Milloin äitinne on viimeksi käskenyt teitä?

Antamaan hänelle rahaa, olen yli viisikymppinen nainen.

Ja rahaa taas sai! Antamani raha on aina pois itseltäni / perheeltäni.

Ymmärrän ettei hänellä enää ole minuun valtaa, mutta minut on kasvatettu häpeällä, syyllistämisellä, nöyryyttämisellä, alistamisella jne.

Äitini lauseita: jokainen vanhemmistaan välittävä lapsi auttaa vanhempiaan, lasten tehtävä on auttaa rahallisesti vanhempiaan, etkö häpeä kun olet noin kylmä äitiä kohtaan, täällä ihmiset puhuvat sinusta kun et äitiäsi auta tämän enempää, miksi sinusta kasvoi tuollainen peto jne

Elokuussa kävin kovan keskustelun äitini kanssa, kun olin antanut rahaa opiskeleville lapsilleni. -> äiti sanoi, että nuorten pitää ottaa opintolaina eikä saada enää kotoa (eli minulta) rahaa.

Sanoin hänelle, että lapset ovat minulle tärkeämpiä kuin äiti… siis tästä nousi kauhea draama joka kesti viikkoja.

Hän painotti huutaen, että maailman tärkein asia on äiti ja hänelle kuuluva rahallinen apu!! Ei aikuiset lapset enää rahaa tarvitse kotoa.

Arvatkaa vain olenko kotoa saanut koskaan mitään muuta kuin pakollisen ruoan ja katon pään päälle.

Kotiin piti maksaa kesätöistä ja jopa opintorahasta ns ruokarahaa. Eli jos sain palkkaa kesätyötä 1000 markkaa niin tästä meni äidille 500 markkaa.

Opintoraha oli 150markkaa josta äidille meni 90markkaa.

Vierailija kirjoitti:

Antamaan hänelle rahaa, olen yli viisikymppinen nainen.

Ja rahaa taas sai! Antamani raha on aina pois itseltäni / perheeltäni.

Ymmärrän ettei hänellä enää ole minuun valtaa, mutta minut on kasvatettu häpeällä, syyllistämisellä, nöyryyttämisellä, alistamisella jne.

Äitini lauseita: jokainen vanhemmistaan välittävä lapsi auttaa vanhempiaan, lasten tehtävä on auttaa rahallisesti vanhempiaan, etkö häpeä kun olet noin kylmä äitiä kohtaan, täällä ihmiset puhuvat sinusta kun et äitiäsi auta tämän enempää, miksi sinusta kasvoi tuollainen peto jne

Elokuussa kävin kovan keskustelun äitini kanssa, kun olin antanut rahaa opiskeleville lapsilleni. -> äiti sanoi, että nuorten pitää ottaa opintolaina eikä saada enää kotoa (eli minulta) rahaa.

Sanoin hänelle, että lapset ovat minulle tärkeämpiä kuin äiti… siis tästä nousi kauhea draama joka kesti viikkoja.

Hän painotti huutaen, että maailman tärkein asia on äiti ja hänelle kuuluva rahallinen apu!! Ei aikuiset lapset enää rahaa tarvitse kotoa.

Arvatkaa vain olenko kotoa saanut koskaan mitään muuta kuin pakollisen ruoan ja katon pään päälle.

Kotiin piti maksaa kesätöistä ja jopa opintorahasta ns ruokarahaa. Eli jos sain palkkaa kesätyötä 1000 markkaa niin tästä meni äidille 500 markkaa.

Opintoraha oli 150markkaa josta äidille meni 90markkaa.

Jestas. Mä ajattelin, että mun vanhemmat on kamalia, mutta tämä on järkyttävää. Miksi et katkaise välejä? Niin tein itse pari viikkoa sitten ja oli paras päätös, ei ole vituttanut yhtään pariin viikkoon. Muuten oli viimeiset 10 vuotta vain vitutusta. Meillä äiti vain päättää asioistani ja suuttuu kun ei menekään kuten hän haluaa.

Katkaisin, koska hän määräsi minun muuttopäivän ja koska HÄN hoitaa kaiken niin olen hänelle vähintään kiitollisuuden velassa ja minua voi kohdella sen jälkeen kuin paskaa. Apua en ole pyytänyt yli 10 vuoteen ja hän asettaa minut todella kiusalliseen asemaan teoillaan. Tuonkin muuttopäivän olin sanonut olevan ainut päivä kun minulle ei sovi ja en tarvitse hänen apuaan. Hän kuitenkin juuri sille päivälle sen varasi, ilman minun lupaani tai keskustelua ja oletti taas, että siirrän kaiken muun myöhemmäksi eli sotki aikataulun. Peruutin varauksen ja ilmoitin, että apua en kaipaa häneltä ja ei tarvitse ottaa yhteyttä, en vastaa. Järkyttävä kohtaushan siitä ilmeisesti tuli, mutta ei kiinnosta.

Viime talvena äiti käski puhelimessa laittaa pipon päähän, kun on niin kylmä. Olen 60-vuotias :D.

En itse asiassa muista että äitini olisi käskenyt minua koskaan missään asiassa.

Ehkä pikkupentuna mutta en usko.

Olen saanut kasvattaa itse itseni. Ei ollut kiinnostunut.

Muistan kun nuorena teininä kehuskelin kavereille ettei ole kotiintuloaikoja eikä kukaan kysele perään. Se oli olevinaan hienoa vaikka toisaalta sisimmässä se tunne ettei se välitä, Kuten ei välittänytkään. meidän välille ei kasvanut minkäänlaista kiintymyssuhdetta.

Ei ollut kyseessä alkoholisti, raivoraitis, eikä kyse ollut mistään uskonnosta. Täysi ateisti.

Menin ja tulin kuinka tahdoin. Koulunkäyntiä ei kukaan valvonut. Ihme kyllä koulu meni vuosi ja luokka enkä ollut edes huonokaan koulussa vaikka läksyjä en koskaan lukenut. Tehtävät suurimmalta osin koulun vessassa ennen tunnin alkua. Tai sitten valehtelin että vihkot jäi kotiin.

Kaikesta huolimatta kasvatin itsestäni omasta mielestäni fiksun pärjäävän ihmisen. Aikuisena suorittanut kaksi tutkintoa, saanut hyvän työpaikan ja pärjään elämässäni. Sen tämä kaikki aiheutti että en anna kenenkään päättää mitään puolestani. Haluan pitää ohjat tiukasti omissa käsissäni. Se on yksi syy miksi valitsin sinkkuelämän. En halunnut enkä halua miestä joka on tossu ja määräiltävä, mutta en myöskään sellaista joka sekaantuu asioihini, en halua minkäänlaista.

Olen tyytyväinen ja iloinen siitä että olen hyvin itsenäinen ja pärjäävä. Sen opin jo pienestä pitäen. Ystäviä on ja työkaverit on kivoja jne. mutta elämäni suunnan määrään vain minä itse.

Vierailija kirjoitti:

Viime talvena äiti käski puhelimessa laittaa pipon päähän, kun on niin kylmä. Olen 60-vuotias :D.

Minulle käski naapurin seitsemänkymppinen täti, ja olen 40.

Kuoli vuonna 1979 kun olin 5v.

Eli sillon kai viimeksi ja sitäkään en muista.

Käski viimeksi myymään kotini vaikka jäisin asunnottomaksi eikä tajua että jäisin pankille velkaa. Tein virheen ja pyysin pientä apua vaikeaan taloustilanteeseeni. Halveksuntaa sain osakseni ja pahan mielen. Välit meni katki, äitini on niin pikkusieluinen ettei tosikaan. Erittäin dominoiva persoona

On kai siitä yli 30 vuotta. En muista, että olisi käskenyt mitään sen jälkeen kun erosi isästä.

En muista, mutta joskus kun olin alle 18v ja asuin vielä kotona.

Viimeksi kun nähtiin käski ottaa rokotteen, muuten joudun teholle.

Minun äitini ei käske. Hän manipuloi, painostaa, juonittelee.

huono äitini kiesi minulta netin käytön 1 viikoksi ei totuuksia. saimme 700000e siskolle ja mulle 200000e kummallekkin korona tukia.

Pesemään perunat ja laittamaan karjalanpaistin uuniin.

Hänellä on huonot jalat.

Senkun käskyttää.

Tänään, käski syömään vitamiineja, kun valittelin huonoa kuntoani.

Mun äiti on enemmän huomauttelija ja ehdottelija. Vitamiineja viime keväänä osti mulle ja käski syödä, ja se oli kyllä käsky. Oon 31.

Vierailija kirjoitti:

Viime talvena äiti käski puhelimessa laittaa pipon päähän, kun on niin kylmä. Olen 60-vuotias :D.

Minulla ei ole enää äitiä, mutta olen itse äiti. Kyllä minäkin sanon lapsille usein, että pistäkää pipo päähän, ottakaa kaulahuivi, ajakaa varovasti, heijastin mukaan jne. Siitä voi tietenkin käydä keskustelua, onko kyseessä kehotus vai käsky.