tule synnytykseen mukaan, meikäläinenhän sai oikein sätkyn ja siinä meinasi sänkykin hajota .. Ihmettelin sitten ääneen, että mistä moinen mielenvaihdos niin sanoi, että hän ei kestä veren näkemistä. Ajatelkaa monta vuotta saman miehen kanssa yksissä ja nyt vasta kertoo, että on pyörtynyt, kun on nähnyt verta jne .. No juteltiin asiasta, kun olin rauhoittunut, ja sovittiin, että tulee synnytykseen mukaan, MUTTA jos on vaikea olla itse tilanteessa mukana niin saa poistuakin, ei kait sitä voi ketään pakottaa olemaan siellä ? Mutta hieman tuli itsellekin sellainen surullinen olo. No kiva, että kertoi nyt, ettei käynnyt niin että pyörtyi synnytyksessä.



Pietu-pitikö teidän itse tilata aika ultraan ? Täällä ajanvarauksen hoiti oma terkkari. Missä teti luuraa ?



vm69-inhottaa kaikki mikä viittaakaan curryyn :-? tai mihin tahansa mausteisiin ..



Ostin kaupasta vauva-lehden se oli se paketti missä oli kaksi lehteä yhden hinnalla, joten nyt saa lukea iltasella, jos jotakin lisätietoa vaikka saisi.



Moikka taas t. emmi

Minä tuo retkelle Tapolan Aurellaa. Mutta kovin mustaksi ei saa minun makkara paistua :) Ei saisi puusaunaa samalla lämmitetyksi? Olisi niin kiva saunoa jumppahiet (päiväryhmä tälläiselle kaamosmasennus-tapaukselle, talvi-iltaisin en hevin kotoa hievahda pimeyteen) pois.



Mulla ei ihme mielitekoja, karkit jäi muistaakseni vähemmälle. (hyvä!!) Hajut oli kyllä välillä niin kamalia ja ekasta en vonut muuten syödä ollenkaan kanaa, kun se maistui ja tuntui aina raa' alta, vaikka olisi mustaksi korventanut.



Loppua kohti kyllä ränästys vie rasvaiset mielihalut pois ;)

Kiersin tämän rakennuksen... Ihana ilma, kerrassaan mahtava. On kyllä synti istua sisällä töitä tekemässä (tämäkö on työtä..?) kun ulkona on noin kaunista vaikka syyskuu jo kohta puolessa välissä.

Emmi, minunkin mieheni on esikoisen syntymän jälkeen aina vihjaillut, että haluaisinko MINÄ, että joku muu kuin hän tulisi synnytykseen. Sanoin aina että en, jos et sinä tule, niin sitten ei kukaan. Hänelläkin on veri tehnyt vähän pahaa... On sitten kuitenkin tullut itse paikalle, ja pyörtymättä selvinnyt. Meillä on ollut helppoja ja vaikeita synnytyksiä. Eka oli vaikea, ja varmaan ukkokulta sai siitä lisää pelättävää.

Keskenmenneessä raskaudessa mies ei ollut synnytyksessä. Siihen liittyy monta asiaa, joita en tässä nyt jaksa selittää. Mies ei ollut edes sairaalassa, joten hän ei koskaan nähnyt neljättä tyttöämme muuta kuin syntymän jälkeen otetusta valokuvasta. Mutta ehkä parempi niin...

Anteeksi, kun meni taas tuolle km-osastolle...

Lähettäkää te raskaanaolevat nyt ihan kamalasti vauvapöpöjä linjoja pitkin. Mä haluisin myöskin niin kovasti alkaa odottamaan ja jännittämään ultria jne. Onneksi saa teidän kertomana vähän sitä ihanaa tunnetta elää mukana.

Emmi69:

Tässähän tämä päivä menee sujuvasti .. No kävin äsken heittämässä sellaisen muutaman tunnin lenkin, ihan kävellen, ja kävin sitä samalla ikkuna ostoksillakin. Kuuma oli kuin pätsissä ja teki voinnista hieman heikohkon. Nyt sitten ruuanlaitto puuhissa. Olin ennen kova laittamaan ruokaa ja leipomaan, nyt ei millään kiinnostaisi :-/

Np-ultra on ensi keskiviikkona ja siitä muutama kuukausi eteenpäin niin on se toinen ultra viikoilla -20. Arvatkaa vaan jännittääkö .. Nyt jo vapisuttaa ja tärisyttää pelkkä ultran ajatteleminen.

Muuten meillä mies tenkaisi todella mukavan uutisen tuossa viime viikolla. Alkoi yhtenä iltana puhumaan, että hän ei sitten tule synnytykseen mukaan, meikäläinenhän sai oikein sätkyn ja siinä meinasi sänkykin hajota .. Ihmettelin sitten ääneen, että mistä moinen mielenvaihdos niin sanoi, että hän ei kestä veren näkemistä. Ajatelkaa monta vuotta saman miehen kanssa yksissä ja nyt vasta kertoo, että on pyörtynyt, kun on nähnyt verta jne .. No juteltiin asiasta, kun olin rauhoittunut, ja sovittiin, että tulee synnytykseen mukaan, MUTTA jos on vaikea olla itse tilanteessa mukana niin saa poistuakin, ei kait sitä voi ketään pakottaa olemaan siellä ? Mutta hieman tuli itsellekin sellainen surullinen olo. No kiva, että kertoi nyt, ettei käynnyt niin että pyörtyi synnytyksessä.

Pietu-pitikö teidän itse tilata aika ultraan ? Täällä ajanvarauksen hoiti oma terkkari. Missä teti luuraa ?

vm69-inhottaa kaikki mikä viittaakaan curryyn :-? tai mihin tahansa mausteisiin ..

Ostin kaupasta vauva-lehden se oli se paketti missä oli kaksi lehteä yhden hinnalla, joten nyt saa lukea iltasella, jos jotakin lisätietoa vaikka saisi.

Moikka taas t. emmi

No, tekevälle sattuu!



Nyt sanon teille heippa ja aamuun. Meillä alkaa palaveri ja sieltä varmaan lähden suoraan kotiin. Kurkkuun sattuu... Jos olo pahenee, huomenna jään kotiin makoilee. Ei tässä olossa jaksa töihin keskittyä. Ette varmaan ole huomanneetkaan...

Noista ultrien varaamisesta; täällä pitää varata itse ja tuo np-ultra äitipolille varataan vielä ensi neuvon kautta. Tosi mukavaa kun saa ensin odottaa aika kauan että pääsee yhteyksiin. Istukkakokeeseen varataan aika suoraan äitipolilta ja itse sekin. Minä tässä juuri puntaroin pitäisikö sittenkin iän puolesta siihen mennä, km-riski kuitenkin hirvittää. Täytyy miehen kanssa illalla vielä jutella....

Nyt kotiin,huomiseen.

-pietu-

Pietu: Ymmärrän tuon mietintäsi... vaikeaa päättää mitä tekisi. Nykyään on niin paljon mahdollisuuksia tutkia kaikkea. Ja kun niihin liittyy riski km:sta, on kamalaa joutua itse päättämään mitä tekee ja mitä ei.



Tänne ei mitään uutta. Kurkkukipu onneksi hellittänyt.

Toiselle sivulle jo valahdettu.



Kovin on hiljaista. Mutta kukapa sitä koneella viitsii tällaisena päivänä istua. Mahtava ilma. Voi kun olisi lomaa...

Teillä on ollut grillaus-päivä eilen olisin kyllä mukaan ängennyt. Mutta mutta huomenna lähdetään reissuun pohjoiseen ja siellä tehdään nuotia ja paistetaan sitten sitä makkaraa. Niin tosiaan minulla on alkanut loma ja huomenna poistun linjoilta ja palailen sitten viikon päästä sunnuntainna.



Rauhallisesti kun ottaa niin kaikki hyvin täällä. Liika rehkiminen käy kyllä selkään ja mahanpohjaan sen olen töissä huomannut. Olikos se Pietu joka kyseli niistä minun mieliteoista. Niin ei oikeestaan ole tiettyä mielitekoa, hampurilaisia tekee kyllä kovasti mieli mutta niitä ei onneksi saa aina siihen hätään kun oikein himottaa. Suolakurkkua söin silloin alkuraskaudessa ihan kurkku tolkulla mutta se on onneksi jäänyt nyt. Tässä sitä posotellaan eteenpäin päivä kerrallaan ja olenkin nyt yrittänyt enemmin keskittyä ja kuunnella josko tuntisin vauvan liikkeitä. Jotenkin minuakin jännittää kun ei aina tunnu mitään että onkohan kaikki hyvin, sitten taan on niinkuin tuntevinaan jonkin hipaisun tuolla mahassa ja ajattelee josko kuitenkin kaikki kunnossa.



Emmille sellaista että minun mieshän ilmoitti jo ennen kuin plussasin ettei sitten aio tulla synnytykseen. Olenkin totutellut siihen ajatukseen että synnytän yksin. Kaikesta huolimatta pieni toivon kipinä on joko mies kypsyisi ajatukseen, eihän sitä tarvitse sitä verta tillottaa jos huonoa tekee katselee vaikka minua:)



Niin jännääjille, pongaajille ja odottajille mukaavaa viikkoa, minä poistun nyt pakkaamaan.



Teti 17+2

Meikäläinen nukahti ennekuin olin saanut miehen sänkyyn!!! Telkkarista tuli jotain jalkapalloa kuulemma, jota jäi katsomaan. Ja kun mulla on niin kiltti mies, niin antoi nukkua rauhassa ja hiiviskeli itse varovaisesti nukkumaan sängyn toiselle laidalle. En huomannut sanoa, että saa kyllä herättää. Aamulla sitten heräsin, kun mies matkalaukkujen kanssa kolisteli eteisessä ja kävi sanomassa, että lähtee matkalle nyt. Olin koko viikon ollut erittäin väsynyt rankoista työpäivistä ja simahtanut aina sänkyyn päästyäni saman tien, joten ei ollut edes aiemmin viikolla päästy hommiin.



Paljon on ottanut päähän, kun en bongaa edes joka kuukausi tikuilla tuota ovista ja nyt olisi ollut. Ajattelin, että lopetanko yrittämisen ja tyydyn kahteen. Mutta sitten näin kaupungilla yhden pikkuisen kumipyörämatkustajan ja sydän hypähti toiveesta saada vielä sellainen yksi itsellenikin lykittäväksi.



Sellaista tämä elämä voi olla.



Olin ajatellut kommentoida jollekulle teillekin omiin pohdintoihinne, mutta nyt on liian lähellä tämä oman navan asiat, joten sulattelen ensin tätä harmiani ja palailen sitten taas palstailemaan.

Tervetuloa uusille ja isot onnittelut Pinkertonille vahvistetusta plussasta!



Minä olen ihan kaivannut teitä kuulkaa. Olin pari päivää reissussa ja minun kone tökkii töissä edelleen, ei meinaa sivut latautua millään sen jälkeen kun siivosin konetta, taisin hukata kaikki cookit...



Kiva huomata että oli kyselty perään.



EIlen oli lääkäri ja hyvältä näytti. Toisella puolella oli neljä ja toisella kolme rakkulaa joten toiveita edes vähän isommasta saaliista on. Huomenna taas lääkäri ja vahvistetaan sitten punktiopäivä, todennäköisesti maanantaina. Olo on ollut ihan OK, mitä nyt juilii tuolla munasarjoissa välillä kipeästikin. Ja maha alkaa olla turvoksissa, housut kiristää. No alkaahan siellä olla ahdasta kun normaali oviksessa on 1 kpl jotain 23 mm munarakkula ja nyt eilen oli jo neljä 11-16 millisiä, vasemmalla oli jopa yksi 18 mm rakkula. Vielä siis sumuttelen jarruja ja pistelen gonalia. Lievästi masokistinen olo kun suunnilleen vain ilahtuu kun vihloo epämiellyttävästi munasarjojen kohdalla. Sitä vaan miettii, että siellä ne rakkulat kypsyy.



Mies kutsuu minua jo tuotantolaitokseksi, että semmoista romantiikkaa meillä tämä lapsenteko ;).



Mutta arpapeliähän tämä on, jännittää saa siihen asti kun/jos saa alkion kyytiin. Ensin jännitetään punktiosaalista, sitten sitä hedelmöittyykö yhtään ja montako ja jos hedelmöittyy niin jatkaako ne jakautumista niin että siirtoon asti päästään.



Sori jos jauhan näitä omia asioita mutta alkaa olla taas h-hetket käsillä...



Tetilläkös alkoi loma, ja loman jälkeen sitten oli suuren paljastuksen aika?



Nyt minä sitten unohdin jo mitä muuta piti kommentoida, mutta palailen taas. Ensi viikolla sairaslomalla sitten pääseekin päivälläkin tänne seuraanne paremmin kun ei työt häiritse seurustelua palstoilla :)

Hyvää iltaa vain :-)



Olipa kiva lukea pitkästä aikaa sonjaemman ja tetin kuulumisia !!! Teti poistuu lomailemaan ' hyvää lomaa' ja ihan tulin uteliaaksi, että Lappiinko saakka sitä ollaan menossa ?

Marikon suunnitelma ei ollut toteutunut :-/ Nyt vain tuplasti onnea seuraavalle kierrolle.



Täällä ollut koko alkuraskauden PARAS päivä. Olo ollut upea, melkein jopa normaali :-) Tai parempi kuin normaali. Aamulla kävin lenkillä, ja nautin auringosta. Tulin kotiin ja siivosin koko huushollin. Sen jälkeen lähdin pesutupaan, missä pesin muutaman maton ja pari koneellista pyykkiä. Laitoin ruokaa .. Silitin lakanoita .. ja viettelin jopa mieheni makuukammarin puolele ;-) Joten mistä ihmeestä tämä energia on peräisin, koska eilen vielä lojuin sohvalla ja tein kuolemaa. Mutta, kuten tiedetään niin olotila voi muuttua jo huomenna.



Sonjaemmankin tilanne vaikuttaa todella hyvältä !!! Nyt vain todella paljon tsemppiä matkaan.



Yksi kaverini soitteli tänään ja sanoi, että blue1 lentoyhtiö myy lentolippuja 10e hinnalla Roomaan ja matka pitää tehdä marraskuussa. 10e, voihan vihkura, pitäisikö lähteä haistelemaan marraskuista Roomaa muutamaksi päiväksi.



Nyt täytyy lähteä iltasuihkuun ja sen jälkeen täytyy melkein heti mennä nukkumaan, koska aika väsynnyt olen. Ai muuten, keitin uusista puolukoista aivan ihanaa kiisseliä, ja tein uuni riisipuuroa, olipas todella makoisaa .. t. emmi rv-12+4